John Antell piti pään kylmänä, vaikka mitali näytti jo menneen sivu suun

John Antell tiputti hollantilaistammallaan Mantella (Zirocco Blue - Berlin) kaksi puomia 145-esteillä ja kun virhepisteitä oli karttunut 12 ennen viimeistä kierrosta, hetken näytti jo, että mitali taisi lipua ulottumattomiin."Kyllä siinä jo kävi mielessä, että tämä taisi olla tässä", Antell nauroi. "Mutta esteratsastus on laji, jossa pitää uskoa asiaansa loppuun asti."Hän kertoo, että hevonen on niin innokas, että se alkaa helposti "juosta". "Ja kun radalla oli paljon rollbackeja, ne ei sille sovellu niin hyvin", hän kuvaili alkua sunnuntaina, jolloin ensimmäisellä kierroksella oli paljon teitä, joissa oli käännyttävä jyrkästi takaisin tulosuuntaan.Toiselle kierrokselle hän teki uuden suunnitelman: "Päätin, että joka esteen jälkeen mä istun alas ja pidän. Olisi pitänyt tehdä niin jo ekalla kierroksella. Mutta tämä oli varmaan kivempi yleisölle, että saatiin vähän jännitystä."Miten siinä sitten niin kävi?"No, mäkin olen vaan ihminen. En robotti."Kakkoskierroksella rollbackeja oli vähemmän ja puomit olivat jo 150 sentissä. Siinä vaiheessa jyvät karsittiin akanoista. Antell teki puhtaan radan. Ja kun pahin vastustaja Petra Heikkinen sortui BWP-tamma Oechie-K:lla (I'm Special de Muze - Think Big van T L) kahteen virheeseen, ero kärkeen kutistui 1,76 virhepisteeseen ja Heikkinen sai tyytyä hopeaan 13,76 virhepisteellä.Heikkinen miettii jatkoaKun Heikkinen on Suomessa, hän paiskii töitä, sillä toteaa, että "laskutkin on pakko maksaa". Oppilaittensa kanssa Ypäjällä ahkeroinut Heikkinen kiirehti palkintojenjaosta suoraan valmentamaan, sillä junioreiden finaali oli vielä ratsastamatta. Kun junnut oli saatu maaliin, ja Heikkisen valmennettavalle Vera Sorvojalle mitali, Heikkinen valittiin doping-testiin. Viidettä vichy-vesipulloa tankatessaan hän kertoi viikonlopusta, joka oli "loppujen lopuksi hyvä", vaikka kultamitalin menetys harmittikin."Hepasta puuttui paras terä. Ei se perjantainakaan antanut sitä fiilistä mitä yleensä, vaikka teki nollan."Heikkinen ei ollut aivan tyytyväinen hiekkakentän pohjaan, vaikka se sunnuntaiksi hänen mukaansa parempi olikin. Niin tai näin, hän olisi hypännyt mieluummin derbynurmella."Se on tosi hienossa kunnossa ja on sääli ettei sitä käytetä."Hän arvelee asian johtuvan viime kesän PM-tilanteesta, jolloin kisat peruttiin kokonaan, mutta silloin olivat sääolosuhteet aivan toiset ja satoi kaatamalla. Heikkisellä on suunnitelmat auki."Täytyy ihan katsoa kisakalenterista että mitä on tarjolla. Jollekin retkelle on lähdettävä Suomen rajojen ulkopuolelle, Ruotsiin, Espanjaan tai jonnekin, sillä eihän Suomessa tämän jälkeen ole edes mitään enää. Pohjola-finaalit on, mutta me ei olla niitä paljoakaan menty. Seuraava kiinnostava kisa meille on Tallinna Horse Show.". Qualime yllättänyt positiivisestiKolmanneksi kiri Marina Ehrnrooth äitinsä Monikan kasvattamalla Qualimella (Quality TIme - Narew xx) ja oli näin myös parhaan FWB-hevosen ratsastaja. Ehrnrooth moitti avauspäivän suoritustaan, ja ihmetteli itsekin "miten saattoi tehdä moisia black outeja", mutta kun puomit nousivat, Ehrnrooth hevosineen paransi menoa. Pronssimitali heltisi 14,4 virhepisteellä. "Tämä pronssi oli mulle sen kamalan alun jälkeen kuin voitto! Enkä mä voittaa alunperinkään ajatellut, korkeintaan puolivälin tienoota suunnittelin."Hevonen on yllättänyt tällä kaudella: "En ole koskaan ajatellut, että tämä olisi enempää kuin 135-hevonen, mutta on pitänyt muuttaa mieltä ja todeta, että on tämä hyvä 145-hevonen ainakin!"Sekä Ehrnrooth että Antell olivat lapsineen ja perheineen paikalla. Ehrnroothilla oli yleisössä 2,5 -vuotias Leona ja Antellilla 7-kuinen poika Vincent.SM-mitali on Antellille jo toinen ja pronssinen on ennestään myös. Mitaleille on oma kaappinsa tallinsa.Kaikenlaisia saavutuksia on uralla jo ollut. "Tämä mitali menee TOPneloseen", Antell laski nopeasti päässään. Tulokset täällä

John Antell piti pään kylmänä, vaikka mitali näytti jo menneen sivu suun

Aiheeseen liittyvää

John Antell piti pään kylmänä, vaikka mitali näytti jo menneen sivu suun

Camilla Segercrantz ja Coriandro ovat yhdessä rohkeita

Mikko Mäentausta kilpailuttaa lupaavaa omakasvattia ja haaveilee paluusta kilpasatulaan, mutta ei liikaa

Arki, sunnuntai tai omat syntymäpäivät – äiti Illi viihtyy verkassa ja kentän laidalla