”Eivätkö he tajua?” - Ranskassa pohdittiin taas kriittisesti kouluratsastuksen tilannetta olympiavuonna

Eläinlääkäri-aktivisti Eva van Avermaetin ryhmä Collectif pour les Chevaux piti sunnuntaina kokouksen, jossa hevosen hyvinvoinnista puhuttiin aamuyhdeksästä iltakuuteen. Tulokulmana asiaan oli pääasiassa hyperfleksio, jota Collectif pour les Chevaux ei halua nähdä Pariisin olympialaisissa. Paikalla oli 15 puhujaa ja muutama kymmenen kuulijaa, mutta tilaisuus striimattiin ympäri maailmaa. Hevosurheilu Ratsastus seurasi konferenssin etäyhteydellä. Kuten paikalla puhujanakin ollut eläinlääkäri Kati Tuomola totesi, anti oli hengästyttävän runsas ja osin päällekkäinen. Olemme poimineet tähän juttuun olennaiset. .Tilaisuuden anti ja pääviesti on, että vaikka kansainvälinen ratsastajainliitto FEI antaa ymmärtää, että ongelmaa ei ole, ongelma on, ja että myös osa alan toimijoista on huolissaan siitä, mitä lajissa, ja erityisesti kouluratsastuksessa, tapahtuu. Ryhmä Collectif pour les Chevaux koostuu suurelta osin ratsastuksenopettajista. Keskustelu FEI:n kanssa ei kuitenkaan ranskalaisryhmittymältä onnistu. Yrityksistä huolimatta. Kun van Avermaet lähetti FEI:lle kutsun tilaisuuteensa ja kertoi FEI:lle, että aikoo mennä Fontainebleaun kouluratsastuskisoihin kuvaamaan verryttelyä ja pyysi apua, hänelle ei vastattu. "Ranskalaisratsastajat sen sijaan olivat selvästi muuttaneet attityydiään verkassa. Eli jotain hyvää kuitenkin", hän totesi.Collectif pour les Chevaux -ryhmällä on pitkä lista kysymyksiä ilman vastauksia:Miksi FEI ei halua keskustelua?Voisiko FEI järjestää tilaisuuden, jossa olisi asiantuntijoita analysoimassa videokuvaa?Miksi stewardi tulee kisoissa neuvomaan, että kannattaa keskittyä mieluummin dopingiin, kuin ratsastukseen?Kuka on vastuussa FEI:n stewardeista?Mutta ehkä ennen muuta, miksi FEI ei reagoi, vaikka sen omissa kisoissa nähdään sääntöjenvastaista, aggressiivista ratsastusta?Tilaisuudessa nähtiin videotallenne western-ratsastuksesta Equita-Lyonissa, jossa nähtiin väkivaltaista kuolaimista nykimistä ja rullausta, stewardin katsoessa vierestä.Van Avermaet kertoo muodostuneensa epätoivotuksi henkilöksi. Saaneensa jopa uhkauksia. "Eräs ratsastaja sanoi jopa, että hänen kättään rupeaa särkemään, kun hän näkee minut kisapaikalla."”Ehkä voisi alkaa miettiä kuka on oikeassa. Kyse ei ole vain hevosten hyvinvoinnista vaan myös reilusta pelistä urheilijoiden ja tuomareiden kesken”, hän pohtii.. HyperfleksioRyhmittymää häiritsee eniten hyperfleksio, sillä se aiheuttaa valtaosan huonoista seuraamuksista, kuten otsikoihin nousseet siniset kielet, eli kielet, joissa ei kierrä veri.Van Avermaet ihmettelee, että asian annetaan lajissa olla. Toisaalta häntä myös ärsyttävät katteettomat pisteiden kalastukset, tyhjältä vaikuttavat juhlapuheet. "Melko paljon on heitä, jotka talk the talk, mutta eivät walk the walk", hän tuhahti. Suomeksi: paljon puhetta, vähän tekoja.Kuuluuko Malgre tout -blogissa ulostullut FEI:n pääkoulutuomari Hans Matthiesen heihin? Matthiesen sai paljon kiitosta esiinnyttyään jutussa, jonka kauniissa otsikkokuvassa hän katsoo dramaattisen surumielisesti kaukaisuuteen katsoen ja toteaa: "Kilpailuformaatin on aika muuttua". Ja myös: "Koulutuomarina haluan ottaa vastuun ja kantaa sitä niin kauan kunnes hartiani luhistuvat"."Hienosti sanottu, mutta hän oli läsnä myös world cupin finaalissa jossa Patrick Kittel voitti", van Avermaet huomautti. Hän ihmettelee myös FEI:n tilannetajua, järjestön julkaistessa kuvia, joissa näkyy hevosen sininen kieli."Eivätkö he tajua?".Kysely: Milloin kuvaaminen on ookoo, milloin ei?.Hyvä ja huono tutkimusSveitsin valtion maatalouslaitos Agroscopessa tutkijana toimiva Kathrin Kienapfel oli yksi puhujista. Hän totesi, että hyperfleksion vahingollisuudesta on puhuttu nyt 15 vuotta, mutta keskustelu etenee hitaasti. Ääriasennoista ollaan samaa mieltä, mutta siihen konsensus päättyykin. Jopa terminologia aiheuttaa sekaannusta. Hevosalalla ollaan myös sitä mieltä, että menetelmässä on käytännön fysiologiset ja gymnastiset hyötynsäkin.Kienapfel päätti selvittää meta-analyysin avulla, mitä tiede sanoo asiasta. Tieteellistä tutkimusta on paljon, hyvää tieteellistä tutkimusta vähemmän. Kienapfel totesi alkuun, että hyvä tutkimus on täysin irrallaan tutkijan henkilökohtaisista käsityksistä. Hän kelpuutti vain pätevät, vertaisanalysoidut tutkimukset. 54 tutkimusta läpäisi seulan.Materiaalista selvisi, että luotiviivan takana ratsastaminen on yleistä: 2/3 hevosista ratsastetaan niin, hevosrodusta riippumatta. Vuoden 1992 olympialaisissa 45 prosenttia hevosista oli luotiviivan takana, "BV" (behind the vertical), kuten sanotaan. 75 prosenttia tutkimuksista päätyi lopputulemaan, että vaikutus hevoseen on negatiivinen. 46,9 prosenttia, että mitä enemmän rullataan, sitä pahempi. Hevosilla, jotka ratsastetaan luotiviivan takana, on enemmän konfliktikäyttäytymistä. Ratsastajat käyttävät voimakkaampia apuja. Hevoset säikkyvät enemmän, ja rentoutuvat vähemmän.Kortisolitasoista, sykkeestä ja sykevälivaihtelusta on puhuttu, mutta mihin ne korreloivat, on epäselvää. Tutkimuksista ei löydy selkeää vastausta suuntaan tai toiseen.Sen sijaan hapenkulun vaikeutuminen yhdistyy luotiviivan takana ratsastamiseen, sillä kurkunpään läpimitta pienenee näin ratsastettaessa. Kienapfel totesi lopputulemana, että jos luotiviivan takana ratsastamisesta jotakin gymnastista hyötyä onkin, se näyttää jäävän haittojen alle. ”Meta-analyysin mukaan on tarvetta arvioida tämä tilanne”, hän päätti.. Valokuvaaja, joka heräsi huomaamaan Mielenkiintoa herätti myös valokuvaaja Crispin Parelius Johannesenin esitys. Hän on se ammattikuvaaja, jonka kuvat julkaistiin Aftonbladetissa. Johannesen sanoo, että on tavallaan eriskummallista, että jokin asia, kuten erilaiset suuongelmat kouluratsastuksessa, on samanaikaisesti kaikkien nähtävissä ja vaiettu salaisuus. Johannesen on kiertänyt paljon hevoskisoja ja toteaa niissä olevan kahdenlaisia valokuvaajia. Heitä, jotka valitsevat kauneimman ja imartelevimman kuvan ja sitten heitä, jotka kuvaavat todellisuutta – myös epäkohtia. Omalta kohdaltaan Johannesen kertoo jossakin vaiheessa miettineensä, että mitä järkeä on kuvata samaa kuin kaikki muut, kun televisiokin on paikalla. Hän alkoi etsiä omaa tulokulmaa asiaan. Hän löysi hevosten suut. . Kävi, kuten tiedetään. Johannesenin kuvia kritisoitiin valtavasti. Hän sai kuulla myös väitöksen, että hän on manipuloinut kuviaan. ”Tämän väitteen todistin vääräksi. Kuvat ovat täysin käsittelemättömiä. Lähetin kolmelle ratsastajalle kuvat suoraan kamerani näytöstä. Tämän jälkeen Patrik Kittel esitti, että kuvat eivät silti todista mitään, sillä suoritus kestää 6 minuuttia ja kuva on vain otos hetkestä.”Johannesen toteaa tähän, että hänellä on kamerassaan tuhansia kuvia.Hän sanoo ihmetelleensä, että tähän asiaan ei kiinnitetä enempää huomiota. Mutta toteaa heti perään, että ”kieliä ei yleensäkään näe”. ”Kameran kuvaa suurentamalla kyllä, mutta kisasuorituksen aikana valokuvaaja on kaukana areenalta.”Johannesen toteaa, ettei ollut huomannut asiaa täydessä laajuudessa aiemmin itsekään. Erityisesti yksi kuvista, se, missä hevonen avaa suunsa sattumalta niin, että sen näkee suoraan sivusta ja kieli on siinä aivan litistyneenä, herätti hänet itsensäkin tajuamaan, miten paljon painetta kuolaimesta kieleen kohdistuu. Tämän jälkeen hän tajusi nähneensä tilanteen monta kertaa aiemminkin, mutta ei ollut vain tajunnut katsoa.”Sen kuuden minuutin aikana minkä suoritus kestää, kielen väri vaihtelee melko paljon. Kun näki yhdessä kuvassa ikenen ja kielen värisen eron, kaikki oli hyvin selvää.”FEI:n oma toiminta on herättänyt huvittuneisuudensekaista kummastusta. Kattojärjestö panostaa tällä hetkellä sosiaaliseen mediaan, jossa kerrotaan tarkoin valittua narratiivia menestyvien ihmisten suosikkilajista. Välillä tulee mokattua. ”FEI postasi instagramiinsa Nanna Merraldista kuvan, jossa hänen hevosellaan oli sininen kieli. He sitten vähin äänin poistivat kuvan, kun alkoi tulla kommentteja.”.Vaahtokarkkivaahto ja vanhat uskomukset Pariisissa sunnuntaina paikalla ollut elänlääkäri Kati Tuomola toistaa sen, minkä on Hevosurheilulle sanonut aiemminkin: ”Se hyperfleksio pitää vaan lopettaa.”Tuomolan mielestä moni sellainen asia, mitä on pidetty hyvänä, on avattava arvioinnille. Kouluratsastuksessa on esimerkiksi tapana ajatella, että vaahtoava suu on hyvä suu. Mutta onko se? Tuomola ei ole asiasta niinkään varma.Sen sijaan vaahtoava suu on voi olla tapa peittää sitä, mitä suussa tapahtuu. On tullut esimerkiksi esille, että yleisesti käytettyä vaahtokarkkivaahtoa voi jatkaa vaseliinilla, jolloin se pysyy suussa paremmin ja myös erilaisilla valkaisuaineilla, kuten vetysuperoksidilla, jotka taittavat verestäkin punaisuutta.”Sylki on tarkoitettu ruoansulattamiseen, ei siihen, että sitä pursuilee valtoimenaan suusta."Vuonna 2005 julkaistiin J. Manfredin, HM. Claytonin ja FJ. Derksenin tutkimus "Effects of different bits and bridles on frequency of induced swallowing in cantering horses", joka antoi viitteitä, että kuolain suussa nieleminen voi estyä. "Miksi sylki kertoisi tyytyväisyydestä? Eihän hevoset laitumellakaan ollessaan eritä sylkeä niin paljon, että sitä olisi rinnuksilla”, Tuomola järkeilee.Onhan kuolain tietenkin vierasesine, johon hevonen reagoi jollakin lailla, mutta syljen eritystä on tähän asti pidetty positiivisena ilmiönä.”No, se uskomus pitää kyseenalaistaa ja sekin asia pitäisi tutkia.”Alalla kuulee, että vaahtokarkkivaahto (mashmellow fluff) on yleisesti kisakäytössä, vaikka se onkin FEI:n säännöissä kielletty. Tuomola miettii, mitä keinoja on testata, onko vaahtokarkkihöttöä hevosen suuhun pursotettu, jos se on pääasiassa sokeria ja muita sinänsä sallittuja aineita.Kouluratsastus on ihmisten silmissä tällä hetkellä. Se ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi muissakin hevosurheilulajeissa.”Ne ovat kaikki ihan samalla viivalla”, Tuomola sanoo. ”Raviurheilussa on omien suututkimusteni perusteella isot ongelmat, mutta ravihevosten suuterveys ei ole noussut otsikoihin samalla lailla, koska maailmanlaajuisesti ajatellen raviurheilu on ratsastukseen verrattuna marginaalissa. Ehkä ravihevoset eivät samalla lailla kiinnosta kuin ratsut, koska ratsastus yleensä ihmisille läheisempää toimintaa ja lisäksi olympialaji”, Tuomola pohtii.Kouluhevosille ei suututkimuksia ole juurikaan vielä tehty. Vuonna 2018 tehdyssä tanskalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa "Lesions associated with the use of bits, nosebands, spurs and whips in Danish competition horses" (M. Uhldahl, H. Clayton) asiaa sivuttiin, mutta tarkastelussa oli vain suupielen ulkopuoli. Tuomola on tehnyt suututkimuksia ravi- ja kenttähevosille, ja niiden tulokset ovat olleet karua luettavaa. Tuomola kertoo, että alkukesällä alkaa ruotsalaistutkimuksen pilottivaihe, johon hän osallistuu. ”Siinä on käsittääkseni myös ratsujakin. Mutta jos joku rahoittaa tutkimuksen, voidaan tutkia ratsujenkin suita Suomessa vaikka heti.” .FEI:n urheilufoorumi: "Jonkun on pystyttävä näyttämään, että katsokaa, tämä tässä on hyvää ratsastusta".Hyperfleksiolle halutaan Pariisissa stoppi: "Se luotiviivan taakse ratsastaminen pitää vaan lopettaa”, sanoo Kati Tuomola.Eläinlääkäri Kati Tuomola: Voisiko kouluratsastussuorituksen jälkeiset suutarkastukset tehdä perusteellisemmin?.Viestintuoja – Kati Tuomola toi kilpahevosten suuvauriot julkisuuteen .Puhujat:Eva Van Avermaet Collectif Pour les Chevaux -perustajajäsen, eläinlääkäriSarah Escoubet, markkinoinnin ammattilainenCaroline Hegarty ja Milly Shand Alliance for Horse Welfare in Sport -ryhmäKaren Luke, tohtoriAnette Graf, eläinlääkäriKarin Leibbrandt, eläinlääkäriKathrin Kienapfel, tutkijatohoti, ISESCristina Wilkins, tohtorikoulutettava, toimittajaKati Tuomola, eläinlääkäriCrispin Parelius Johannesen, valokuvaaja.Shelby Dennis, hevosten käyttäytymiskonsulttiChristine Stückelberger, olympiaratsastajaPatrick Galloux, Cadre Noirin entinen ratsuttaja.

”Eivätkö he tajua?” - Ranskassa pohdittiin taas kriittisesti kouluratsastuksen tilannetta olympiavuonna

Aiheeseen liittyvää