Niveltutkimukseen etsitään potilashevosia nivelrikon mekanismien selvittämiseksi

Niveltutkimukseen etsitään parhaillaan mukaan sopivia potilashevosia.

”Tutkimuksessa on tarkoitus tutkia nivelrikon mekanismeja eli hevosilta otetaan nivelnestenäytteitä. Näytteistä tutkitaan suuri määrä muun muassa erilaisia niveltulehdukseen ja nivelrikkoon liittyviä tulehduksen välittäjäaineita. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on tutkia nivelrikon mekanismeja molekyylitasolla ja tutkia hoitovastetta tälle kyseiselle valmisteelle. Eli tutkimuksessa menee kaksi asiaa koko ajan rinnakkain”, Helsingin yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston kliininen opettaja Tytti Niemelä kertoo.

”Tutkimukseen rekrytoidaan aikuisia potilashevosia, joilla on vuohisnivelvaivaa. Hevosen vaiva tulisi olla jatkunut jo pidemmän aikaa, ja mahdollisesti myös hoidettu aiemminkin jo. Lisäksi toivomme myös, että hevosen oireena olisi ontuminen, koska se on se, mitä tutkimuksessa mitataan, sekä näemme, poistuuko ontuminen lääkitsemisen myötä.”

Niemelän mukaan ontumista tutkitaan tekoälysovelluksella.

”Tekoälyn avulla saadaan tutkimukseen objektiivista numeerista dataa, minkä takia tekoälyä käytetään.”

Hevosella on tutkimuksessa kaksi klinikkakäyntiä.

”Ensin otetaan alkutilanne ennen lääkitystä sekä nivelnestenäyte hoidon yhteydessä. Parin viikon päästä hoidosta katsotaan uudestaan, mikä on tilanne, miten muut oireet ovat, esimerkiksi nivelen täyttyneisyys, taivutusreaktiot ja muut vastaavat, sekä otetaan uusi nivelnestenäyte. Hoitokertojen välillä tehdään vertailua eri asioista ja oireista sekä seurataan, mitä nivelnesteessä tapahtuu”, Niemelä kuvailee.

”Tutkimuksessa käydään läpi asioita oiretasolla, silminnähtävällä oiretasolla esimerkiksi ontumina sekä myös molekyylitasolla. Hevosenomistajien kannalta merkittävin asia on, millainen vaste lääkkeellä on ja helpottaako se hevosen oireita tai poistaa ne jopa kokonaan. Toinen merkittävä asia on nivelnesteen markkerit, joista muun muassa tutkitaan solun ulkoisia vesikkeleitä, lipidejä ja rasvahappoja. Nämä ovat hyvin uusia asioita niveltutkimuksissa.”

Niemelä kertoo, että verrokkihoitona tutkimuksessa käytetään kortisonivalmistetta.

”Kortisoni on ollut vuosikausia käytössä ja se on pitänyt pintansa, vaikka uusia valmisteita on tullutkin usein markkinoille. Nähtäväksi jää, miten kliinisissä oireissa ja nivelnesteessä molekyylitasolla valmiste eroaa kortisonista. Tutkimuksessa käytetty PRP valmistetaan hieman erilaisin mekanismein kuin normaalisti, ja valmistuksessa käytetään tavallista enemmän verihiutaleita”, Niemelä toteaa.

”Tietysti nämä eivät nivelrikkoa varsinaisesti paranna, mutta suuri mielenkiinto kohdistuu kasvutekijöihin. Nivelrikon syyt ovat usein hyvin moninaisia, ja sitä voi esiintyä myös nuorilla hevosilla. Sen takia olisikin merkittävää, jos oireisiin voitaisiin jollakin tasolla vaikuttaa, ja hidastaa nivelrikon etenemistä.”