Kotitallilla tehtäviin siemennyksiin helpotusta – lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri näkee uudessa asetuksessa myös riskejä

Tähän saakka hevosia on saanut siementää kotitallilla ainoastaan eläinlääkäri, mutta jatkossa hevoseläimen saa keinosiementää henkilö, joka on suorittanut hevoseläinten keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen.Aiemmin näin on voitu toimia siittoloissa ja oriasemilla, mutta uusi asetus antaa siittola-avustajalle laajemmat toimivaltuudet.Uusi asetus määrää kuitenkin, että eläinlääkärin tulee varmistaa siemennysajankohta enintään vuorokautta ennen. Pakastesperman käyttöön tai syväsiemennykseen saa ryhtyä jatkossakin ainoastaan eläinlääkäri.Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Kimmo Lampinen oli keskusjärjestön puolelta kommentoimassa asetusta. Hän uskoo, että uudesta asetuksesta tullaan hyötymään, koska toisinaan talleille on vaikea saada eläinlääkäreitä virka-ajan ulkopuolella.Asetuksen kommentointivaiheessa esille nousi myös se, tarvitaanko vuorokauden rajausta. Se, että eläinlääkäri kävisi ainoastaan toteamassa tamman tilanteen, ja koko kiimakierron ajan avustaja voisi hoitaa siemennyksen, olisi helpompaa, mutta se sisältää myös riskejä.Tamman siementäminen silloin, kun se ei ole kiimassa, aiheuttaa ison tulehdusriskin. Eläinlääketieteen tohtori ja eläinten lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Maria Kareskoski Helsingin yliopistolta sanoo, että aina, kun tamma siemennetään, kohtuun tulee fysiologinen tulehdusreaktio. Kun tamma ei ole kiimassa, kohdun puolustusmekanismit ovat selvästi heikommat.”Jos tamma siemennettäisiin esimerkiksi keltarauhasvaiheessa, kohtu tulehtuu helposti ja infektio voi jäädä sinne muhimaan pidemmäksi aikaa. Kun kohdunkaula ei ole auki, se ei pääse tyhjentymään niin hyvin. Toistuva tai pitkään jatkuva tulehdustila johtaa kohdun rappeutumismuutoksiin, jotka ovat pysyviä”, Kareskoski toteaa.Pahimmillaan väärään aikaan siemennys johtaa siitostamman uran katkeamiseen, mutta vähintään sillä menetetään kiimakiertoja, joita ei yhden siitoskauden aikana yleensä ole tuhlattavaksi.”Tulee ylimääräisiä toimenpiteitä, ja kohdunkaula alkaa myös reagoida ja siihen saattaa muodostua arpikudosta. Sitä nähdään esimerkiksi hevosilla, joilta kerätään toistuvasti alkioita.”Lampinen muistuttaa, että kun tamma astutetaan oriilla, se ei anna astua kuin oikeaan aikaan. Mutta kun on kyseessä keinosiemennys, sitä voidaan periaatteessa tehdä milloin vain.”Tätä pohdittiin hyvässä hengessä, mutta päädyimme vuorokauden aikarajaan. Tämä ratkaisu on kompromissi eläinten hyvinvoinnin ja asian toimivuuden kannalta”, Lampinen toteaa..Liikaa valtaa siittola-avustajille?Uusi asetus mahdollistaa käytännössä sen, että eläinlääkäri käy aamulla tai päivällä tarkastamassa tamman ja illalla tai seuraavana aamuna joku toinen siementää hevosen.Kareskoski on kouluttanut uusia siittola-avustajia. Hän sanoo, että kursseilla käyneet tekevät hienoa työtä, mutta hän silti kummeksuu asetuksen antamaa valtaa siittola-avustajille.”Aiemmin avustaja on toiminut eläinlääkärin työparina, ja siemennykset on suoritettu eläinlääkärin vastuussa ja valvonnassa. Nyt se poistuu kokonaan.”. Eläinlääkäreiden toimintaa valvoo Ruokavirasto, siittola-avustajien tekemistä ei kukaan. Käymällä siittola-avustaja kurssin, henkilö saa elinikäisen oikeuden siementää hevosta ilman, että kukaan valvoo toimintaa.”Näen ongelmana se, että saavatko ihmiset siemennyksistä tarpeeksi rutiinia. Suomessa on harvoja paikkoja, joissa tehdään paljon keinosiemennyksiä. Ruotsissa on edelleen työpariajattelu, se on hevosen kannalta turvallisempi vaihtoehto. Vaikka toimenpiteet eivät ole kivuliaita, ne ovat kuitenkin gynekologisia toimenpiteitä.”Jatkossakin eläinlääkäri tulee tekemään hevoselle ovulaatiotarkastuksen, jolla varmistetaan, onko tamma ovuloinut vai pitääkö se siementää uudelleen. Hevosta ei pidä koskaan siementää pelkästään kiimaoireiden perusteella, vaan se pitää aina tutkia ensin, Kareskoski muistuttaa..”Näen ongelmana se, että saavatko ihmiset siemennyksistä tarpeeksi rutiinia.". ”Mutta nyt on mahdollista, että eläinlääkäri tutkii tamman, mutta hän ei tiedä, kuka sen siementää. Siemennyksessä olisi tärkeää tunnistaa, onko kohdunkaulassa jotain epänormaalia tai onko se esimerkiksi huonosti avautuva, joka viittaa siihen, että se saattaa tarvita enemmän siemennyksen jälkeistä hoitoa.”Kareskoski kertoo, että siittola-avustajakursseja on pyritty järjestämään vähintään joka toinen vuosi. Opetushevosia on käytössä vähän, ja kurssilla käytännön harjoittelua tarvitaan.”Mahdollisesti tänä keväänä on tulossa kurssi, mutta se on vielä sopimatta, kun odotimme, tuleeko tämä asetus voimaan.”Kareskoski kertoo, että viimeksi kurssille oli enemmän tulijoita kuin sinne voitiin ottaa, mutta joskus kurssi on jouduttu perumaan osallistujien vähyyden takia.Muuta hevoseen liittyvää asetuksessa on esimerkiksi se, että sudenhampaan poiston saa jatkossa suorittaa ainoastaan eläinlääkäri. Asetuksessa määrätään myös, että hevosen turpakarvoja ei saa poistaa.."Saavutettu etu" oli ja meni - Suomen hevosjalostuksen noin 7000 spermalähetystä on toimitettava jollakin uudella tavalla

Kotitallilla tehtäviin siemennyksiin helpotusta – lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri näkee uudessa asetuksessa myös riskejä

Aiheeseen liittyvää