Hevosopisto järjesti tiistaina webinaarin Ratsastajan fyysisen kunnon testaaminen - miksi ja mita sitten? Webinaarissa käsiteltiin ratsastajan fyysisen kunnon testaamista. Samalla esiteltiin maajoukkueratsastajien testipatteristo, jolla ratsastajia tullaan testaamaan joulukuussa Vierumäen urheiluopistolla.Maajoukkueratsastajia on testattu jo vuosien ajan, mutta tänä vuonna testaaminen siirtyy Vierumäelle. Hevosopiston valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd kertoo Hevosurheilu Ratsastukselle, että aiemmin käytössä olleiden testien sisältö on vaihdellut.. ”Nyt Vierumäellä on tutustuttu Anne-Maarit Hyttisen väitöskirjaan ja siltä pohjalta lähdetty tekemään testipatteristoa, jota nyt suunnitellaan”, Herd kertoo.Ratsastajat asennoituvat testaamiseen hyvin.”Ratsastajat ovat olleet hyvin mukana. Ehkä silloin kun niitä aloitettiin, se oli hieman hämmentävää, mutta kaikkeen he kasvavat. Tämä on osa kokonaisuutta ja eikä kukaan siitä ole pahastunut”, Herd kertoo.Webinaarin aloitti Hyttinen, joka on väitellyt ratsastajien kestävyys- ja lihaskunnon merkityksestä.Ratsastajien fyysistä kuntoa rakennettaessa tulee ensin selvittää lähtötaso, minkä avulla voidaan laatia sopiva harjoitusohjelma ja seurata kehitystä. Se myös pitää harjoittelun turvallisena ja ylläpitää motivaatiota, kun ohjelmat ovat ratsastajalle sopivia.Testaamisen ei tule olla kertaluontoista, sillä se ei vielä kerro mitään ja on pelkkää rahanhukkaa. ”Ei testata testaamisen vuoksi”, Hyttinen korosti.Ei ole yhdentekevää, millaisilla testeillä ratsastajia testataan. Niiden tulee olla ratsastusta tukevia ja testaajan tulee tuntea ratsastuksen eri lajien vaatimukset ja niiden viitearvot. Tällöin hän osaa tulkita testituloksia ja antaa oikeita kehitysehdotuksia. Kunto-ohjelman tulee olla aina ratsastusta tukeva.Hyttinen arveli, että Suomessa on kymmenkunta ratsastusta tuntevaa, pätevää testaajaa.Ennen testiä ratsastajalta tulee kerätä ennakkotietoja, sillä ne ovat tärkeä osa testiä. Niiden pohjalta arvioidaan ratsastajan terveydentilaa ja mahdollisia riskitekijöitä.Myös testitilanteen olosuhteilla on vaikutusta. Samassa paikassa, samoilla välineillä ja saman testaajan kanssa tehdyt testit antavat luotettavia ja vertailukelpoisia tuloksia. Tuloksiin vaikuttaa myös ohjeistus ja tekniikan hallitseminen, minkä vuoksi samoja testejä toistamalla kehitystä voi seurata parhaiten. Jos lihaskuntoa testattaessa joutuu joka kerta opettelemaan uuden liikkeen, ei kunnon koko totuutta välttämättä saa selville.Vierumäen urheiluopisto on tehnyt Hyttisen kanssa yhteistyötä suunnitellessaan maajoukkueratsastajien testejä. Testipakettia webinaarissa esitteli Emmi Sulonen, joka tulee toimimaan ratsastajien testaajana.Ratsastajille on suunniteltu kuusi eri testiä: Inbody-lihaskoostumustesti, joka kehonkoostumuksen lisäksi antaa tietoa esimerkiksi lihasten tasapainoeroista. Lisäksi paketissa testataan liikkuvuutta, lihasvoimaa kahdella eri testillä sekä alaraajojen voimantuottoa.Ratsastajien kestävyyttä testataan polkupyöräergometritestillä. Sillä saa tietoa ratsastajan aerobisesta kestävyydestä, mutta samalla se antaa tietoa sykerajoista, joiden perusteella voidaan laatia harjoitteluohjelma.Testi on tarkka ja antaa luotettavia tuloksia, mutta Hyttisen mukaan ratsastajien hapenottokykyä tulisi testata sen lisäksi myös ratsastuksen aikana. Vaikka ratsastus ei ole kestävyyslaji, sen kehittämisestä on hyötyä:”Hyvä aerobinen kunto auttaa myös jaksamaan arjessa ja palautumaan paremmin”, Sulonen sanoi..Parempi kunto, parempi ratsastus, tyytyväisempi hevonen, toteaa väitöstutkija Anne-Maarit Hyttinen.Palapeli-ryhmän valmentajan neuvo: "Oheistreenimäärän ei tarvitse olla iso, jos teet täsmälleen oikeita asioita" .Palapeli-ryhmän kouluttaja: Kun ratsastajan kehon kieli toimii vapaasti, hevonenkin saa siitä kiinni
