Tuntuma antaa reaaliaikaista tietoa ratsastuksesta – katso video mittauksesta ja sen analysoinnista Niina Kirjorinteen kanssa

Niina Kirjorinne on tullut tunnetuksi erilaisista tavoistaan mitata ratsastajaa ja hevosta liikkeessä. Ohjastuntumamittauksia hän on tehnyt toista tuhatta. Hän ei kuitenkaan vain mittaa, vaan tarjoaa myös ratkaisuja rennompaan ja kevyempään ohjastuntumaan.Kiinnostus aiheeseen syntyi, kun oma kouluhevonen oli todella vahva edestä.”Sain neuvoksi, että pidä niin kauan, että se päästää ohjasta. Se ei koskaan päästänyt”, Kirjorinne kertoo.Neuvoa kysyttiin monesta paikasta, mutta aina ohje oli sama. Lopulta hän päätyi eversti Carden valmennukseen.”Siellä asiaa lähdettiin purkamaan siitä, miten hevosen tulisi suhtautua tuntumaan. Sitten tilanne lähti purkautumaan.”Samaan aikaan Kirjorinne kouluttautui eläinfysioterapeutiksi Englannissa. Korkeakouluopintoja on seurannut iso määrä erilaisia jatkokoulutuksia liittyen mm. hevosten fysioterapiaan, anatomiaan sekä biomekaniikkaan.Itse mittaamiset alkoivat kahdeksan vuotta sitten ja siihen on johtanut uteliaisuus – Kirjorinne haluaa oppia ymmärtämään, mitä hevosessa ja ratsastajassa tapahtuu.”Lähdin ensin mittaamaan lihasaktivaatiota ja sitten siihen tuli tuntumamittauksia. Nykyään minulla on täysimittainen liikelabra, jolla pystyy menemään minne vain. Mä pystyn mittaamaan kaikkea mitä keksii hevosen ja ratsastajan kehonkäytöstä.”Ohjastuntumamittauksia hän on tehnyt eniten, mutta siihen yhdistetään usein muitakin mittauksia.”Pelkkä tuntuma itsessään ei kerro vielä kaikkea ratsastuksesta, siinä on paljon muutakin. Kun tuntumamittauksen yhdistää muihin mittauksiin, ja katsoo mitä hevosessa ja ratsastajassa tapahtuu, sitä pystyy purkamaan tosi mielenkiintoisella tavalla.”.Tuntumamittauksessa hevosen molempiin ohjiin kiinnitetään mittarit ja ratsastus kuvataan. Mittauksen jälkeen ratsastaja näkee videolta, minkälainen tuntuma hänellä on ollut missäkin tilanteessa. Tulokset vaihtelevat ratsastuskerran aikana paljon, eikä pidä jäädä tuijottamaan pelkkiä kilomääriä. Mittauksen antama tulos ei ole pelkästään ratsastajan vaikutus vaan siihen yhdistyy hevosen liikkeen antama voima.”Liikkeessä on voimia. Emme saa tulkita voimia huonoksi asiaksi. Pitäisi päästä tilanteeseen mikä on normaalia ja mikä on sellaista, mitä tulisi parantaa.”.Katso alla olevasta videosta, miten mittaus suoritetaan, mitä tietoja mittaamisesta saa ja miten sitä voi hyödyntää omassa ratsastuksessa..Tavoitteena rentous ja yksinkertaisuus”Ajattelen niin, että tuntuma antaa ratsastajalle superreaaliaikaista tietoa hevosesta ennen kuin jotain tapahtuu”, Kirjorinne toteaa.Löysemmällä ohjalla tuntuma on luonnollisesti kevyt, ja ratsastajien ongelma on usein ohjien lyhentäminen, kun tuntuman tulisi edelleen säilyä kevyenä ja herkkänä. Kirjorinteellekin opetettiin nuorena, että jos hevonen on vahva, laitetaan kovempi kuolain. Sillä selvisi tilanteesta, mutta myöhemmin hän oppi, että asiat voidaan ratkaista toisin ja usein melko nopeasti.”Jos hevonen jännittää kaulan ylös tai pidätteet on vaikea saada perille, mietitään kauheasti kuolainta. Loppupeleissä se on käden tunteesta kiinni.”Välineitä saa vaihtaa ja sovittaa, mutta välinettä tärkeämpää on se, mitä ratsastaja tekee. Esimerkiksi ratsastaja saattaa kuvitella myötäävänsä kädellään hevosen kaulan liikkeen mukana, mutta suunta voikin olla huomaamatta päinvastainen. Toisaalta joskus ratsastaja osaa myödätä, mutta hevosen kaula ei liiku.”Jos kaula jännittyy, se vaikuttaa suoraan selkään ja takaosan toimintaan. Lähden siitä, että suun ja niskan tulee olla rento, jotta voi pyytää lisää tehoja. Silloin saa helpommin pyynnöt perille ja tehoja lisättäessä hevonen ei muutu vahvaksi edestä.”Ratsastajien tulisi oppia taitoa. Yli tuhat ratsukkoa mitanneena hän toteaa, että kuolain on kiltti väline eikä hän olisi sitä kieltämässä.”Voimme kieltää kanget, voimme seuraavaksi kieltää kuolaimet. Sitten olemme tilanteessa, että meillä on kuolaimettomat, jossa paineet ovat tosi kovia päätä vasten.”.Tehdessään mittauksia Kirjorinnettä kiinnostaa erityisesti tilanteen korjaaminen.”Ensin katsotaan, mikä on tilanne. Kun se on selvillä, minua kiinnostaa, mitä voimme siinä hetkessä tehdä. Kerralla ei voi tehdä paljoa. Yksi tai kaksi asiaa.”Mittaustilanteessa hän näyttää kädestä pitäen korjausehdotuksia, jolla hevosen suun saa rentoutumaan hetkessä.Usein hyvä ja kevyt tuntuma mielletään lopputulokseksi, kun hevonen liikkuu kehonsa läpi pohkeen edessä, eikä sitä irroteta erilliseksi asiaksi ratsastuksessa. Kirjorinne ajattelee, että hevonen ei voi liikkua rennosti kehonsa läpi, jos suussa tai kaulassa on jännitystä. Jos hevonen on edestä vahva, se ei johdu siitä, että ratsastaja ei olisi saanut jalkaa läpi.”Jos sulla on edestä tahmea hevonen ja laitat lisää jalkaa, saat luultavasti hevosen, joka jää tahmeaksi. Mä lähden ensin siitä, että tunne on oikeansuuntainen ja sitten laitan tehoja. Se ei saa jäädä hipsutteluun, hevosen on liikuttava koko kropalla. Me tarvitaan koko kropan liike, mutta mahdollisimman hyvässä tasapainossa.”Tahmeus on jännitystä ja jokaisen hevosen voi opettaa kevyelle tuntumalle.”Voi miettiä, että jos omassa niskassa on jännitystä 30 prossaa, onko siitä kiva lähteä tekemään juttuja. Kyllä mä sen korjaisin.”.Korjauksiin hän kehottaa puuttumaan heti. Jos hevonen on raskas kädelle, asia tulee korjata eikä odottaa. Ajatuksena on korjata matkalla myötäykseen. Korjaus voi olla esimerkiksi asettaminen käyttäen ohjien kevyttä hieromista eli sormien liikuttamista niin, että käsi ei mene taaksepäin. Sitä seuraa myötääminen ja eteenratsastus.”Se ei vaadi hirveän montaa toistoa, kun hevonen sen tajuaa. Olen sen niin monta kertaa testannut, että uskon siihen vakaasti.”Tavoitteena on saada ratsastuksesta yksinkertaista ja helpontuntuista. Kirjorinne korjaa usein ratsastajan kättä ja sitä kautta tuntumaa erilaisten käsitekniikoiden avulla.”Teet tietyn korjauksen ja sitten unohdat sen. Tarkoitus ei ole tehdä sitä jatkuvasti vaan se toistetaan, jos ongelma toistuu. Sitä käytetään, jotta sitä ei tarvitse käyttää.”Kirjorinteellä itsellään on pitkä kouluratsastustausta ja kokemusta hyvin erilaisista hevosista. Suurin vaikuttaja hänen ratsastukseensa on ollut eversti Carde.”Kuljin ympäri Eurooppaan hänen perässään, kaikki mahdolliset kurssit. Halusin saada kaiken opin sieltä.”Mittausten lisäksi hän valmentaa ja pitää verkkokoulutuksia. Koulutusten pohjalla on mitattu tieto.”Mittaamalla olen löytänyt, että mikä korjaus toimii mihinkin tilanteeseen ja miten se opetetaan asiakkaalle.”Nyt viiden hevosettoman vuoden jälkeen hän on nyt kesäkuussa ostanut itselleen oman hevosen, 9-vuotiaan welsh part bred -tamman..Niina Kirjorinne- ratsastusvalmentaja ja verkkokurssien pitäjä- mittaa ohjastuntumaa sekä ratsastajien ja hevosten liikemekaniikkaa- kouluttaa alan ammattilaisia hevosen anatomian sekä biomekaniikan tiimoilta- SRL 1-tason valmentajaKoulutus:- Eläinfysioterapeutti (Diploma in Animal Physiotherapy Level 6) Englanti 2017-2020- Certificate in Equine Biomechanics Higher Education Level 5 jatkotutkinto, Englanti 2021- Asuu Kalajoella .Kolme kiloa vai 300 grammaa – Mitä kaikkea ohjaspainemittauksella voi selvittää?.Kolumni: Tuntuma - osa kokonaisuutta vai ei?

Tuntuma antaa reaaliaikaista tietoa ratsastuksesta – katso video mittauksesta ja sen analysoinnista Niina Kirjorinteen kanssa

Aiheeseen liittyvää