Saara Kupsala on toiminut eläinsuojeluasiamiehen määräaikaisessa virassa 1.9.2020 alkaen. Virka päättyy 31.12.2023. Maa- ja metsätalousministeriöstä ilmoitettiin pari viikkoa sitten, että virkaa ei jatketa, perusteena ovat taloudelliset syyt.Nykyisen eläinsuojeluasiamiehen virkaan varatut 100 000 euroa vuodessa suunnitellaan ohjattavaksi lintuinfluenssan hoitoon.Virka on ollut katkolla aiemminkin. Nykyinen määräaikainen virka perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjaukseen. Vuosina 2013–2015 eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen virka pohjautui silloisen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa virkaa ei mainita. Eläinsuojeluasiamiehen virasta ei ole säädetty lainsäädännössä, eikä virka ole siten saanut pysyvää asemaa.Toiminta jatkuu normaalisti kuitenkin vielä syksyn ja loppuvuoden ajan.. Saara Kupsala, mitä tehtävään konkreettisesti kuuluu?"Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluu myös tukea ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Eläinsuojeluasiamies osallistuu tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan, seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan sekä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnan työskentelyyn pysyvänä asiantuntijana. Eläinsuojeluasiamies osallistuu myös muiden tehtäväänsä liittyvien työryhmien työskentelyyn. Työssään eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton toimija.""Nyt virka on päätetty lakkauttaa määräajan päätteeksi, vaikka virkaa ovat pitäneet tärkeinä sekä eduskunnan ympäristö- että maa- ja metsätalousvaliokunnat, ja sen jatkoa ovat puoltaneet muun muassa tuotantoeläinten sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat. Viran vakinaistaminen toisi jatkuvuutta ja ennakoitavuutta eläinten suojelun ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteiskunnassa. Asiamiehelle tulisikin turvata mahdollisuus auttaa alan toimijoita edistämään eläinten hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti." Mikä työllistää sinua juuri nyt?"Tällä hetkellä työllistää syksyn tapahtumien järjestäminen (webinaari sikojen hyvinvoinnista sekä pyöreän pöydän keskustelu valmisteilla olevaan eläinten jalostusta koskevaan valtioneuvoston asetukseen liittyen). Tapahtumien tarkoituksena on jakaa tutkittua tietoa eläinten hyvinvoinnista sekä edistää toimijoiden välistä keskustelua ajankohtaisista hyvinvointiasioista, yhteistyötä ja verkostoitumista. Tällä hetkellä työllistää myös eläinten hyvinvointiaiheisen podcast-sarjan tuotanto, mikä toteutetaan yhteistyössä Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Loppuvuodesta julkaistavan podcastin tavoitteena on edistää yhteiskunnallista keskustelua ajankohtaisista eläinten hyvinvointikysymyksistä ja tuoda tutkittuun tietoon pohjautuvia näkökulmia keskusteluun." "Ensi vuoden alussa voimaan tulevan eläinten hyvinvointilain nojalla valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä uusia valtioneuvoston asetuksia ja uudistetaan vanhentuneet lajikohtaiset asetukset. Asetusvalmistelu vaikuttaa olennaisesti eläinten hyvinvointiin, sillä niissä säädetään yksityiskohtaiset vaatimukset eläinten pidolle ja kohtelulle. Syksyä työllistää etenkin asetusvalmisteluun vaikuttaminen sekä yhteiskunnallisen ja sidosryhmien välisen keskustelun edistäminen asetuksista. Syksyn aikana nostamme esiin kriittisimpiä asioita, joita on tärkeää huomioida asetusten valmistelussa. Ensimmäisiä valmisteltavia asetuksia ovat asetukset eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja jalostuksesta. Keskeisiä uudistettavia lajikohtaisia asetuksia ovat mm. asetukset hevosten, seura- ja harrastuseläinten, turkiseläinten, nautojen ja kasvatettavien kalojen hyvinvoinnista."Mikä on huutavin epäkohta eläimillä tällä hetkellä? Entä hevosilla? "Eläinten hyvinvoinnin keskeisiä kysymyksiä ovat yleisellä tasolla eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistuminen ihmisten hoidossa, kohtelu, käsittely, kivuliaat toimenpiteet ja kivunlievityksen käyttö sekä jalostukseen liittyvät hyvinvointiongelmat, kuten perinnölliset sairaudet ja viat ja rakenteelliset heikkoudet." "Hevosen hyvinvoinnille keskeisiä asioita ovat sopiva, lajinmukainen ympäristö ja ruokinta, liikunta, toisten hevosten seura sekä hyvä ihmisen ja eläimen välinen suhde. Hevosten pidossa ilmeneviä hyvinvointiongelmia ovat esimerkiksi lajityypillisten käytöstarpeiden rajoittuminen, kovakourainen kohtelu sekä elintason ongelmat, jotka liittyvät liian energiapitoiseen ruokintaan ja vähäiseen liikkumiseen.""Hevosten osalta tärkeä hyvinvointikysymys on käyttäytymistarpeiden toteutuminen. Asia on ajankohtainen, sillä ensi vuoden alusta voimaan astuva eläinten hyvinvointilaki vaatii uutena asiana, että ihmisen hoidossa olevan eläimen on voitava toteuttaa useita olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykytieteen mukaan eläimillä on ympäristöstä riippumattomia käyttäytymistarpeita, joiden tyydyttyminen on olennaista eläimen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpidolle. Jos eläin ei voi toteuttaa käyttäytymistarvettaan, seurauksena on esimerkiksi turhautumista, stressiä ja eläimellä voi ilmetä esim. epänormaalia käyttäytymistä.""Lajikohtaiset asetukset uudistetaan uuden eläinten hyvinvointilain nojalla, ja on odotettavissa, että hevosten suojelua koskeva asetus on ensimmäisten uudistettavien joukossa. Uudessa hevosasetuksessa on tärkeää säätää tarkemmin siitä, mitä olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttyminen tarkoittaa hevosten osalta. Hevosen lajityypillisiin käyttäytymistarpeisiin kuuluvat vapaa liike, laiduntaminen, ruuan ja veden etsintä, lämmönsäätely, lepo, sosiaalinen käyttäytyminen ja leikki." "Uudella asetuksella olisi tärkeää varmistaa hevosten sosiaalisten tarpeiden tyydyttyminen. Hyvinvoinnin näkökulmasta on parasta, kun hevonen oppii lajinsa sosiaaliset mallit varsasta asti sekä hevosella on lajitovereita positiivisiin sosiaalisiin kontakteihin, yhdessä liikkumisen ja ympäristöntutkimiseen. Syömiskäyttäytymisen osalta on tärkeää, että hevosella on mahdollisuus syödä korsirehua useita kertoja vuorokaudessa. Liikunnan tarpeen tyydyttämiseksi hevosilla on oltava mahdollisuus vapaaseen jaloitteluun ja liikkumiseen päivittäin kaikissa askellajeissaan. Lepokäyttäytymisen osalta on tärkeää huolehtia esim. sopivasta säänsuojasta, riittävästä kuivituksesta ja karsinan koosta. Lainsäädäntöä muutettaessa voidaan käyttää kohtuullisia siirtymäaikoja, kun pito-olosuhteille asetetaan uusia vaatimuksia." "On tärkeää huomioida, että käyttäytymistarpeiden ja pito-olosuhteiden lisäksi hevosten suojelua koskevaa asetusta on tarpeen päivittää myös muilta osin, esimerkiksi nykyisen hevosasetuksen kohtelua koskevat säännökset ovat varsin suppeat." "Kilpahevosten kohtelusta ja hevosurheilun sosiaalisesta lisenssistä on ollut paljon keskustelua viime vuosina. Hevosurheilun toimintatapojen ja hevosurheilussa käytettyjen välineiden eettinen tarkastelu on voimistunut lisääntyneen tutkimustiedon ja myös yhteiskunnan muuttuneiden eläinasenteiden seurauksena." "Hevoset on perinteisesti suurimmaksi osaksi koulutettu negatiivisella vahvistamisella (paineen lisääminen ja poisto). Nykyisin positiivisen vahvistamisen käyttö (toivotun käytöksen palkitseminen eri tavoin) on keskeinen osa hyvinvointia edistävää koulutusta. " "Tutkimustieto hevosten hyvinvoinnista on lisääntynyt paljon. Kilpahevosten suuterveys ja suuvaurioiden ehkäisy ovat olleet tutkimuksen kohteena. Suuvaurioita voi ehkäistä käsittelytavoilla, varustevalinnoilla ja säännöllisillä suuntarkastuksilla. Tutkimus on tärkeää, sillä se auttaa edistämään eläinystävällisiä käsittelytapoja." "Tutkimustietoa on tarpeen jalkauttaa entistä enemmän eläinten pitäjien arkeen helpottamalla tiedonsaantia. Esimerkiksi on tärkeää, että kaikki hevosten kanssa toimivat tuntevat hevosten kognitiiviset kyvyt, käyttäytymistarpeet sekä osaavat tunnistaa kivusta, pelosta ja epämukavuudesta kertovat ilmeet ja käyttäytymispiirteet." Mitä parannuksia on jo saatu aikaan?"Hevosten hyvinvoinnin kehittämisen saralla on tapahtunut viime aikoina useita myönteisiä asioita. Esimerkiksi Suomessa on käynnistynyt hevosten hyvinvointimittareita määrittävä hanke. Ajatuksena on kehittää hyvinvoinnin mittareita, joissa hyvinvointia arvioidaan olosuhteiden lisäksi myös hevosesta itsestään mitattavilla asioilla." "Lisäksi on käynnistynyt hevosjärjestöjen toimesta laatujärjestelmän luominen, jonka kriteereissä on mukana hevosten terveys ja hyvinvointi. Ratsastajainliitossa on perustettu hevosten hyvinvoinnin työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää hevosten hyvinvointia ratsastusurheilun ja -harrastuksen parissa. Ravikilpailusääntöjä tiukennettiin vuonna 2022, jolloin määriteltiin, että ajovitsaa saa käyttää vain kevyeen merkinantoon." Kenen kanssa eläinsuojeluasiamies tekee yhteistyötä?"Eläinsuojeluasiamiehen yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Eläinten hyvinvointikeskus, muut viranomaiset, tutkijat, seura- ja harrastuseläinjärjestöt, tuottajajärjestöt, eläinsuojelujärjestöt sekä muut alan asiantuntijat."
Saara Kupsala on toiminut eläinsuojeluasiamiehen määräaikaisessa virassa 1.9.2020 alkaen. Virka päättyy 31.12.2023. Maa- ja metsätalousministeriöstä ilmoitettiin pari viikkoa sitten, että virkaa ei jatketa, perusteena ovat taloudelliset syyt.Nykyisen eläinsuojeluasiamiehen virkaan varatut 100 000 euroa vuodessa suunnitellaan ohjattavaksi lintuinfluenssan hoitoon.Virka on ollut katkolla aiemminkin. Nykyinen määräaikainen virka perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjaukseen. Vuosina 2013–2015 eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen virka pohjautui silloisen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa virkaa ei mainita. Eläinsuojeluasiamiehen virasta ei ole säädetty lainsäädännössä, eikä virka ole siten saanut pysyvää asemaa.Toiminta jatkuu normaalisti kuitenkin vielä syksyn ja loppuvuoden ajan.. Saara Kupsala, mitä tehtävään konkreettisesti kuuluu?"Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluu myös tukea ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Eläinsuojeluasiamies osallistuu tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan, seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan sekä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnan työskentelyyn pysyvänä asiantuntijana. Eläinsuojeluasiamies osallistuu myös muiden tehtäväänsä liittyvien työryhmien työskentelyyn. Työssään eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton toimija.""Nyt virka on päätetty lakkauttaa määräajan päätteeksi, vaikka virkaa ovat pitäneet tärkeinä sekä eduskunnan ympäristö- että maa- ja metsätalousvaliokunnat, ja sen jatkoa ovat puoltaneet muun muassa tuotantoeläinten sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat. Viran vakinaistaminen toisi jatkuvuutta ja ennakoitavuutta eläinten suojelun ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteiskunnassa. Asiamiehelle tulisikin turvata mahdollisuus auttaa alan toimijoita edistämään eläinten hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti." Mikä työllistää sinua juuri nyt?"Tällä hetkellä työllistää syksyn tapahtumien järjestäminen (webinaari sikojen hyvinvoinnista sekä pyöreän pöydän keskustelu valmisteilla olevaan eläinten jalostusta koskevaan valtioneuvoston asetukseen liittyen). Tapahtumien tarkoituksena on jakaa tutkittua tietoa eläinten hyvinvoinnista sekä edistää toimijoiden välistä keskustelua ajankohtaisista hyvinvointiasioista, yhteistyötä ja verkostoitumista. Tällä hetkellä työllistää myös eläinten hyvinvointiaiheisen podcast-sarjan tuotanto, mikä toteutetaan yhteistyössä Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Loppuvuodesta julkaistavan podcastin tavoitteena on edistää yhteiskunnallista keskustelua ajankohtaisista eläinten hyvinvointikysymyksistä ja tuoda tutkittuun tietoon pohjautuvia näkökulmia keskusteluun." "Ensi vuoden alussa voimaan tulevan eläinten hyvinvointilain nojalla valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä uusia valtioneuvoston asetuksia ja uudistetaan vanhentuneet lajikohtaiset asetukset. Asetusvalmistelu vaikuttaa olennaisesti eläinten hyvinvointiin, sillä niissä säädetään yksityiskohtaiset vaatimukset eläinten pidolle ja kohtelulle. Syksyä työllistää etenkin asetusvalmisteluun vaikuttaminen sekä yhteiskunnallisen ja sidosryhmien välisen keskustelun edistäminen asetuksista. Syksyn aikana nostamme esiin kriittisimpiä asioita, joita on tärkeää huomioida asetusten valmistelussa. Ensimmäisiä valmisteltavia asetuksia ovat asetukset eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja jalostuksesta. Keskeisiä uudistettavia lajikohtaisia asetuksia ovat mm. asetukset hevosten, seura- ja harrastuseläinten, turkiseläinten, nautojen ja kasvatettavien kalojen hyvinvoinnista."Mikä on huutavin epäkohta eläimillä tällä hetkellä? Entä hevosilla? "Eläinten hyvinvoinnin keskeisiä kysymyksiä ovat yleisellä tasolla eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistuminen ihmisten hoidossa, kohtelu, käsittely, kivuliaat toimenpiteet ja kivunlievityksen käyttö sekä jalostukseen liittyvät hyvinvointiongelmat, kuten perinnölliset sairaudet ja viat ja rakenteelliset heikkoudet." "Hevosen hyvinvoinnille keskeisiä asioita ovat sopiva, lajinmukainen ympäristö ja ruokinta, liikunta, toisten hevosten seura sekä hyvä ihmisen ja eläimen välinen suhde. Hevosten pidossa ilmeneviä hyvinvointiongelmia ovat esimerkiksi lajityypillisten käytöstarpeiden rajoittuminen, kovakourainen kohtelu sekä elintason ongelmat, jotka liittyvät liian energiapitoiseen ruokintaan ja vähäiseen liikkumiseen.""Hevosten osalta tärkeä hyvinvointikysymys on käyttäytymistarpeiden toteutuminen. Asia on ajankohtainen, sillä ensi vuoden alusta voimaan astuva eläinten hyvinvointilaki vaatii uutena asiana, että ihmisen hoidossa olevan eläimen on voitava toteuttaa useita olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykytieteen mukaan eläimillä on ympäristöstä riippumattomia käyttäytymistarpeita, joiden tyydyttyminen on olennaista eläimen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpidolle. Jos eläin ei voi toteuttaa käyttäytymistarvettaan, seurauksena on esimerkiksi turhautumista, stressiä ja eläimellä voi ilmetä esim. epänormaalia käyttäytymistä.""Lajikohtaiset asetukset uudistetaan uuden eläinten hyvinvointilain nojalla, ja on odotettavissa, että hevosten suojelua koskeva asetus on ensimmäisten uudistettavien joukossa. Uudessa hevosasetuksessa on tärkeää säätää tarkemmin siitä, mitä olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttyminen tarkoittaa hevosten osalta. Hevosen lajityypillisiin käyttäytymistarpeisiin kuuluvat vapaa liike, laiduntaminen, ruuan ja veden etsintä, lämmönsäätely, lepo, sosiaalinen käyttäytyminen ja leikki." "Uudella asetuksella olisi tärkeää varmistaa hevosten sosiaalisten tarpeiden tyydyttyminen. Hyvinvoinnin näkökulmasta on parasta, kun hevonen oppii lajinsa sosiaaliset mallit varsasta asti sekä hevosella on lajitovereita positiivisiin sosiaalisiin kontakteihin, yhdessä liikkumisen ja ympäristöntutkimiseen. Syömiskäyttäytymisen osalta on tärkeää, että hevosella on mahdollisuus syödä korsirehua useita kertoja vuorokaudessa. Liikunnan tarpeen tyydyttämiseksi hevosilla on oltava mahdollisuus vapaaseen jaloitteluun ja liikkumiseen päivittäin kaikissa askellajeissaan. Lepokäyttäytymisen osalta on tärkeää huolehtia esim. sopivasta säänsuojasta, riittävästä kuivituksesta ja karsinan koosta. Lainsäädäntöä muutettaessa voidaan käyttää kohtuullisia siirtymäaikoja, kun pito-olosuhteille asetetaan uusia vaatimuksia." "On tärkeää huomioida, että käyttäytymistarpeiden ja pito-olosuhteiden lisäksi hevosten suojelua koskevaa asetusta on tarpeen päivittää myös muilta osin, esimerkiksi nykyisen hevosasetuksen kohtelua koskevat säännökset ovat varsin suppeat." "Kilpahevosten kohtelusta ja hevosurheilun sosiaalisesta lisenssistä on ollut paljon keskustelua viime vuosina. Hevosurheilun toimintatapojen ja hevosurheilussa käytettyjen välineiden eettinen tarkastelu on voimistunut lisääntyneen tutkimustiedon ja myös yhteiskunnan muuttuneiden eläinasenteiden seurauksena." "Hevoset on perinteisesti suurimmaksi osaksi koulutettu negatiivisella vahvistamisella (paineen lisääminen ja poisto). Nykyisin positiivisen vahvistamisen käyttö (toivotun käytöksen palkitseminen eri tavoin) on keskeinen osa hyvinvointia edistävää koulutusta. " "Tutkimustieto hevosten hyvinvoinnista on lisääntynyt paljon. Kilpahevosten suuterveys ja suuvaurioiden ehkäisy ovat olleet tutkimuksen kohteena. Suuvaurioita voi ehkäistä käsittelytavoilla, varustevalinnoilla ja säännöllisillä suuntarkastuksilla. Tutkimus on tärkeää, sillä se auttaa edistämään eläinystävällisiä käsittelytapoja." "Tutkimustietoa on tarpeen jalkauttaa entistä enemmän eläinten pitäjien arkeen helpottamalla tiedonsaantia. Esimerkiksi on tärkeää, että kaikki hevosten kanssa toimivat tuntevat hevosten kognitiiviset kyvyt, käyttäytymistarpeet sekä osaavat tunnistaa kivusta, pelosta ja epämukavuudesta kertovat ilmeet ja käyttäytymispiirteet." Mitä parannuksia on jo saatu aikaan?"Hevosten hyvinvoinnin kehittämisen saralla on tapahtunut viime aikoina useita myönteisiä asioita. Esimerkiksi Suomessa on käynnistynyt hevosten hyvinvointimittareita määrittävä hanke. Ajatuksena on kehittää hyvinvoinnin mittareita, joissa hyvinvointia arvioidaan olosuhteiden lisäksi myös hevosesta itsestään mitattavilla asioilla." "Lisäksi on käynnistynyt hevosjärjestöjen toimesta laatujärjestelmän luominen, jonka kriteereissä on mukana hevosten terveys ja hyvinvointi. Ratsastajainliitossa on perustettu hevosten hyvinvoinnin työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää hevosten hyvinvointia ratsastusurheilun ja -harrastuksen parissa. Ravikilpailusääntöjä tiukennettiin vuonna 2022, jolloin määriteltiin, että ajovitsaa saa käyttää vain kevyeen merkinantoon." Kenen kanssa eläinsuojeluasiamies tekee yhteistyötä?"Eläinsuojeluasiamiehen yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Eläinten hyvinvointikeskus, muut viranomaiset, tutkijat, seura- ja harrastuseläinjärjestöt, tuottajajärjestöt, eläinsuojelujärjestöt sekä muut alan asiantuntijat."