Arviolta sata henkilöä oli kuuntelemassa "Fossiiliratsastajanaisten" järjestämää SRL-aiheista seminaaria Turussa. Osa osallistui etänä, osa oli paikan päällä Eva Einola-Koposen Koira-Kissaklinikan seminaaritilassa.Puheenaiheet käytiin ilmasto-, sota- ja ratsastuskriisitunnelmissa. Flunssainen Aisa Aarnio-Wihuri puhui taloustilanteesta ja ratsastuskilpailuista. Tänä vuonna kisojen kokonaismäärä on alempi kuin 2022 ja 2023. Määrä vähenee koko ajan, Aarnio-Wihuri ennustaa. Mitä jäsenmäärään tulee, hän on eri lähteitä käyttäen päätellyt, että SRL:n jäsenmäärä olisi tällä hetkellä noin 36 tuhatta. Pyydettyjä taloustietoja, tarkalleen ottaen välitilinpäätöstä, Suomen Ratsastajainliitolta ei ollut saatu, joten suunnitellusta taloudellisen tilanteen avaamisesta putosi pohja pois. Päivi Savilahti-Bäckman oli vielä viikolla soittanut liittoon ja hoputtanut virallisesti ennen kokousta pyytämäänsä välitilinpäätöstä, mutta sitä ei ollut tähän hetkeen mennessä kuitenkaan toimitettu. "Pitää aikamoinen ennustajaeukko olla, että noista numeroista voi mitään sanoa, edes tilintarkastajan ammatillisella pätevyydellä", hän kuittasi SRL:n kokousmateriaaleissa olevan talousarvion. "Avoimuutta on tähän saatava ihan ehdottomasti." Häntä harmitti myös se, että SRL on kokousmateriaaleissaan luvannut "käsitellä" asian syyskokouksessa huomenna sunnuntaina, mutta käsittelyn tekee todellisuudessa mahdottomaksi se, että käsittelyyn tarvittavia numeroita ei ole annettu. Tämä herätti ihmetystä kokousyleisössä. "Eihän kokousta voi pitää, jos materiaaleja ei ole annettu", kommentoi Jatta Salmi. Aarnio-Wihuri oli kuitenkin laatinut laskelmia, joita heijasti screenille. SRL:n kokousmateriaaleihin perustuvista laskemistaan ilmenee, että luvattuja kulupienennyksiä ei ole. "Niiden piti olla mittaluokkaa 100 tuhatta, mutta sarakkeista löytyy 7 tuhatta. Paljon kritisoidut matkakulut ovat urheilijoiden kohdalla laskeneet, mutta henkilökunnan kohdalla nousseet. Samoin ovat nousseet henkilöstökulut. SRL:ssä eletään selkeästi hallintoa varten, ei toimintaa varten", hän alusti. Jos jäsenmäärä on tipahtanut 36 tuhanteen jäseneen, sen pitäisi aiheuttaa Tarja Teräväisen mukaan selkeitä toimenpiteitä. "Jos näin on, silloin hallinnon kulujen tulee pienentyä samassa suhteessa - matkustuskulujen, henkilöstökulujen, kaikkien kulujen", Teräväinen kommentoi.”En minäkään lähde hevosmatkalle, jos tiedän, että firman talous menee siitä ihan perseelleen”, komppasi eräs. KilpailutMitä SRL:n ydintoiminnalle, eli kilpailutoiminnalle kuuluu?Toimitusmaksujen perusteella kisat jakautuvat nykyään niin, että seurakilpailut edustavat 47 prosenttia, aluekisat 33 prosenttia ja kansalliset 15 prosenttia. Kilpailuluvat tuovat vuodessa 400 tuhatta euroa ja seurakilpailulupien määrä on nousussa. Tämä ei kuitenkaan samassa määrässä hyödytä seuroja, sillä seurakisat ovat nykyään paljolti isojen kaupallisten kisojen yhteydessä. "Tässä ei ole mitään rajoituksia johtuen siitä, että isot järjestäjät eivät sellaisia halua”, Aarnio-Wihuri totesi. Seminaarissa lyötiin päitä yhteen siitä, mitä pitäisi tehdä, että oma seura järjestäisi ensi vuonna kisoja. Ei oikein keksitty keinoa. Tuli esiin, että kisakalenterin suunnittelussa kisoja sijoitetaan liikaa samoille päiville sekä se, että kisakutsun julkaisemiseen menee jopa neljä kuukautta, vaikka estekisat on täytynyt ilmoittaa SRL:lle jo syyskuun loppuun mennessä. "Miten nämä joskus ennen saatiin jo puoli vuotta etuajassa Hippos-lehteen?" Aarnio-Whuri kysyi. Seurat ovat monenlaisissa vaikeuksissa. Vapaaehtoisten saaminen on vaikeaa, ja ne ihmiset, jotka tulevat paikalle, ovat vaarassa vetää itsensä "aivan piippuun". Joku ihmetteli, miten jääkiekossa on onnistuttu saamaan äidit leipomaan piirakat ja tulemaan puffettiin myymään siihen kellonaikaan kun käsketään.Pitäisikö luokat järjestää prime time -aikaan heille, joita halutaan mukaan, eikä aamulla klo 8?Eräs kommentoija heitti ilmaan, olisiko mahdollista tietää mihin kilpailu- ja osallistumismaksut käytetään.Aarnio-Wihuri kertoi miettineensä jo pitkään, miksi ratsastuskoulu ylipäänsä haluaisi olla SRL:n jäsen. "Vakuutuksenko takia? Se koulu joutuu kuitenkin kaikki ratsastajansa yllyttämään johonkin seuraan, koska se on vaatimus. Ne rahat menevät valtaosin liitolle, vaikka työn jäsenhankinnassa tekee se ratsastuksenopettaja." Sosiaalinen lisenssiEläinlääkäri Eva Einola-Koponen kantaa huolta lajin hevosystävällisyydestä. "Ahdistaa se, että sukelletaan aika lujaa" Einola-Koponen aloitti. "Ja 10 vuotta on kirjoitettu jostain rollkurista."Hän kehotti katsomaan maailmaa hevosen silmin, hevosen aivoilla. "Nuori hevonen joka hyppää ihan hirveästi yli on ehkä vaikeuksissa esteen hahmottamisen kanssa", hän totesi. Hevosurheilun sosiaalinen lisenssi nousi esiin. On saatava mukaan uusia ihmisiä turvallisissa olosuhteissa, jotta he kokevat harrastamisen mielekkäänä. "Miksi kyseenalaistaja on aina ongelma? Kun esimerkiksi menin sanomaan, että kaiutin oli kisoissa liian kovalla. Olemme yhä arrogantimpia. Olemme olevinamme niin helvetin hyviä", Einola-Koponen tuhahti..Einola-Koposen konkreettiset ehdotukset ensi hätään:- Kuulutukset hiljaiselle, musiikki sellaista joka ei häiritse, klassinen tai kitaramusiikki- Kovääniset pois hevosten jaloista- Yleisön huudattaminen ja aaltojen teko ei sovi hevosen ollessa radalla- Kännykät kielletään hevosen selässä. Lähtölistat lakanoille, joka helppo nähdä ratsastaessa. - Stewardin ymmärrettävä hevosen luonnollinen tapa toimia- Noviisiratamestarit ja valmentajat eivät saa harjoitella kokemattomilla ratsukoilla- Ymmärtämällä hevosen aisteja, voidaan estää stressin aiheuttamia sairastumisia ja huonoja suorituksia- Mallina uusille harrastajille ovat valmentajat, kokeneet ratsastajat, tuomarit, stewardit ja tilaisuuksia järjestävät tahot- Jos uskalletaan puuttua, tapahtuu muutoksia. ."Ratsastuksen tulevaisuus huolettaa" –Aisa Aarnio-Wihuri ja Eva Einola-Koponen pitävät Turussa tulevaisuusfoorumin SRL:n syyskokouksen alla.Eläinlääkäri Eva Einola-Koponen kantaa huolta kovan äänen stressaavasta vaikutuksesta hevosiin ratsastus- ja ravikilpailuissa.Tätä juttua päivitetään.
Arviolta sata henkilöä oli kuuntelemassa "Fossiiliratsastajanaisten" järjestämää SRL-aiheista seminaaria Turussa. Osa osallistui etänä, osa oli paikan päällä Eva Einola-Koposen Koira-Kissaklinikan seminaaritilassa.Puheenaiheet käytiin ilmasto-, sota- ja ratsastuskriisitunnelmissa. Flunssainen Aisa Aarnio-Wihuri puhui taloustilanteesta ja ratsastuskilpailuista. Tänä vuonna kisojen kokonaismäärä on alempi kuin 2022 ja 2023. Määrä vähenee koko ajan, Aarnio-Wihuri ennustaa. Mitä jäsenmäärään tulee, hän on eri lähteitä käyttäen päätellyt, että SRL:n jäsenmäärä olisi tällä hetkellä noin 36 tuhatta. Pyydettyjä taloustietoja, tarkalleen ottaen välitilinpäätöstä, Suomen Ratsastajainliitolta ei ollut saatu, joten suunnitellusta taloudellisen tilanteen avaamisesta putosi pohja pois. Päivi Savilahti-Bäckman oli vielä viikolla soittanut liittoon ja hoputtanut virallisesti ennen kokousta pyytämäänsä välitilinpäätöstä, mutta sitä ei ollut tähän hetkeen mennessä kuitenkaan toimitettu. "Pitää aikamoinen ennustajaeukko olla, että noista numeroista voi mitään sanoa, edes tilintarkastajan ammatillisella pätevyydellä", hän kuittasi SRL:n kokousmateriaaleissa olevan talousarvion. "Avoimuutta on tähän saatava ihan ehdottomasti." Häntä harmitti myös se, että SRL on kokousmateriaaleissaan luvannut "käsitellä" asian syyskokouksessa huomenna sunnuntaina, mutta käsittelyn tekee todellisuudessa mahdottomaksi se, että käsittelyyn tarvittavia numeroita ei ole annettu. Tämä herätti ihmetystä kokousyleisössä. "Eihän kokousta voi pitää, jos materiaaleja ei ole annettu", kommentoi Jatta Salmi. Aarnio-Wihuri oli kuitenkin laatinut laskelmia, joita heijasti screenille. SRL:n kokousmateriaaleihin perustuvista laskemistaan ilmenee, että luvattuja kulupienennyksiä ei ole. "Niiden piti olla mittaluokkaa 100 tuhatta, mutta sarakkeista löytyy 7 tuhatta. Paljon kritisoidut matkakulut ovat urheilijoiden kohdalla laskeneet, mutta henkilökunnan kohdalla nousseet. Samoin ovat nousseet henkilöstökulut. SRL:ssä eletään selkeästi hallintoa varten, ei toimintaa varten", hän alusti. Jos jäsenmäärä on tipahtanut 36 tuhanteen jäseneen, sen pitäisi aiheuttaa Tarja Teräväisen mukaan selkeitä toimenpiteitä. "Jos näin on, silloin hallinnon kulujen tulee pienentyä samassa suhteessa - matkustuskulujen, henkilöstökulujen, kaikkien kulujen", Teräväinen kommentoi.”En minäkään lähde hevosmatkalle, jos tiedän, että firman talous menee siitä ihan perseelleen”, komppasi eräs. KilpailutMitä SRL:n ydintoiminnalle, eli kilpailutoiminnalle kuuluu?Toimitusmaksujen perusteella kisat jakautuvat nykyään niin, että seurakilpailut edustavat 47 prosenttia, aluekisat 33 prosenttia ja kansalliset 15 prosenttia. Kilpailuluvat tuovat vuodessa 400 tuhatta euroa ja seurakilpailulupien määrä on nousussa. Tämä ei kuitenkaan samassa määrässä hyödytä seuroja, sillä seurakisat ovat nykyään paljolti isojen kaupallisten kisojen yhteydessä. "Tässä ei ole mitään rajoituksia johtuen siitä, että isot järjestäjät eivät sellaisia halua”, Aarnio-Wihuri totesi. Seminaarissa lyötiin päitä yhteen siitä, mitä pitäisi tehdä, että oma seura järjestäisi ensi vuonna kisoja. Ei oikein keksitty keinoa. Tuli esiin, että kisakalenterin suunnittelussa kisoja sijoitetaan liikaa samoille päiville sekä se, että kisakutsun julkaisemiseen menee jopa neljä kuukautta, vaikka estekisat on täytynyt ilmoittaa SRL:lle jo syyskuun loppuun mennessä. "Miten nämä joskus ennen saatiin jo puoli vuotta etuajassa Hippos-lehteen?" Aarnio-Whuri kysyi. Seurat ovat monenlaisissa vaikeuksissa. Vapaaehtoisten saaminen on vaikeaa, ja ne ihmiset, jotka tulevat paikalle, ovat vaarassa vetää itsensä "aivan piippuun". Joku ihmetteli, miten jääkiekossa on onnistuttu saamaan äidit leipomaan piirakat ja tulemaan puffettiin myymään siihen kellonaikaan kun käsketään.Pitäisikö luokat järjestää prime time -aikaan heille, joita halutaan mukaan, eikä aamulla klo 8?Eräs kommentoija heitti ilmaan, olisiko mahdollista tietää mihin kilpailu- ja osallistumismaksut käytetään.Aarnio-Wihuri kertoi miettineensä jo pitkään, miksi ratsastuskoulu ylipäänsä haluaisi olla SRL:n jäsen. "Vakuutuksenko takia? Se koulu joutuu kuitenkin kaikki ratsastajansa yllyttämään johonkin seuraan, koska se on vaatimus. Ne rahat menevät valtaosin liitolle, vaikka työn jäsenhankinnassa tekee se ratsastuksenopettaja." Sosiaalinen lisenssiEläinlääkäri Eva Einola-Koponen kantaa huolta lajin hevosystävällisyydestä. "Ahdistaa se, että sukelletaan aika lujaa" Einola-Koponen aloitti. "Ja 10 vuotta on kirjoitettu jostain rollkurista."Hän kehotti katsomaan maailmaa hevosen silmin, hevosen aivoilla. "Nuori hevonen joka hyppää ihan hirveästi yli on ehkä vaikeuksissa esteen hahmottamisen kanssa", hän totesi. Hevosurheilun sosiaalinen lisenssi nousi esiin. On saatava mukaan uusia ihmisiä turvallisissa olosuhteissa, jotta he kokevat harrastamisen mielekkäänä. "Miksi kyseenalaistaja on aina ongelma? Kun esimerkiksi menin sanomaan, että kaiutin oli kisoissa liian kovalla. Olemme yhä arrogantimpia. Olemme olevinamme niin helvetin hyviä", Einola-Koponen tuhahti..Einola-Koposen konkreettiset ehdotukset ensi hätään:- Kuulutukset hiljaiselle, musiikki sellaista joka ei häiritse, klassinen tai kitaramusiikki- Kovääniset pois hevosten jaloista- Yleisön huudattaminen ja aaltojen teko ei sovi hevosen ollessa radalla- Kännykät kielletään hevosen selässä. Lähtölistat lakanoille, joka helppo nähdä ratsastaessa. - Stewardin ymmärrettävä hevosen luonnollinen tapa toimia- Noviisiratamestarit ja valmentajat eivät saa harjoitella kokemattomilla ratsukoilla- Ymmärtämällä hevosen aisteja, voidaan estää stressin aiheuttamia sairastumisia ja huonoja suorituksia- Mallina uusille harrastajille ovat valmentajat, kokeneet ratsastajat, tuomarit, stewardit ja tilaisuuksia järjestävät tahot- Jos uskalletaan puuttua, tapahtuu muutoksia. ."Ratsastuksen tulevaisuus huolettaa" –Aisa Aarnio-Wihuri ja Eva Einola-Koponen pitävät Turussa tulevaisuusfoorumin SRL:n syyskokouksen alla.Eläinlääkäri Eva Einola-Koponen kantaa huolta kovan äänen stressaavasta vaikutuksesta hevosiin ratsastus- ja ravikilpailuissa.Tätä juttua päivitetään.