Videolla ikää ei tahdo uskoa, eikä ikä aivan tarkka olekaan. Itse asiassa kyseessä on pikkuponi, sillä säkäkorkeus on 132 senttiä. Iso-Britannian vanhin hevonen on tiettävästi Roana, 45. Kun se täytti oletettuja "puolipyöreitä", brittilehdistö kiinnostui ja ponista tuli julkkis. . Kun tämä poni vuonna 1994 löytyi hevosmarkkinoilta paikalliseen ratsastuskouluun Pohjois-Irlannin Newtownardsissa, sillä ei ollut papereita. Nimi Roana tulee mutkattomasti päistärikköväristä, englanniksi roan. Mutta melkoisen hyvät todisteet iästä silti on. Poni on ollut nykyisellä omistajallaan Cerys Brownilla tasan 30 vuotta, hänen mummonsa osti ponin, kun ratsastuskoulu lopetti toimintansa. Kun hän aikanaan teetätti ponistaan ostotarkastuksen, se oli hampaiden perusteella "ainakin 15-vuotias". Syytä valehdella ikää ainakaan ylöspäin ei ollut. Mutta kuten Brown huomauttaa, se voi olla siis myös vanhempi kuin 45 vuotta... Pitkän iän salaisuutta omistaja ei tiedä. Hän sanoo, että tamma on ollut aina samanlainen. Se niin sanotusti "pitää lihansa" hyvin, eikä selkäkään ole mitenkään valtavasti laskenut. Tamma on pirteä, eloisa ja utelias, ja pukkilaukka irtoaa yhä tänä päivänä, mutta pyydettäessä se ei juurikaan halua tehdä mitään ylimääräistä. Ei ole koskaan halunnut. "Roana on hyvin omapäinen. Ei tee oikeastaan mitään 'turhaa'", Brown kertoo. "Sillä täytyy olla aina oma motivaatio, tai tekeminen vaan jää."Esteitä poni kuitenkin hyppäsi mielellään ja ratsukko kilpaili ensimmäiset vuodet ahkerasti. Sitten kilpaileminen jäi. . Brown ratsasti ponillaan vielä neljä vuotta sitten, mutta kun tamma loukkasi tapaturmaisesti jalkansa, ratsastaminen jäi. Liikunta ei jäänyt. Se vain muutti muotoaan. "Käymme kävelyillä ihan vaan narusta, kahdestaan, pitkin nummia. Ja olinhan minä tietysti jo pitkään ollut vähän liian pitkä sen selkään", Brown kertoo. Hänellä on toinen hevonen, Tinkerbell, ratsastukseen ja molemmat viettävät valtaosan ajastaan yhdessä laitumella, kuten Irlannissa tapana on. Ruoho on vihreää valtaosan vuodesta. Suhde hevoseen, jonka on omistanut 30 vuotta, on vääjäämättä tiivis. Roana on Brownin elämän keskipiste. Hääkuvakin otettiin ponin kanssa. Kuvia riittää, sillä Brownin mies on hyvä kuvaaja. "Tiedän vain katsomalla, mitä Roana haluaa ja mitä se tarvitsee. Kaikki tapahtuu telepaattisesti", Cerys Brown kertoo Hevosurheilu Ratsastukselle. Hoito on tarkkaa ja hyvää. Brown on ammatiltaan eläintenhoitaja läheisellä eläinlääkäriasemalla ja tietää vanhojen hevosten sudenkuopat. "Hyvät geenit", hän itse arvioi. "Hoito on aina ollut helppoa. Se sairasti aikoinaan pääntaudin, mutta sillä ei ole koskaan ollut oikeastaan terveyshuolia. Se syö hyvin ja liikkuu paljon ihan omasta halustaan."Kaviot ovat hyvää laatua, ja kenkiä ponilla ei ole ollut oikeastaan koskaan. "Niitä yritettiin jossain vaiheessa, vuosikymmeniä sitten, mutta Roana ei mielellään anna kengittää, joten niistä luovuttiin sovulla jo ajat sitten."Hampaat ponilta ovat suureksi osaksi jo menneet, vaikka joitakin on vielä suussakin. Tamma pystyy syömään laidunruohoa ja säilörehua, joka tehdään erityisen pehmeäksi. Muu rehu, tavallinen perusrehu ja joskus erilaiset lisävihervalmisteet, ja niiden mukana vitamiinit annetaan kasteltuna. Näin joulun aikaa iloa tuo hevosten joulukalenteri. Roana rakastaa Stud Muffins -karkkikalenterin melassista, viljasta ja sarviapilasta tehtyjä joulupuddingin makuisia muffineita. Toinenkin heikkous vanhalla tammalla on, se arvostaa suklaapatukoita. . Roanan rotua ei tunneta, mutta Brown arvelee sen olevan connemararisteytys, jossa on paljon eri rotuja elinvoimaa tuomassa. Päistärikköväri ei connemaroissa ole tavallisimmasta päästä, mutta sitä esiintyy, kuten sitä esiintyy suurimmassa osassa hevosrotuja, joten se ei anna alkuperästä kovin tarkkaa viitettä suuntaan tai toiseen. Irlannissa on harvinainen, alunperin puolivilli Kerry Bog -ponirotu, jonka luultiin jo hävinneen, mutta josta löytyi muutamia yksilöitä. Tämän rodun edustajien väitetään olevan aivan erityisen sitkeitä. .Ivrig, superseniori.Supersenioria ei enää ole.Päivitys 11.12. klo 10.12: Täsmennetty juttuun, että Newtownards, jossa poni omistajineen elää, on Pohjois-Irlantia, joka kuuluu virallisesti Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jota jutussa kutsutaan lyhyemmin Britanniaksi tai Iso-Britanniaksi Suomen kielen Suomen kielen lautakunnan vuoden 1996 suosituksen mukaan. Lisätty Kerry Bog -poniin, että se on alunperin puolivilli.
Videolla ikää ei tahdo uskoa, eikä ikä aivan tarkka olekaan. Itse asiassa kyseessä on pikkuponi, sillä säkäkorkeus on 132 senttiä. Iso-Britannian vanhin hevonen on tiettävästi Roana, 45. Kun se täytti oletettuja "puolipyöreitä", brittilehdistö kiinnostui ja ponista tuli julkkis. . Kun tämä poni vuonna 1994 löytyi hevosmarkkinoilta paikalliseen ratsastuskouluun Pohjois-Irlannin Newtownardsissa, sillä ei ollut papereita. Nimi Roana tulee mutkattomasti päistärikköväristä, englanniksi roan. Mutta melkoisen hyvät todisteet iästä silti on. Poni on ollut nykyisellä omistajallaan Cerys Brownilla tasan 30 vuotta, hänen mummonsa osti ponin, kun ratsastuskoulu lopetti toimintansa. Kun hän aikanaan teetätti ponistaan ostotarkastuksen, se oli hampaiden perusteella "ainakin 15-vuotias". Syytä valehdella ikää ainakaan ylöspäin ei ollut. Mutta kuten Brown huomauttaa, se voi olla siis myös vanhempi kuin 45 vuotta... Pitkän iän salaisuutta omistaja ei tiedä. Hän sanoo, että tamma on ollut aina samanlainen. Se niin sanotusti "pitää lihansa" hyvin, eikä selkäkään ole mitenkään valtavasti laskenut. Tamma on pirteä, eloisa ja utelias, ja pukkilaukka irtoaa yhä tänä päivänä, mutta pyydettäessä se ei juurikaan halua tehdä mitään ylimääräistä. Ei ole koskaan halunnut. "Roana on hyvin omapäinen. Ei tee oikeastaan mitään 'turhaa'", Brown kertoo. "Sillä täytyy olla aina oma motivaatio, tai tekeminen vaan jää."Esteitä poni kuitenkin hyppäsi mielellään ja ratsukko kilpaili ensimmäiset vuodet ahkerasti. Sitten kilpaileminen jäi. . Brown ratsasti ponillaan vielä neljä vuotta sitten, mutta kun tamma loukkasi tapaturmaisesti jalkansa, ratsastaminen jäi. Liikunta ei jäänyt. Se vain muutti muotoaan. "Käymme kävelyillä ihan vaan narusta, kahdestaan, pitkin nummia. Ja olinhan minä tietysti jo pitkään ollut vähän liian pitkä sen selkään", Brown kertoo. Hänellä on toinen hevonen, Tinkerbell, ratsastukseen ja molemmat viettävät valtaosan ajastaan yhdessä laitumella, kuten Irlannissa tapana on. Ruoho on vihreää valtaosan vuodesta. Suhde hevoseen, jonka on omistanut 30 vuotta, on vääjäämättä tiivis. Roana on Brownin elämän keskipiste. Hääkuvakin otettiin ponin kanssa. Kuvia riittää, sillä Brownin mies on hyvä kuvaaja. "Tiedän vain katsomalla, mitä Roana haluaa ja mitä se tarvitsee. Kaikki tapahtuu telepaattisesti", Cerys Brown kertoo Hevosurheilu Ratsastukselle. Hoito on tarkkaa ja hyvää. Brown on ammatiltaan eläintenhoitaja läheisellä eläinlääkäriasemalla ja tietää vanhojen hevosten sudenkuopat. "Hyvät geenit", hän itse arvioi. "Hoito on aina ollut helppoa. Se sairasti aikoinaan pääntaudin, mutta sillä ei ole koskaan ollut oikeastaan terveyshuolia. Se syö hyvin ja liikkuu paljon ihan omasta halustaan."Kaviot ovat hyvää laatua, ja kenkiä ponilla ei ole ollut oikeastaan koskaan. "Niitä yritettiin jossain vaiheessa, vuosikymmeniä sitten, mutta Roana ei mielellään anna kengittää, joten niistä luovuttiin sovulla jo ajat sitten."Hampaat ponilta ovat suureksi osaksi jo menneet, vaikka joitakin on vielä suussakin. Tamma pystyy syömään laidunruohoa ja säilörehua, joka tehdään erityisen pehmeäksi. Muu rehu, tavallinen perusrehu ja joskus erilaiset lisävihervalmisteet, ja niiden mukana vitamiinit annetaan kasteltuna. Näin joulun aikaa iloa tuo hevosten joulukalenteri. Roana rakastaa Stud Muffins -karkkikalenterin melassista, viljasta ja sarviapilasta tehtyjä joulupuddingin makuisia muffineita. Toinenkin heikkous vanhalla tammalla on, se arvostaa suklaapatukoita. . Roanan rotua ei tunneta, mutta Brown arvelee sen olevan connemararisteytys, jossa on paljon eri rotuja elinvoimaa tuomassa. Päistärikköväri ei connemaroissa ole tavallisimmasta päästä, mutta sitä esiintyy, kuten sitä esiintyy suurimmassa osassa hevosrotuja, joten se ei anna alkuperästä kovin tarkkaa viitettä suuntaan tai toiseen. Irlannissa on harvinainen, alunperin puolivilli Kerry Bog -ponirotu, jonka luultiin jo hävinneen, mutta josta löytyi muutamia yksilöitä. Tämän rodun edustajien väitetään olevan aivan erityisen sitkeitä. .Ivrig, superseniori.Supersenioria ei enää ole.Päivitys 11.12. klo 10.12: Täsmennetty juttuun, että Newtownards, jossa poni omistajineen elää, on Pohjois-Irlantia, joka kuuluu virallisesti Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jota jutussa kutsutaan lyhyemmin Britanniaksi tai Iso-Britanniaksi Suomen kielen Suomen kielen lautakunnan vuoden 1996 suosituksen mukaan. Lisätty Kerry Bog -poniin, että se on alunperin puolivilli.