Tanskalaisen eläinlääketieteen tohtori Mette Uldahlin mukaan eläimen hyvinvoinnin arvioinnissa on kyse eläimen kokemuksesta, ei ihmisten subjektiivisista tulkinnoista, joiden taustalla voivat olla esimerkiksi taloudelliset tekijät. Ihmisen – ja myös lainsäädännön – silmissä eläimellä on erilaisia ihmislähtöisiä käyttötarkoituksia. Esimerkiksi hiireen kohdistuu erilaisia säädöksiä riippuen siitä, onko se tuhoeläin, koe-eläin vai lemmikki. Myös hevonen voi olla lemmikki, mutta se voi olla myös teuraseläin tai sitä voidaan käyttää urheiluun. "Kun puhutaan eläimen hyvinvoinnista, tarvitaan objektiivista tietoa sen käyttäytymisestä, fysiologisista reaktioista, motivaatiosta ja mieltymyksistä", toteaa Uldahl.. Uldahl luetteli eettisiä prosesseja, joita jo on käynnissä urheiluhevosen hyvinvointiin liittyen. Niissä käsitellään esimerkiksi kuljetuksia, stressin aiheuttamia vatsahaavoja, ratsastajien kuolaimilla, kannuksilla tai raipalla aiheuttamia vammoja, valmentautumisen ja kilpailemisen aiheuttamia ja hevosen pitoon yleensä liittyviä haasteita, kuten puutteellisia mahdollisuuksia koskettaa lajitovereita tai laiduntaa. Uldahlin mukaan myös tietyt eläinlääkinnälliset toimenpiteet – kuten nivelpiikitykset – puhuttavat. Tehdäänkö niitä hevosta vai urheilua varten? Uldahl toteaa, että eläimen itseisarvoa suhteessa ihmisen intresseihin on tarkasteltava kriittisesti. Onko käyttötarkoitus eettisesti oikeutettu?.Urheiluhevosten hyvinvointiseminaari Ruotsissa Ruotsin eläinten hyvinvointikeskuksessa (SCAW) järjestettiin marraskuun lopussa seminaari, joka käsitteli hevosten hyvinvointia ratsastusurheilussa. NordCAW-verkoston (Nordic Network for Communicating Animal Welfare) järjestämässä seminaarissa käsiteltiin urheilukäytön aiheuttamaa riskiä hevosten hyvinvoinnille ja pohdittiin ratsastukseen liittyviä eettisiä näkökohtia. Seminaarissa kuultiin muun muassa eläinlääkäreitä ja tutkijoita. Vaikka meillä on paljon tietoa hevosten hyvinvoinnista, toteutammeko sitä käytännössä, ja miten voisimme tehdä asiat entistä paremmin? Läpinäkyvä yhteistyö ja uusi tieto tarjoavat mahdollisuuden kehittää entistä vastuullisempia käytäntöjä..Sen lisäksi että ympyrälinja rasittaa jalkoja, se muuttaa suoraan linjaan verrattuna rintarangan, lannealueen ja selän liikkumistaRussell MacKechnie-Guire juoksuttamisesta. Riittävän tiedon merkitys Tanskan eläineettisen neuvoston puheenjohtaja Bengt Holst korosti tarvetta luopua näkemyksestä hevosesta urheilijana ja tunnistaa, että hevosten osallistuminen kilpailuihin on yksinomaan ihmisten etujen mukaista. Holst käsitteli puheenvuorossaan neuvoston maaliskuussa julkaisemaa lausuntoa, jossa todetaan, että hevosen urheilukäyttö ei sinänsä ole ongelma, mutta se sisältää riskin hevosen hyvinvoinnin vaarantumisesta."Hevosten altistaminen kivulle, vammoille ja muulle epämukavuudelle urheilutoiminnassa ei ole hyväksyttävissä", Holst toteaa.Raportissa kehotetaan välttämään tarpeetonta pakottamista, suorituksen parantamista lääkityksen tai varusteiden avulla sekä kilpailemisen aloittamista liian aikaisin. Sen sijaan kehotetaan eettisen ohjeistuksen kehittämiseen. Lisäksi hevosten parissa työskentelevien koulutuksen tulisi sisältää enemmän tietoutta hevosten käyttäytymisestä."Tarvitaan lainsäädäntöä varmistamaan, että hevosista vastuussa olevilla henkilöillä on riittävästi tietoa hevosen käyttäytymisestä, mukaan lukien konfliktikäyttäytyminen, ja että he ovat ajan tasalla koulutusmenetelmistä ja normeista hevosen hyvinvoinnin suhteen", toteaa Holst.Lausunnossa haastetaan myös palkintojen myöntämisen kriteerejä: tulisi palkita vain sellaiset suoritukset, jotka eivät vaaranna hevosen hyvinvointia asteeseen, jossa voidaan havaita konfliktikäyttäytymistä, kipua ja muita epämukavuuden merkkejä. Varusteita tulisi käyttää ainoastaan opastamaan hevosta ymmärtämään, mitä sen tulisi tehdä – ei pakottamiseen tai rankaisemiseen. Varusteet eivät esimerkiksi saisi muuttaa hevosen luonnollisia liikemalleja tai kiinnittää kehon osia siten, että hevonen osoittaa epämukavuutta.Biomekaniikkaan erikoistunut brittiläinen tohtori Russell MacKechnie-Guire luennoi apuvälineiden vaikutuksesta hevosen liikkumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Hän haastaa erilaisia apu- ja sivuohjia käyttävät ihmiset miettimään sekä välineiden että hevosten ympyrällä juoksuttamisen vaikutuksia. Sen lisäksi että ympyrälinja rasittaa jalkoja, se muuttaa suoraan linjaan verrattuna rintarangan, lannealueen ja selän liikkumista."Lisäksi apuohjat muuttavat hevosen pään ja kaulan luonnollisia kulmia", toteaa MacKechnie-Guire.. KonfliktikäyttäytymisestäRuotsin maataloustieteiden yliopiston dosentti Elke Hartmann luennoi hevosen konfliktikäyttäytymisestä, kuten ryntäilystä, pukittamisesta, ohjien nykimisestä, kielen heittämisestä jne."Hevonen pyrkii vastustamaan tai välttämään henkistä tai fyysistä epämukavuutta", Hartmann toteaa. "Konfliktikäytös on hevosen keino selviytyä äkillisistä stressioireista."Ihmiset voivat tulkita käytöksen esimerkiksi itsepäisyytenä tai pyrkimyksenä ottaa ylivalta. Usein käytös viittaa kuitenkin kipuun, pelkoon, turhautumiseen tai hämmennykseen, joka voi johtua esimerkiksi ratsastajan epäselvistä ohjeista. Energinen, turvattomuutta tunteva hevonen voi esiintyä pelokkaasti ja hermostuneesti, vähäenerginen hevonen taas apaattisesti. Sen sijaan turvaa tunteva hevonen on vastavuoroinen ja energisenä osallistuva tai matalaenergisenä rauhallinen. Hartmann neuvoo olemaan rankaisematta konfliktikäyttäytymisestä. Sen sijaan tulisi analysoida syyt käytöksen taustalla ja kouluttaa hevosta luonne, kyvyt ja tunnetila huomioiden. Hartmann korostaa kouluttajan osaamista – on tärkeää, että kouluttaja hallitsee erilaiset menetelmät monipuolisesti..Äly mukaan juoksutukseen – Hevosalan ammattilaiset paljastavat omat suosikkinsa.Entä irtojuoksutus? Huomioi nämä riskit.Andrew McLean, tottumus ja toinen luonto
Tanskalaisen eläinlääketieteen tohtori Mette Uldahlin mukaan eläimen hyvinvoinnin arvioinnissa on kyse eläimen kokemuksesta, ei ihmisten subjektiivisista tulkinnoista, joiden taustalla voivat olla esimerkiksi taloudelliset tekijät. Ihmisen – ja myös lainsäädännön – silmissä eläimellä on erilaisia ihmislähtöisiä käyttötarkoituksia. Esimerkiksi hiireen kohdistuu erilaisia säädöksiä riippuen siitä, onko se tuhoeläin, koe-eläin vai lemmikki. Myös hevonen voi olla lemmikki, mutta se voi olla myös teuraseläin tai sitä voidaan käyttää urheiluun. "Kun puhutaan eläimen hyvinvoinnista, tarvitaan objektiivista tietoa sen käyttäytymisestä, fysiologisista reaktioista, motivaatiosta ja mieltymyksistä", toteaa Uldahl.. Uldahl luetteli eettisiä prosesseja, joita jo on käynnissä urheiluhevosen hyvinvointiin liittyen. Niissä käsitellään esimerkiksi kuljetuksia, stressin aiheuttamia vatsahaavoja, ratsastajien kuolaimilla, kannuksilla tai raipalla aiheuttamia vammoja, valmentautumisen ja kilpailemisen aiheuttamia ja hevosen pitoon yleensä liittyviä haasteita, kuten puutteellisia mahdollisuuksia koskettaa lajitovereita tai laiduntaa. Uldahlin mukaan myös tietyt eläinlääkinnälliset toimenpiteet – kuten nivelpiikitykset – puhuttavat. Tehdäänkö niitä hevosta vai urheilua varten? Uldahl toteaa, että eläimen itseisarvoa suhteessa ihmisen intresseihin on tarkasteltava kriittisesti. Onko käyttötarkoitus eettisesti oikeutettu?.Urheiluhevosten hyvinvointiseminaari Ruotsissa Ruotsin eläinten hyvinvointikeskuksessa (SCAW) järjestettiin marraskuun lopussa seminaari, joka käsitteli hevosten hyvinvointia ratsastusurheilussa. NordCAW-verkoston (Nordic Network for Communicating Animal Welfare) järjestämässä seminaarissa käsiteltiin urheilukäytön aiheuttamaa riskiä hevosten hyvinvoinnille ja pohdittiin ratsastukseen liittyviä eettisiä näkökohtia. Seminaarissa kuultiin muun muassa eläinlääkäreitä ja tutkijoita. Vaikka meillä on paljon tietoa hevosten hyvinvoinnista, toteutammeko sitä käytännössä, ja miten voisimme tehdä asiat entistä paremmin? Läpinäkyvä yhteistyö ja uusi tieto tarjoavat mahdollisuuden kehittää entistä vastuullisempia käytäntöjä..Sen lisäksi että ympyrälinja rasittaa jalkoja, se muuttaa suoraan linjaan verrattuna rintarangan, lannealueen ja selän liikkumistaRussell MacKechnie-Guire juoksuttamisesta. Riittävän tiedon merkitys Tanskan eläineettisen neuvoston puheenjohtaja Bengt Holst korosti tarvetta luopua näkemyksestä hevosesta urheilijana ja tunnistaa, että hevosten osallistuminen kilpailuihin on yksinomaan ihmisten etujen mukaista. Holst käsitteli puheenvuorossaan neuvoston maaliskuussa julkaisemaa lausuntoa, jossa todetaan, että hevosen urheilukäyttö ei sinänsä ole ongelma, mutta se sisältää riskin hevosen hyvinvoinnin vaarantumisesta."Hevosten altistaminen kivulle, vammoille ja muulle epämukavuudelle urheilutoiminnassa ei ole hyväksyttävissä", Holst toteaa.Raportissa kehotetaan välttämään tarpeetonta pakottamista, suorituksen parantamista lääkityksen tai varusteiden avulla sekä kilpailemisen aloittamista liian aikaisin. Sen sijaan kehotetaan eettisen ohjeistuksen kehittämiseen. Lisäksi hevosten parissa työskentelevien koulutuksen tulisi sisältää enemmän tietoutta hevosten käyttäytymisestä."Tarvitaan lainsäädäntöä varmistamaan, että hevosista vastuussa olevilla henkilöillä on riittävästi tietoa hevosen käyttäytymisestä, mukaan lukien konfliktikäyttäytyminen, ja että he ovat ajan tasalla koulutusmenetelmistä ja normeista hevosen hyvinvoinnin suhteen", toteaa Holst.Lausunnossa haastetaan myös palkintojen myöntämisen kriteerejä: tulisi palkita vain sellaiset suoritukset, jotka eivät vaaranna hevosen hyvinvointia asteeseen, jossa voidaan havaita konfliktikäyttäytymistä, kipua ja muita epämukavuuden merkkejä. Varusteita tulisi käyttää ainoastaan opastamaan hevosta ymmärtämään, mitä sen tulisi tehdä – ei pakottamiseen tai rankaisemiseen. Varusteet eivät esimerkiksi saisi muuttaa hevosen luonnollisia liikemalleja tai kiinnittää kehon osia siten, että hevonen osoittaa epämukavuutta.Biomekaniikkaan erikoistunut brittiläinen tohtori Russell MacKechnie-Guire luennoi apuvälineiden vaikutuksesta hevosen liikkumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Hän haastaa erilaisia apu- ja sivuohjia käyttävät ihmiset miettimään sekä välineiden että hevosten ympyrällä juoksuttamisen vaikutuksia. Sen lisäksi että ympyrälinja rasittaa jalkoja, se muuttaa suoraan linjaan verrattuna rintarangan, lannealueen ja selän liikkumista."Lisäksi apuohjat muuttavat hevosen pään ja kaulan luonnollisia kulmia", toteaa MacKechnie-Guire.. KonfliktikäyttäytymisestäRuotsin maataloustieteiden yliopiston dosentti Elke Hartmann luennoi hevosen konfliktikäyttäytymisestä, kuten ryntäilystä, pukittamisesta, ohjien nykimisestä, kielen heittämisestä jne."Hevonen pyrkii vastustamaan tai välttämään henkistä tai fyysistä epämukavuutta", Hartmann toteaa. "Konfliktikäytös on hevosen keino selviytyä äkillisistä stressioireista."Ihmiset voivat tulkita käytöksen esimerkiksi itsepäisyytenä tai pyrkimyksenä ottaa ylivalta. Usein käytös viittaa kuitenkin kipuun, pelkoon, turhautumiseen tai hämmennykseen, joka voi johtua esimerkiksi ratsastajan epäselvistä ohjeista. Energinen, turvattomuutta tunteva hevonen voi esiintyä pelokkaasti ja hermostuneesti, vähäenerginen hevonen taas apaattisesti. Sen sijaan turvaa tunteva hevonen on vastavuoroinen ja energisenä osallistuva tai matalaenergisenä rauhallinen. Hartmann neuvoo olemaan rankaisematta konfliktikäyttäytymisestä. Sen sijaan tulisi analysoida syyt käytöksen taustalla ja kouluttaa hevosta luonne, kyvyt ja tunnetila huomioiden. Hartmann korostaa kouluttajan osaamista – on tärkeää, että kouluttaja hallitsee erilaiset menetelmät monipuolisesti..Äly mukaan juoksutukseen – Hevosalan ammattilaiset paljastavat omat suosikkinsa.Entä irtojuoksutus? Huomioi nämä riskit.Andrew McLean, tottumus ja toinen luonto