Esteratsastavan pertteliläisjuristin reality check Peelbergenissä

Siinä on vitsit vähissä, kun samassa luokassa hyppää Harry Allen, Marlon Modolo Zanotelli, Gregory Wathelet, Michael Greeve, Gerrit NIeberg ja kumppanit. Silloin esteratsastava juristi Perttelistä ei lähde kilpailemaan voitosta.Näin sanoo tämä pertteliläisjuristi itse - Antti Linna. Hän lähti pistämään omaa ratsastustaan kuntoon, "uudelleen ohjelmoimaan sen", ja sai kohdata karun todellisuuden. Reality checkin. Hän ottaa tilanteen oppimiskokemuksena, lisänä siihen, mitä lähti Hollannin radoilta hakemaan. Linna kertoo keskittyvänsä ratsastamaan uudella, rennolla otteella, mutta hyvässä, eteenpäin suuntautuvassa tempossa. "Rennolla kädellä, pakottamatta hevosta pohkeen ja ohjan väliin. Se onnistuu täällä paljon paremmin kuin Suomessa koskaan."Linnaa naurattaa, kun hän kertoo, että vielä Suomessa ajatukset omista kyvyistä olivat erilaiset. "Mä katselen valtavasti Clipmyhorsen suorituksia ja ruudun takaa sä voit vielä kuvitella, että joo tolla lailla mäkin olisin kääntänyt. Mutta kun olet oikeasti paikan päällä, tilanne on täysin eri. Kylmä totuus on, että sulla ei ole mitään jakoo..."Linna hyppää lauantaina 145-luokan, mutta ei lähde sunnuntain GP:hen. "Kun katsoo osanottajalistaa, siitä radasta rakennetaan niin jäätävän iso, että mulle siitä tulisi helposti sellasta "sankariratsastusta", mitä mä tähän kohtaan en halua. Kun mulla ei ole minkäännäköistä edes teoreettista mahdollisuutta menestyä. Hitaalla tuplanollallakaan ei täällä tee mitään!""Ja Adi (van de Wetering, valmentaja) on koko ajan niskan takana arvostelemassa, niin en viitsi senkään takia", hän keventää. Linna toteaa, että jos haluaisi nousta voitosta kilpailevaan sakkiin, hänen pitäisi viettää seuraavat viisi vuotta paikan päällä ja siihen lisäksi olisi pitänyt aloittaa jo lapsena. Kaikesta huolimatta kokemukset Peelbergenin radoilla ovat olleet positiivisia. Hämmentävän erilaisia vain, kun vertaa Suomen olosuhteisiin. Linna toteaa, että Hollanti on esteratsastuksen hot spot. Kaikki hyvät ovat siellä, eikä nyt tarkoiteta pelkästään ratsastajia, vaan koko systeemiä. "Kun huippuammattilaiset tekee huippuammattilaisille harjoitusolosuhteita, niin vaikeahan meidän on sitä kopioida Suomessa. Radanrakennus ja pohjat täällä ovat todella, todella erilaisia kuin meillä", Linna sanoo.Hän toteaa, ettei tarkoita, että kaiken pitäisi olla vimpan päälle. "Ei me tarvita välttämättä näitä näin hyviä sämpylöitä ja vastapuristettuja appelsiinimehuja, niinkuin täällä, ja halvemmalla kuin Suomessa, mutta pohja ja radanrakennus - ne me tarvitaan!". PohjatLinna myöntää heti, että Suomen olosuhteet ovat erilaisia. Isoja kenttiä on vähän ja niiden hiekat ovat mitä ovat."Missään Suomessa ei ole tällaisia superpohjia, niin kuin täällä. Mä näen sen oman Don Janin (Douglas- Libero H) kohdalla, joka on vähän raskas hevonen. Se hyppää täällä ihan eri lailla. Pohjat täällä ovat pitäviä, joustavia ja kimmoisia. Helsinki Horse Show'ssa sä näet tällaisia, et muualla. No okei, Salo Horse Show'ssa pohja oli lähelle tätä alkuaikoina: hiekkaa, missä on aavistus savea ja siihen oikeanlainen kastelu."Linna miettii, että ennenkuin Suomeen rakennetaan yhtäkään uutta kisapaikkaa, pohja-asiantuntemus kannattaisi hakea Keski-Euroopasta."Tuskin nämä hiekat ovat samoja kuin mitä meillä on saatavilla Suomessa. Mutta jo Virosta saattaa löytyä sitä tiettyä vähän muovailuvahan tyyppistä santaa, mikä toimii", hän pohtii, miettien pohjaa esimerkiksi Pärnun kisoissa. "Pintahiekastahan on kyse, siitä 20 sentin kerroksesta, mikä laitetaan siihen normimurskeen päälle, ei mistään muusta."Se pohjista. Radat Linna toteaa, että pohjat maksavat maltaita, mutta ratamestarin työhön voi vaikuttaa ilmaiseksi."Tänään hyppäsin aamulla 140-luokan. Huolimatta siitä, että se oli samankokoinen, kuin meillä 145 grand prix ja että täällä on top30-ratsastajista varmaan puolet paikalla, se oli huikea kokemus. Heti alusta asti tulee tunne, että ratamestari ottaa sut kämmenelleen ja opastaa sut oikeassa tempossa maaliin. Sä saat siitä radasta todella hyvän oppimiskokemuksen", hän sanoo. "Täällä se menee niin, että heti väli 1-2 on 7-8 askeleen linja eteenpäin, tai 1 on yksittäinen este ja se eteenpäin menevä linja tulee esteille 2-3. Sitten tullaan kulmasta ulos, ja kohta taas sellainen linja, mikä laittaa sut rytmiin."Kahden tähden kisat Euroopassa ovat Linnan havaintojen mukaan pedagogisia, järjestään ratsukoita kouluttavia. "Ehkä siinä yhdessä sunnuntaina GP-luokassa testataan enemmän, mutta ei välttämättä siinäkään - ei täällä näe GP:ssäkään mitään puolikkaita etäisyyksiä esimerkiksi."Ajatusmalli näyttää olevan, että kaikki tämä kahden tähden tekeminen valmistelee neljän ja viiden tähden mittelöihin ja pitää ratsukot vireessä."Hevoset ovat nykyään niin varovaisia ja kilpailu huippuratsastajien välillä niin kovaa, että ei voi olla poissakaan. Ratsukot tarvitsevat näitä kisoja pysyäkseen vedossa isojen kisojen väleissä", Linna analysoi.Juuri tämäntyyppistä ajattelua hän kaipaa Suomeen."Rata voi olla haastava, mutta jos ratamestari on sun puolella ja kantaa huolta, että sä pääset oikeaan rytmiin, ja pysyt siinä rytmissä, siitä tulee hyvä juttu."Linna kehui olosuhteita paikan päällä Luc Steeghsille, joka myönsi radanrakentamisen olevan avainasemassa Suomessa."Olisi huippua järjestää seminaari, johon pyydettäisiin joku sopiva ulkomainen ratamestari ja vaikka just Steeghs, ja sitten analysoitaisiin mitä meillä on ja miten sitä voisi viedä eteenpäin."ReissuLinna kertoo, että Peelbergenin opintoreissun järjestäminen oli yllättävän työläs. "Tänne matkustaa jo ne kolme päivää ja sitten kaikki muu säätäminen siihen päälle. Se, että mä ylipäätään pystyin tällaisen nyt ensimmäistä kertaa elämässä toteuttamaan, perustuu tietysti siihen, että Jennin mielestä tämä oli mulle hyvä ja tarpeellinen juttu. Jenni jäi huolehtimaan meidän kuitenkin 50 hevosen tallista kotiin", hän kiittää.Hän on Hollannissa vielä yhden viikon. Ihan pelkästään ratsastamaan hän ei pysty, vaan tekee päivisin juristin töitään noin 70-prosenttisesti.Teams-palaverit ovat kovassa käytössä ja hevosrekan living, jossa Linna myös asuu, toimii työhuoneena. Asiakkaat eivät tiedä, että heidän juristinsa ei olekaan tyylikkäässä toimistossa, vaan hevosautossa ratsastuskilpailujen väliajalla. "Valkoinen kisapaita toimii tosi hyvin, kun siitä nappaa valkosen kangaskragan pois. Jalassa voi hyvin olla ridahousut, niitähän ei kukaan näe. Ihan täydestä menee. Meillä on kalliin mainostoimiston tekemä Teams-tausta.".Kimpassa: "Kyllä sen ei-hevosihmisen olisi vähän vaikea ymmärtää, kun postista tulee 138. kuolainlähetys" .HUJO selvittää minkälaista radanrakennusta Suomessa tarvitaan – "Hereillä ollaan", toteaa Tom Gordin

Esteratsastavan pertteliläisjuristin reality check Peelbergenissä

Aiheeseen liittyvää