Eletään vuotta 1968. Hevosurheilun edeltäjä Hevostalous raportoi, kuinka Tasotuopin Hopeahevonen siirtyi Pentti Aallolle lopullisesti.
Eletään vuotta 1968. Hevosurheilun edeltäjä Hevostalous raportoi, kuinka Tasotuopin Hopeahevonen siirtyi Pentti Aallolle lopullisesti. HU arkisto

Mikä ihmeen Tasotuoppi?

Historia havisee, mutta helsinkiläisseurojen oma kisa on nyt avoin kaikille ja sitä hypätään viikonloppuna Jäähallissa.
Julkaistu
Pentti Aalto, Istar ja Hopeahevonen.
Pentti Aalto, Istar ja Hopeahevonen.

Viimeisimmästä Tasotuopista ei ole kulunut vuottakaan, mutta sitä edeltäneestä kerrasta on mennyt muutamakin vuosikymmen. Tasotuopit hypättiin silloin Ruskeasuon maneesissa, parin kilometrin päässä Jäähallista, jossa ne nyt järjestetään.

Nyt mukaan pääsevät muutkin, kuin HR:n, KF:n, Poliisiratsastajien ja Upseeriratsastajien jäsenet.

"Horse Show'ssa nähdään nyt toista kertaa uusi Tasotuoppi", kertoo Pekka Larsen kisasta, jota hän ei silloin muutama vuosikymmen sitten seurannut, sillä se ei häntä koskenut. "Se oli hesalaisten juttu."

Helsinki Horse Show'hun uudelleen synnytetty kisasarja on sanalla sanoen ikivanha, vuodelta 1949. Ajalta, jolloin maailma oli hyvin toisennäköinen kuin nyt. Sodasta oli juuri ehditty jotenkin toipua, eikä Suomessa ollut sen enempää kilpailuja, seuroja kuin ratsastajiakaan.

Väenvähyyden Larsen arveleekin syyksi sille, että keksittiin kisata samasta palkinnosta eri estekorkeuksilla.

"Ei saatu muuten tarpeeksi osallistujia", hän arvelee. Hän muistelee kisan eläneen loistokkuuden vuosiaan 1970-luvun loppuun asti, jonka jälkeen se hiipui. Kunnes nyt, tietenkin.

Karin Aallon piirongin päällä on Tasotuopin hopeinen kiertopalkinto, kauppaneuvos Georg Christidesin 1960-luvulla lahjoittama Hopeahevonen. Sen voitti lopullisesti itselleen hänen miehensä Pentti Aalto vuonna 1968.

Aalto toteaa, ettei niitä kilpailuita ollut vielä silloin 1960-luvullakaan kuin hyvin harvakseltaan, eikä tietysti ratsastajiakaan.

"Jos jossain oli kilpailut, niin intomielellä niihin kyllä sitten mentiin", hän muistelee.

"Pena oli sellainen, että hän aina halusi voittaa. Ja erittäin usein niin kävikin", Aalto muistelee miesvainaataan.

Hevoset olivat Ruskeasuon Poliisitallissa, jossa Aalto oli töissä. Savijärvellä astuneen Jarramasin jälkeläinen Istar oli Aallon alusta asti itse kouluttama.

"Huikea hevonen, joka hyppäsi 180-senttisen esteenkin."

Tasotuopin voitti se, jolla on paras suoritus perusradalta ja Hopeahevosen uusintaradan paras, tasosta siis riippumatta, oltiin sitten metrin tai 125 sentin esteillä. Tasoja oli kolme: A, B ja C. Aalto oli tasolla C.

Hevostalous raportoi kilpailuista: "Harvoin on näissä kilpailuissa sama ratsukko voittanut molemmat kiertopalkinnot, mutta sunnuntaina HPR:n ratsukko Pentti Aalto/Istar osoitti omaavansa ilmiömäistä taituruutta ja voitti molemmat palkinnot tuloksella 0 virhepistettä ja 39 sekunttia. Ihmeellisintä lienee se, että ratsukon tulos oli sama sekä perus- että uusintaradalta."

Tom Gordin kilpaili Statyetkalla myös tuona vuonna. Hänen suorituksesta oli "vauhdikas ja tyylillisestikin kohtalainen". Harmillista vain, että "Ratsastaja yritti liikaa uusintaradalla ja seurauksena oli kolme tottelemattomuusrikettä ja jaettu toinen sija."

B-tason voitti Kyra Kyrklund Dragonilla, silloin hän oli vielä esteratsastaja.

Vaikeimpaan luokkaan A:han osallistui vain kaksi ratsukkoa. HPR:n Jussi Havu ja Vilinä II menettivät mahdollisuutensa kiertopalkintoon, sillä "jostain ihmeellisestä syystä ratsukko meni kaksi kertaa esteen ohi ennenkuin ylitti esteen ilmiömäisen hyvällä hypyllä".

Ihmetystä herätti myös "nainen ratamestarina". Silja Pursiainen. Hän oli asetellut esteitä muuten hyvin, mutta sarjaeste tuotti useille ratsukoille vaikeuksia. Sen kirjoittaja ei arvellut johtuneen sarjajesteestä sinänsä. "Useimmissa tapauksissa lienee syy ollut ratsastajissa, jotka lähestyivät estettä väärässä tahdissa ja muodossa", hän raportoi opettavaiseen tyyliin.

Tasotuoppi hypätään Jäähallissa 110-, 120- ja 130- tasoilla keskiviikkona ja torstaina. 10 parhaan finaali on lauantaina.

Kyra Kyrklund ja Dragon ja Pertti Paloheimo Bolerolla Tasotuopissa vuonna 1965.
Kyra Kyrklund ja Dragon ja Pertti Paloheimo Bolerolla Tasotuopissa vuonna 1965. Kuva: Paloheimon albumi

Hilpa ja Ke-Ke

Hevosurheilun edeltäjä Hevostalous kirjoitti ratsastuskilpailuista 1940-1960 -luvuilla harvakseltaan, toisin kun 1930-luvulla, ja keskittyi raviurheiluun ja suomenhevosjalostukseen. Vuonna 1952 lehdessä oli 10-osainen juttusarja "Olympiatietoja ratsastuksesta". 1960-luvun lopulla ratsastus palasi Hevostalouteen nimimerkkien "Hilpa" ja Ke-Ke" myötä. Mukana oli muutenkin uusi sukupolvi, se, joka teki ratsastuksesta koko kansan lajin ratsastuskoulujen avulla. Muun muassa Tuomarinkylän ratsastuskoulun perustaja Pentti Aalto, Karin-vaimon istuessa katsomossa.

Hevostalouden ja Hevosurheilun vanhoja artikkeleita pääset lukemaan Hevosurheilu Ratsastuksen tilaukseen kuuluvasta lehtiarkistosta.

Päivitys 18.10. klo 9.50: Lisätty kuva

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi