Kysymyksiä oli lähetetty jonkin verran etukäteen. Keskustelu aloitettiin toissa vuonna käyttöön otetusta pienten luokkien aika-arvostelun kiellosta. Etukäteen saadussa palautteessa harmiteltiin sen aiheuttamaa kilpailijoiden määrän hupenemista ja myös tuomareiden hankkimisen vaikeutta. Yksi kommentoija koki, että estekilpailuiden tunnelma on poissa, kun nuorempien ratsastajien kisoissa ei päästä järjestämään yhtään aikaluokkaa.Estekomitea painotti harkitsevansa ja puntaroivansa asioita, mutta se vaikutti seisovan varsin vakaasti sääntömuutoksensa takana, vaikka kentällä osa toivoi suoraan sen peruuttamista muuttamista.Lähtijämääristä teamisä vetänyt estekomitean puheenjohtaja Juho Norilo totesi, että niitä on tutkittava datan perusteella ja vaikuttavia syitä voi olla useita.Taitotuomareiden saatavuutta voidaan parantaa koulutuksilla ja yhteistyöllä alueiden kanssa.Tunnelman luomiseen Norilo pyysi mietittävän muita keinoja ja totesi, että se on paljon kiinni siitä, miten asioihin suhtaudutaan.Hän painotti, että sääntömuutoksen pohjimmainen tarkoitus on turvata esteratsastuksen tulevaisuus ja saada siitä yhteiskunnallisesti vastuullista ja eläinsuojelullisesti kestävää.Stewardit ovatkin raportoineet, että verryttelyt ovat nykyään turvallisempia, ja joku arveli, että nykyään ratsastajia hylätään keskimäärin vähemmän varsinkin pienemmissä luokissa.Estetuomari ja kouluttaja Anu Tuomi lupasi, että yhden numeron pöytäkirjaa kehitetään niin, että ratsastajat saavat siitä enemmän informaatiota. Myös uusintatyyppistä ratsastusta pyritään saamaan mukaan taitoarvosteluun.Hän totesi, että nykyään kilpailuissa ratsastusta voi seurata ilolla, enää hyvin harvoin sydän kurkussa. Naapurimaita seurataanTämän kauden uusi sääntö, jossa viidennen puomin tai kiellon ja neljännen puomin kohdalla vihelletään ulos, ei ole aiheuttanut keskustelua.”Määrä on vielä ruhtinaallinen, ja sen haluttiinkin olevan”, Tuomi paljasti ja kertoi, ettei virhemäärän takia hylkäämistä tule eteen edes joka kilpailussa.Ruotsista mallia saaneen säännön todettiin tukevan liiton vastuullisuuslinjaa ja auttamaan lajia pysymään hengissä. Uudehko sääntö on ollut yliajasta nykyään nopeasti kertyvät virhepisteet. Tuomi kertoi, että se on keskusteluttanut estekomiteassakin jo viime vuonna – esimerkiksi tasapainottava voltti tuo äkkiä ison virhepistemäärän, vaikka se välillä olisi kehittymisen kannalta viisas ratkaisu. Tämä, kuten useimmat muutkin säännöt, on kansainvälisen ratsastajainliiton sääntöjen mukainen.Tuomi kertoi, että ratsastajat ovat kansainvälisestikin harmitelleet sääntöä, mutta tästä huolimatta nekin maat, joilla sama tapa antaa yliaikavirhepisteitä ei vielä ole käytössä, ovat nyt siirtymässä kohti FEIn sääntöä.Ruotsissa sen sijaan kokeillaan sääntöä, jossa virhepiste per sekunti tulee vain luokissa, joissa aika ratkaisee sijoituksen. Estekomiteasta kerrottiin, että Suomessa peilataan paljon täkäläistä systeemiä muihin maihin, ja tehdyt päätökset perustetaan tutkittuun dataan ja eri liittojen kokemuksiin. Päätökset tehdään silti oman suomalaisten ratsastajien ja tavoitteiden mukaan, hevonen keskiössä.Myös Suomen kokemukset taas kiinnostavat muissa Pohjoismaissa. Yhdessä eteenpäinMuita kysymyksiä esitettiin verryttelyesteiden koosta, jotka alle 120-sentin luokissa eivät saa olla ratakorkeutta suurempia, sekä hevosen pitämisestä kiinni kilpailualueella – sen ei tarvitse olla suitsittu, mutta sen pitää olla hallinnassa. Tästä yhden läsnäolleen kokemuksen mukaan kysytään liiton sivujen sääntötentissä – mutta vastaus on jo vanhentuneiden sääntöjen mukainen.Ensi vuodelle on tarkoitus saada alle 18-vuotiaiden turvaliivipakko, ja se haluttaisiin saada sellaiseksi, että myös paukkuliivi käy. Ongelma on se, että turvaliiveille ei ole luotu selkeitä standardeja. Estesäännöissä lukee kansainvälisten sääntöjen mukaisesti, että takissa pitää olla ulkonevat napit, mutta tämä ei estä sitä, etteikö takkia voitaisi sulkea nappien sijaan vetoketjulla.Tässä kohtaa Tuomi painotti, että säännöt, jotka eivät vaikuta kilpailusuoritukseen tai hyvinvointiin, ovat sääntöjä, jotka ohjaavat ratsastajia oikeaan suuntaan, eikä niiden kohdalla ratsastajia sakoteta.Lapsiratsastajien ikämääritys mietitytti, ja myös ratamestarikurssien vaatimukset.Tuomi yllytti hakemaan ratamestarikurssille, vaikka ei ratamestariksi aikoisikaan, koska kurssi on varsin hyödyllinen. Ratamestarikurssi on pakollinen kansallisille puheenjohtajatumareille, ja se saattaa olla tulossa pakolliseksi myös aluetason puheenjohtajatuomareille, koska tuomareilta vaaditaan ymmärrystä myös ratojen ratsastamisesta. Mukana olijat olivat tyytyväisiä kyselytuntiin, ja yksi mukana olijoista totesi suosittelevansa samaa koulupuolelle.”Vain yhdessä voimme viedä lajia eteenpäin”, Anu Tuomi painotti, ja Juho Norilo lupasi lisää vastaavanlaisia tapahtumia eri aihealuein, joita sopii myös ehdottaa. .Aikaratsastuksen kielto nousi taas keskusteluun – tuleva maajoukkuevalmentaja Kari Nevala kehottaa harkitsemaan sääntöä uudelleen
Kysymyksiä oli lähetetty jonkin verran etukäteen. Keskustelu aloitettiin toissa vuonna käyttöön otetusta pienten luokkien aika-arvostelun kiellosta. Etukäteen saadussa palautteessa harmiteltiin sen aiheuttamaa kilpailijoiden määrän hupenemista ja myös tuomareiden hankkimisen vaikeutta. Yksi kommentoija koki, että estekilpailuiden tunnelma on poissa, kun nuorempien ratsastajien kisoissa ei päästä järjestämään yhtään aikaluokkaa.Estekomitea painotti harkitsevansa ja puntaroivansa asioita, mutta se vaikutti seisovan varsin vakaasti sääntömuutoksensa takana, vaikka kentällä osa toivoi suoraan sen peruuttamista muuttamista.Lähtijämääristä teamisä vetänyt estekomitean puheenjohtaja Juho Norilo totesi, että niitä on tutkittava datan perusteella ja vaikuttavia syitä voi olla useita.Taitotuomareiden saatavuutta voidaan parantaa koulutuksilla ja yhteistyöllä alueiden kanssa.Tunnelman luomiseen Norilo pyysi mietittävän muita keinoja ja totesi, että se on paljon kiinni siitä, miten asioihin suhtaudutaan.Hän painotti, että sääntömuutoksen pohjimmainen tarkoitus on turvata esteratsastuksen tulevaisuus ja saada siitä yhteiskunnallisesti vastuullista ja eläinsuojelullisesti kestävää.Stewardit ovatkin raportoineet, että verryttelyt ovat nykyään turvallisempia, ja joku arveli, että nykyään ratsastajia hylätään keskimäärin vähemmän varsinkin pienemmissä luokissa.Estetuomari ja kouluttaja Anu Tuomi lupasi, että yhden numeron pöytäkirjaa kehitetään niin, että ratsastajat saavat siitä enemmän informaatiota. Myös uusintatyyppistä ratsastusta pyritään saamaan mukaan taitoarvosteluun.Hän totesi, että nykyään kilpailuissa ratsastusta voi seurata ilolla, enää hyvin harvoin sydän kurkussa. Naapurimaita seurataanTämän kauden uusi sääntö, jossa viidennen puomin tai kiellon ja neljännen puomin kohdalla vihelletään ulos, ei ole aiheuttanut keskustelua.”Määrä on vielä ruhtinaallinen, ja sen haluttiinkin olevan”, Tuomi paljasti ja kertoi, ettei virhemäärän takia hylkäämistä tule eteen edes joka kilpailussa.Ruotsista mallia saaneen säännön todettiin tukevan liiton vastuullisuuslinjaa ja auttamaan lajia pysymään hengissä. Uudehko sääntö on ollut yliajasta nykyään nopeasti kertyvät virhepisteet. Tuomi kertoi, että se on keskusteluttanut estekomiteassakin jo viime vuonna – esimerkiksi tasapainottava voltti tuo äkkiä ison virhepistemäärän, vaikka se välillä olisi kehittymisen kannalta viisas ratkaisu. Tämä, kuten useimmat muutkin säännöt, on kansainvälisen ratsastajainliiton sääntöjen mukainen.Tuomi kertoi, että ratsastajat ovat kansainvälisestikin harmitelleet sääntöä, mutta tästä huolimatta nekin maat, joilla sama tapa antaa yliaikavirhepisteitä ei vielä ole käytössä, ovat nyt siirtymässä kohti FEIn sääntöä.Ruotsissa sen sijaan kokeillaan sääntöä, jossa virhepiste per sekunti tulee vain luokissa, joissa aika ratkaisee sijoituksen. Estekomiteasta kerrottiin, että Suomessa peilataan paljon täkäläistä systeemiä muihin maihin, ja tehdyt päätökset perustetaan tutkittuun dataan ja eri liittojen kokemuksiin. Päätökset tehdään silti oman suomalaisten ratsastajien ja tavoitteiden mukaan, hevonen keskiössä.Myös Suomen kokemukset taas kiinnostavat muissa Pohjoismaissa. Yhdessä eteenpäinMuita kysymyksiä esitettiin verryttelyesteiden koosta, jotka alle 120-sentin luokissa eivät saa olla ratakorkeutta suurempia, sekä hevosen pitämisestä kiinni kilpailualueella – sen ei tarvitse olla suitsittu, mutta sen pitää olla hallinnassa. Tästä yhden läsnäolleen kokemuksen mukaan kysytään liiton sivujen sääntötentissä – mutta vastaus on jo vanhentuneiden sääntöjen mukainen.Ensi vuodelle on tarkoitus saada alle 18-vuotiaiden turvaliivipakko, ja se haluttaisiin saada sellaiseksi, että myös paukkuliivi käy. Ongelma on se, että turvaliiveille ei ole luotu selkeitä standardeja. Estesäännöissä lukee kansainvälisten sääntöjen mukaisesti, että takissa pitää olla ulkonevat napit, mutta tämä ei estä sitä, etteikö takkia voitaisi sulkea nappien sijaan vetoketjulla.Tässä kohtaa Tuomi painotti, että säännöt, jotka eivät vaikuta kilpailusuoritukseen tai hyvinvointiin, ovat sääntöjä, jotka ohjaavat ratsastajia oikeaan suuntaan, eikä niiden kohdalla ratsastajia sakoteta.Lapsiratsastajien ikämääritys mietitytti, ja myös ratamestarikurssien vaatimukset.Tuomi yllytti hakemaan ratamestarikurssille, vaikka ei ratamestariksi aikoisikaan, koska kurssi on varsin hyödyllinen. Ratamestarikurssi on pakollinen kansallisille puheenjohtajatumareille, ja se saattaa olla tulossa pakolliseksi myös aluetason puheenjohtajatuomareille, koska tuomareilta vaaditaan ymmärrystä myös ratojen ratsastamisesta. Mukana olijat olivat tyytyväisiä kyselytuntiin, ja yksi mukana olijoista totesi suosittelevansa samaa koulupuolelle.”Vain yhdessä voimme viedä lajia eteenpäin”, Anu Tuomi painotti, ja Juho Norilo lupasi lisää vastaavanlaisia tapahtumia eri aihealuein, joita sopii myös ehdottaa. .Aikaratsastuksen kielto nousi taas keskusteluun – tuleva maajoukkuevalmentaja Kari Nevala kehottaa harkitsemaan sääntöä uudelleen
