Aivot väistelevät määrittely-yrityksiä

Helsingin yliopiston patologieläinlääkäri Pernilla Syrjä kertoo, että aivojen koko seuraa jossain määrin omistajansa kokoa, mutta aivojen koon suhteesta muuhun kehoon ei silti voi päätellä paljoakaan.Jos suhteellinen koko olisi kriteeri, pikkunisäkkäät olisivat älykkyysrankingissa korkealla, sillä niiden aivot voivat olla jopa 10 prosenttia kokonaispainosta. Suurimmat aivot, viidestä kymmeneen kiloon, löytyvät norsuilta ja valailta.”Ei se viisaus kiloista löydy”, Syrjä toteaa.Tässä ne ovat, hevosen aivot. Etuosa on kuvassa oikealla, takaosa ja pikkuaivot vasemmalla. Kuva: Leena Alerini500-kiloisen hevoset aivot painavat noin 600 grammaa. Ne eivät ole siis erityisen pienet, ainakaan, jos ei verrata ihmisaivoihin, jotka painavat noin kaksi kertaa enemmän.Aivot väistävät määrittely-yritykset. Aivotutkimus menee isoin askelin eteenpäin ihmispuolella, mutta hevosen aivojen toimintaa ei ole tutkittu paljoakaan..Syrjä tutkii työkseen eläinten aivoja. Hän sanoo aivojen olevan mielenkiintoinen elin erityisesti siksi, että niissä jokainen osa tekee eri asiaa. ”Esimerkiksi maksanäyte on vastaavanlainen, oli se otettu mistä osasta maksaa vain ja muutos yhdessä osassa voi edustaa koko maksaa.”Nisäkkäiden aivot muistuttavat toisiaan. Aivokuoren eli korteksin peittämät isoaivot ovat ajattelun keskus. Pikkuaivot sijaitsevat isoaivojen takana ja säätelevät motoriikkaa. Pikkuaivojen alla on aivorunko, joka on evolutiivisesti vanhin osa ja säätelee elämän perusasioita, kuten hengitystä.. Ihmisellä toimintaa ohjaa etuotsalohkon kuorikerros eli prefrontaalinen korteksi - onko sitä hevosella? Ei.Kun Syrjä kuljettaa sormeaan hevosen aivojen pinnalla, hän sanoo, ettei niistä anatomisesti voi osoittaa etuotsalohkoa, jonka päällä edellä mainittu kuorikerros on.”Hevosen aivoissa ei ole nähtävissä uurretta, mikä anatomisesti erottaa etuotsalohkon omaksi alueekseen muun muassa ihmisellä ja koiralla”, Syrjä sanoo.Etuotsalohko on se sama osa aivoista, joka ihmisillä kypsyy viimeisenä, vasta reilusti yli 20-vuotiaana. Tämä osa aivoista vastaa niin kutsutusta toiminnanohjauksesta, joihin kuuluu suunnittelu, harkitseminen, organisointi, tavoitteiden asettaminen ja kyky hyväksyä muiden näkemykset. Pienillä lapsilla nämä taidot eivät vielä ole kehittyneet, hevosella ne eivät nykytiedon mukaan kehity koskaan.Näin oletetaan. Siinä missä hiiren aivoista tiedetään millimetrin tarkkuudella, missä alueella sijaitsee mikäkin toiminto, hevosen aivot ovat tuntemattomampaa aluetta.Hevosia käytetään harvoin mallina vertailevassa tautitutkimuksessa. Ne ovat liian isoja, kalliita ja hankalia koe-eläimiksi. Ja ne muistuttavat rakenteeltaan ja elinympäristöltään liian vähän ihmistä.Tutkimusmäärärahoja on helpompi saada, jos tutkitusta tiedosta voidaan odottaa kustannustehokkaasti hyötyä myös ihmisille.. Pikkuaivot isossa roolissa hevosellaKun hevosen aivoja katsoo, näkee, että hajuaistin alue on erittäin hyvin kehittynyt. Hevosella on myös suhteellisen suuret pikkuaivot, vaikkapa verrattuna lehmään, jonka aivot ovat muuten samankokoiset. Pikkuaivot säätelevät motoriikkaa eli kaikkea mikä liittyy liikkumiseen, koordinaatiota, tasapainoa – kaikki hevosella hyvin kehittyneitä ominaisuuksia. Pikkuaivot ohjaavat motoriikkaa, liikettä, tasapainoa, koordinaatiota. .”Näkee, että hevonen on motorisesti paljon taitavampi kuin vaikkapa lehmä”, Syrjä toteaa.Ei olekaan hämmästyttävää, että myös kissan pikkuaivot ovat kookkaat.Syrjä pitää käsissään keskikokoisen koiran aivoja. Ne ovat noin tennispallon kokoiset, niissä on prefrontaalilohko ja niiden päällä kuorikerros, mutta aivojen etu-alaosassa sijaitsevat hajukäämit ovat se osa, mikä koiran aivoista nousee erityisesti esiin. Koirien maailma on hajujen maailma, jonkalaista ihmisen voi olla mahdoton edes kuvitella.Avattavana olevat hevosen aivot ovat harmaat, sillä niitä on säilytetty jonkin aikaa formaliinissa. Jos ne olisivat tuoreet, ne olisivat väriltään vaaleanpunaiset. Ne ovat pehmeät koskettaa, kuin tofua. Niissä on poimuja, syviä uurteita ja, kuten saksanpähkinässä, niissä on kaksi peilikuvamaista puoliskoa, joiden välissä on aivokurkiainen, joka yhdistää molemmat puoliskot.”Katsopa, miten poimuiset nämä aivot ovat!” Syrjä toteaa.Onko älykkyys poimuissa? Tuskin. Lintujen isoaivolohkot ovat sileät, mutta lintujen on havaittu käyttävän jopa työkaluja.. Harmaa osa on aivokuorta eli korteksiaKun Syrjä hetken päästä leikkaa aivot viipaleiksi, päästään näkemään rakenne niiden sisällä. Poimuttunut osa on väriltään harmaata, se on korteksia ja pääosin siinä ovat hermosolut. Vanhalla hevosella aivojen poimujen väliset uurteet levenevät sitä mukaa kun harmaassa aineessa olevat hermosolut kuolevat ja aivokuoren massa pienenee. Syrjä kertoo, että Alzheimerin tautia hevosilla ei ole havaittu. Koiralla tämän sairauden esiaste sen sijaan tunnetaan.Sisempänä aivoissa näkyy valkea osio, siinä on rasvamaisesta myeliinistä koostuvia hermotuppeja, joissa kulkevat hermojen johtoradat.Isojen aivojen toisen lohkon sisäpinta, jossa alareunassa selkäytimeen liittyvä aivorunko ja sen yläpuolella oikealla puolella pikkuaivot. Pitkänomainen valkea, kaareva osa keskellä aivoja on aivokurkiainen. Kuva: Leena AlériniKun aivojen viipalointi etenee takaosaan mennessä, vastaan tulevat lopulta pikkuaivot, joissa on myös harmaa ja valkoinen osio. Ne muistuttavat kavion lamellirakenteita ja suoliston villuksia. Syrjä toteaa elimistön käyttävän tilan aina mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, jolloin samannäköisiä rakenteita löytyy yllättävistä paikoista.Isojen aivojen toisen lohkon sisäpinta, jossa alareunassa selkäytimeen liittyvä aivorunko ja sen yläpuolella oikealla puolella pikkuaivot. Pitkänomainen valkea, kaareva osio keskellä aivoja on aivokurkiainen.

Aivot väistelevät määrittely-yrityksiä

Aiheeseen liittyvää