EM-huumaa ynnä muuta
EM-sensaatio! Suomi on juuri tehnyt kaikkien aikojen EM-joukkuetuloksen kouluratsastuksessa, niinpä mekin perjantain Hevosurheilussa makustelemme tätä asiaa.
Vähän taustaa. Kuudes sija on joukkueena Suomen paras sijoitus koskaan Euroopan mestaruuksissa.
EM-kisathan alkoivat vuonna 1963, mutta Suomi ei pitkään aikaan ollut mukana.
Kun rupesimme selvittelemään aiempien vuosien tuloksia, se ei ollut kovinkaan helppoa, vaikka apuun riensivät sekä noiden aiempien vuosien EM-tulosten ratsastaja Kyra Kyrklund että Kaija Borup, joka lähti lopulta tarkistamaan Takkulassa säilyttämistään vanhoista lajiliiton lehtiarkistoista, milloin Suomi oikein hyppäsikään EM-junaan.
Oliko Suomella edustusta jo niissä vuoden 1979 EM:issä, jotka edelsivät Moskovan olympialaisia 1980? Kyllä oli, Kyra Kyrklund ja Piccolo.
Vuonna 1985 Kööpenhaminassa mukana oli myös Tutu Sohlberg ja Pakistan. Kyrklund ratsasti niissä kisoissa Ramon Navarrolla. Siitä se sitten lähti. Vuonna 1987 Goodwoodissa oli jo joukkue, joka kvaalasi Seoulin olympialaisiin seuraavana vuonna.
Kyrklund, joka luotsaa tällä hetkellä Hagenissa portugalilaisia, pitää Suomen kuudetta sijaa "kovana juttuna". "Tänä vuonna ei olympiakvaalia EM:istä vielä saa, mutta ensi vuoden MM:istä ja sitä seuraavan vuoden EM:istä saa. Ei muuta kuin kohti niitä kisoja!" hän sanoo.
Sitä ennen katsomme, kuinka käy kürissä.
Niin jännittävää!
"Henrin hevosella on paljon presenssiä", Kyrklund kehuu.
Hän toteaa, ettei Ruosteelle ja Kontestrolle voittokaan mahdoton ajatus ole, jos kohta se lajin luonteen tietäen ei olekaan erityisen todennäköinen. Tuomarityöskentelyssä on silloin Kyrklundin mukaan parantamisen varaa, kun prosenttierot ovat neljääkin prosenttia - kuten Ruosteen kohdalla tapahtui.
Entä millä mielellä ovat nämä neljä huippuratsastaa näin finaalin alla?
Jutussa kerromme, että Ruoste ei vaihtaisi hevostaan yhteenkään toiseen näiden kisojen hevoseen. Että Emma Kanerva kertoo oppineensa vaativan valmentajansa Wolfram Wittigin myötä ratsastamaan tarkemmin, ei jätä enää pisteitä lojumaan. Että Mikaela Soratie oli pakannut mukaan valkoiset housut vain yhdeksi päiväksi. Ja että Stella Hagelstam on onnellinen joukkuetuloksesta, vaikka hänen kohtalonaan oli olla se ratsastaja, jonka tulos pudotetaan pois - sekin kuuluu tähän lajiin.
Esteratsastuksessakin meillä on syttymässä taas tähti. Noora Forstén ei ole mikään uusi nimi, mutta ratsastaja kun on korkeintaan niin hyvä kuin hänen hevosensa, hänen tähtensä on tällä hetkellä syttymässä uudelleen. Forstén on tehnyt viime ajat ConCayan kanssa huipputulosta. Onnistuminen ei perustu sattumaan, vaan todella tarkkaan valmentautumiseen pääkallonpaikalla. Ludger Beerbaumin ratsastuskeskuksesta on tullut hevosten uusi koti ja Forsténillekin itselleenkin kuin toinen koti, jossa hän pari kertaa kuussa käy freesaamassa ratsastustaitojaan. Beerbaumin koulukunnan mukaisesti ratsastettu hevonen on läpikotaisin pehmeä, rento sekä mieleltään että keholtaan.
Tässä perjantain lehdessä lukemista riittää, sillä vuorossa on hevosen hoitamisen ja huolenpidon erikoisnumero.
Hevostalouden opettaja ja hieroja Sanna Ihasalo puhuu rasitusvammoista.
"Kouluhevosilla kuormitus kohdistuu sitä enemmän takaosalle, mitä enemmän kokoamisaste nousee. Kintereet ovat kouluhevosella eniten kuormittuva kohta”, Ihasalo toteaa.
”Sitten taas nuoret hevoset ja esimerkiksi ratsastuskouluhevoset, jotka liikkuvat hyvin erilaisten ratsastajien alla, liikkuvat ainakin alkuun hyvin etupainoisina. Niillä rasittuvat herkästi etujalat, etenkin lavat ja niissä syvät lihakset joutuvat aika koville.”
Tieto on valtaa! Hevosihmiset lukevat Hevosurheilua. Tilaa siis sinäkin hevosihmisenä Hevosurheilu - valitse mieleisesi perjantailehden tilausjakso täältä.
