Unitutkimus: Suorituskyvyllä ei voi mitata hyvinvointia – "Meillä on tutkimuksessa vakavista unihäiriöistä kärsiviä hevosia, joilla osalla on hyvä kilpaura takana"

Lyhytaikainen unen väliin jättäminen on hevoslajille ominainen, evoluutiossa kehittynyt selviytymiskeino, mutta joillekin se vaikuttaa jostain syystä jäävän päälle, jolloin univaje alkaa heikentää hevosen hyvinvointia..Tieto ja tietoisuus hevosten nukkumisesta ovat lisääntyneet, ja erityisen paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hevosten uniongelmiin on myös päästy paremmin käsiksi, kun erilaiset kamerat ovat yleistyneet, ja hevosen unikäyttäytymistä on helpompi seurata..Viime vuosien iso, suomalaisvetoinen Uni hevosen hyvinvoinnin mittarina -hanke (Unihepo) tekee hevosen unen tutkimiseksi uraauurtavaa työtä..Unihepo-hankeHankkeen tähänastisia tuloksia käytiin läpi viime viikon torstaina webinaarissa, jonka voi katsoa vielä hetken täältä: webinaarin tallenneHankkeen yhteistyötahoja ovat Nord University Norjassa, Hevostietokeskus ja HippolisArtikkeli perustuu myös Laura Hännisen haastatteluun.Unihäiriöisen hevosen käyttäytymistä on videolta helppo tulkita. Ensin hevonen näyttää rentoutuvan: se roikottaa päätään ja nuokkuu, mutta sitten se havahtuukin äkillisesti. Osa nopeasti, osa ehtii horjahtaa tai kompastuu. Sitten se on hereillä, ja nuokkuminen alkaa uudelleen – mutta hevonen ei jostain syystä käy nukkumaan. Joskus tilaa kestää vuosia..Tyypillistä on, että unihäiriöinen hevonen oppii keinoja pitääkseen itseään pystyssä torkkuessaan: se seisoo jalat harallaan ja nojaa ehkä takapuolellaan seinään tai tukee päätään johonkin. Joskus unihäiriöiset hevoset kuitenkin kaatuilevat varotoimistaan huolimatta, ja niille tulee haavoja jalkoihin, tyypillisesti vuohisiin, polviin tai kintereisiin. Pikkuhiljaa polvien iho saattaa alkaa paksuuntua..Unihäiriön syyksi saatettiin aiemmin arvella, että hevonen ei mene makuulle jonkin kivun takia, mutta iso osa unihäiriöisistä hevosista on sellaisia, joiden nähdään piehtaroivan. Silti ne eivät käy makuulle nukkuakseen..Jopa 6 viikkoa ilman REM-untaHevoselle normaali unipätkä on kymmenen minuuttia kerrallaan niin, että puolet on REM- eli vilkeunta ja puolet non-REM-unta. Luksusmakaamista aikuisilla hevosilla on vain harvoin, eli kun ne ovat makuulla, ne yleensä myös alkavat nukkua.Kun olosuhteet vaihtuvat, ja hevonen jostain syystä kokee itsensä uhatuksi, sille on luonnollista elää jopa 6 viikkoa ilman REM-unta. Tyypillistä on, että jos hevonen muuttaa uuteen talliin, se ei nuku vähään aikaan. Uusi hevonen saattaa vaikuttaa koko talliinkin niin, että moni hevonen jättää nukkumatta..”Tämä on ihan hevosten oma tapa, jota ei ole millään muulla kotieläimillä. Joillain luonnonvaraisilla eläinlajeilla on vastaavia sopeutumiskeinoja, kuten esimerkiksi eräiden delfiinilajien vastasynnyttäneet naaraat eivät nuku lainkaan REM-unta vahtiessaan poikastaan”, dosentti Laura Hänninen kertoo..Kun REM-uni lykkääntyy liian pitkään, hevostenkin elimistö alkaa kuitenkin vaatia kunnon unta. Hevosen aivot yrittävät punkea REM-unta päälle, ja ne saavat lihakset rentoutumaan, mistä seuraa horjahdus..Hänninen kertoo, että hevosten suorituskykyyn monenkaan viikon REM-uneton vaihe ei todennäköisesti vaikuta, saati sitten muutaman päivän. Tämän perusteella ei siis ainakaan makuullaan nukkumisen varmistamisen takia ole syytä viedä kuninkuusravihevosta väliyöksi omaan karsinaan..”Eihän siitä keinosta olisi niille hyötyä, jos se sitten vaikuttaisi negatiivisesti niiden juoksukykyyn. Ei ne geenit olisi päässet jatkoon, joissa hevonen ei jaksakaan juosta karkuun”, Hänninen perustelee..”Tämän vuoksi suorituskyky on todella huono hevosten hyvinvoinnin mittari”, hän jatkaa..Myös unihäiriöinen hevonen saattaa suorittaa erittäinkin hyvin..”Meillä on tutkimuksessa hyvin vakavista unihäiriöistä kärsiviä hevosia, joilla osalla on hyvä kilpaura takana”, Hänninen kertoo..Hankkeen johtaja Anna Mykkänen painottaa, että riittävä lepo ja uni ovat eläimelle merkittäviä hyvinvointitekijöitä..Normaalisti hevonen nukkuu vuorokaudessa 2,5–5 tuntia, osan seisten, osan maassa. Hevosten lepo-ohjelmaan kuuluu alkuyön lepo, aamuyöstä toinen nukkumishetki ja sitten vielä päiväsaikaan ainakin torkkumista. Joskus päivälepoaika voi olla hyvinkin merkityksellinen..Kun hevonen torkkuu nukkuen seisaallaan, sen takapolven patella hakautuu ja se lepuuttaa toista takajalkaa. Tämä voidaan ajatella unen vaiheeksi, mutta se ei ole hevoselle riittävää pidemmän päälle. Näin hevonen voi nukkua non-REM-unta, mutta sen on saatava myös REM-unta, minkä vuoksi sen on käytävä makuulle. Hevoset eivät yleensä uneksi samoilla tavoin kuin koirat, jotka vaikuttavat jahtaavan jäniksiä unissaan..”Hevonen isona eläimenä vaatii REM-unessa täydellisemmän blokin”, Mykkänen toteaa..1 800 vastasi kyselyynUnihäiriöiden otaksutaan olevan kaikkialla maailmassa hevosilla esiintyvä, suhteellisen yleinen ilmiö. Oleellinen osa Unihepo-hanketta on ollut kyselytutkimus, johon osallistui 1 800 hevosen omistajat valtaosin Suomesta, mutta myös Norjasta, Ruotsista ja useista kymmenistä muista maista. Mukaan otettiin vähintään 4-vuotiaita hevosia. Käytännön syistä tutkimuksessa ei ollut mukana kuin karsinatallissa yöpyviä hevosia..Kaikki omistajat eivät seuranneet hevosiaan päivittäin, ja jokunen varmasti osallistui lähinnä arvottavan palkinnon takia, Hänninen huomauttaa..Alustavien tulosten mukaan unihäiriöiden yleisyyteen ei vaikuta hevosen sukupuoli, rotu eikä se, mitä kuiviketta hevosella käytetään..Muutamia karkeita tilastollisia yhteyksiä löydettiin. Niiden mukaan unihäiriöinen on useimmiten yli 160-senttiä korkea ja yli 13-vuotias..Unihäiriöistä kärsivistä hevosista 25 prosenttia oli kilpahevosia ja 75 prosenttia harrastehevosia. Harrastehevoset olivat kuitenkin vanhempia ja kookkaampia kuin aineiston kilpahevoset, mikä saattoi vaikuttaa niiden suurempaan määrään. .Kolmanneksella unihäiriöisistä oli vammoja. Niitä tulee tyypillisesti vuohisiin, etupolviin, kintereisiin tai päähän. Unihäiriöiset hevoset vammautuivat öisin useammin kuin normaalisti nukkuvat..Myös päivisin unihäiriöisille tapahtui oleellisesti muita hevosia useammin kaatumisia ja horjahtamisia, joille ei ollut syytä. Tällaisia oli jopa 47 prosentilla unihäiriöisistä hevosista. Kyselyssä ei eroteltu, tapahtuivatko horjahtelut liikutuksesta vai vapaana. Osa hevosista oli nähty horjahtavan ilman syytä kerran vuodessa, mutta osa jopa päivittäin..Huono uni heikentää sosiaalista sietokykyäJoka kymmenennellä unihäiriöisellä hevosella tavattiin äkäisyyttä muille hevosille ilman syytä. Tämä on huomattu myös muilla eläimillä: huono uni heikentää sosiaalista sietokykyä. Hänninen kuitenkin huomauttaa, että tässä ei voida olla varmoja siitä, kumpi on ennen, muna vai kana, sillä hevosen uni voi häiriintyä siitä, jos sen sosiaalisessa ympäristössä on jokin sitä haittaava seikka..Usein unihäiriöitä on enemmän, jos hevosella on vähäisesti kuiviketta tai se on märkää. Myös sosiaalinen paine ja pelko vaikuttavat olevan merkittäviä seikkoja unihäiriön suhteen..Harvalla nukkumisvaikeuksista kärsivällä ihmiselläkään auttaa uusi patja ja tuuletus, mutta siitä on hyvä aloittaa.".Toiveena on, että tutkimuksen myötä hevosia voidaan auttaa saamaan unen päästä kiinni. Tässä vaiheessa tutkijat neuvovat, että jos hevosella on öisiä vammoja tai se horjahtelee, kannattaa ensimmäisenä pyrkiä seuraamaan sen unikäyttäytymistä videokameran avulla..Jos hevosella vaikuttaa olevan unihäiriö, tulee tarkistaa sen karsinaolosuhteet ja miettiä, onko pito-oloissa tapahtunut muutoksia..”Harvalla nukkumisvaikeuksista kärsivällä ihmiselläkään auttaa uusi patja ja tuuletus, mutta siitä on hyvä aloittaa”, Mykkänen toteaa..Usein heti alkuvaiheessa unihäiriöiselle hevoselle testataan, auttaako 5 päivän kipulääkekuuri. Mykkänen huomauttaa, että se on fiksua ja perusteltua testata – mutta yhdelläkään kyselyyn osallistuneista siitä ei ollut apua..Sen lisäksi voi pyrkiä hoitamaan ortopediset ongelmat, voi lisätä kuiviketta tai voi vaihtaa hevosen karsinapaikkaa. Usein nämä eivät kuitenkaan ole auttaneet. Sen sijaan useamman kerran raportoitiin tapauksista, joissa hevonen on alkanut kärsiä univaikeuksista uudessa tallissa, eikä siellä sitä ole saatu millään nukkumaan. Sitten kun se on viety vanhaan talliinsa, se on käynyt nukkumaan miltei heti..Jatkossa yksi mahdollisuus on lääkitys siinä vaiheessa, kun hevonen opettelee uudelleen nukkumaan. Sen kanssa ollaan kuitenkin vasta alkutekijöissä..EEG-KÄYRIÄ JA KUIVIKETUTKIMUSTATutkimusryhmä selvittää hevosen unta monin eri tavoin.Hevosten unihäiriöiden tutkimista vaikeuttaa se, että nykyisen tiedon mukaan hevosen unen vaiheilla ei ole olemassa vakiintuneita käyttäytymispiirteitä. Siksi pelkän videon perusteella ei voida olla varmoja, koska hevonen nukkuu vahvaa REM-unta.Ennen Unihepo-hankkeen aloittamista tutkimusryhmä teki hevosten EEG-eli aivosähkökäyrätutkimusta. Tutkimuksessa mukana oli 10 vakavasti unihäiriöistä hevosta ja niiden 10 hyvin nukkuvaa tallikaveria.Niille kaikille tehtiin polysomnografia, eli tutkimus, jossa hevosen päähän, sydämen päälle ja kaulaan ajellun ihon pinnalle laitetaan sähköä mittaavat lätkät. Havainnot tallentava laite kiinnitettiin hevosen sään viereen.Laura Hänninen on tutkinut aiemmin lehmien ja vasikoiden unta. Hän kertoo, että hevoset olivat vaikeampia saada hyväksymään pään klippaus ja EEG-lätkien asettaminen, joten ne totutettiin siihen makupalojen avulla. Hyvää hevosissa lehmiin verrattuna on se, että märehtiminen ei sotke kuvioita.Tässä vaiheessa tiedetään, että tekniikka toimi hyvin, ja kaikista hevosista saatiin mitattua tuloksia. Datan analyysia jatketaan tohtorikoulutettavan Iina Brotheruksen vanhempainvapaan jälkeen.Tutkimusryhmän tavoitteena on saada tietoa hevosen nukkumisesta ja tunnistaa tekijöitä, jotka altistavat unihäiriöille. Sekin halutaan tietää, milloin hevoselle kehittyy riski unihäiriön kehittymiseen. Samalla havainnoidaan, kertovatko hevosen asennot unen laadusta. Myös unihäiriön vaikutus hevosen kognitioon kiinnostaa..Paksummalla alustalla pidemmät unetPaksulla kuivikkeella hevoset nukkuvat useammin ja pidempään. Väitöskirjatutkija Heli Suomala esitteli Kiuruvedellä tehtävää tutkimusta, jossa 16 ratsuhevosella tutkitaan kuivikkeiden vaikutusta nukkumiskäyttäytymiseen.Hevoset jaettiin kahteen 8 hevosen ryhmään, joista toisille oli ensin 5 sentin turvekuivitus, ja toisilla 15 sentin kerros. Kolmen viikon päästä kuivikemäärät vaihdettiin.Hevosten käyttäytymistä seurattiin videoin. Tässä tutkimuksessa laskettiin, että REM-unessa hevonen makaa rintansa päällä tai kyljellään, ja sen niska on täysin rento tai lähes rento.Alustavat tulokset kertoivat, että hevonen nukkuu harvemmin silloin, kun kuivikemäärä on pienempi. Karkeasti voidaan sanoa, että ohuella turpeella ne nukkuivat kerran yössä, paksulla kahdesti.Isot hevoset kävivät nukkumaan harvemmin silloin, kun niillä oli ohuesti kuiviketta. Jos kuiviketta oli paljon, eroa nukkumismäärässä ei havaittu koon perusteella.Hevosilla tuli myös minuuttimääräisesti vähemmän unenkaltaista lepoa silloin, kun kuiviketta oli vähemmän. Yhden REM-unijakson pituus oli paksulla turpeella noin kolme minuuttia, mutta ohuella turpeella vain 1,5. Kokonaisunijakso oli paksulla turpeella 10,5 minuuttia, ohuella hieman yli 8 minuuttia.Kiuruvedellä testattiin myös ruokohelpiä kuivikkeena, mutta siitä tuloksia ei ole vielä saatu..Miksi Darra-tamma horjahtelee unissaan, muttei käy maate?

Unitutkimus: Suorituskyvyllä ei voi mitata hyvinvointia – "Meillä on tutkimuksessa vakavista unihäiriöistä kärsiviä hevosia, joilla osalla on hyvä kilpaura takana"

Aiheeseen liittyvää