Mikko Mäentausta on toiminut Suomen estemaajoukkueen kapteenina nyt reilun vuoden. Mikä on päällimmäisenä mielessä vuoden 2023 lähestyessä loppuaan?”No tämän vuoden alussahan tilanne oli vähän erilainen kuin oli suunniteltu, kun kaksi vahvaa maajoukkueratsastajaa oli äitiyslomalla. Saatiin kuitenkin koottua hyvä joukkue, myös nuoria ratsastajia, Aura Vasama nuorimpana, Mäentausta toteaa.Tavoite oli alun perin pääsy EM-kisoihin, mutta uudella nuorella joukkueella se oli epärealistista.”Näin oli. Kakkostavoite oli päästä Nations Cupin semifinaaliin, ja sinne päästiin. Urheilijat ovat aina nälkäisiä ja oli puhetta myös finaaliin pääsystä, mutta en pitänyt sitä mahdollisena. Kaikilla ratsukoilla olisi pitänyt olla alla useita tuplanolla ratoja 150-tasolta. Vuoden kokonaissaldo on kuitenkin ehdottomasti plussalla, emmehän olleet liikkeellä kokeneella joukkueella. Moni ratsukko teki hyviä yksilösuorituksia vuoden mittaan.”Miltä ensi vuosi näyttää kapteeni Mäentaustan silmin?”Tavoite on Nations Cup -finaaliin pääsy ja se on kova tavoite! Mutta tavoitteet tuleekin asettaa korkealle.”Joko on tiedossa millä joukkueella finaalipaikkaa lähdetään tavoittelemaan?”Joukkuetta ei ole vielä lukkoon lyöty, asiassa on niin monta muuttujaa, jotka pitää huomioida. Tarkkailemme ratsukoita ja heidän tuloksiaan huhtikuun puoleen väliin asti. Jos nyt mietitään niin Anna-Julia Kontio on palaamassa radoille, riittääkö Jasmin Seppälän hevonen nc-radoille, Aura Vasama, Eveliina Talvio on parantanut koko ajan, Anniina Nordström, Noora Pentti, todella kokenut ja aina varma ratsastaja, mikä on Maiju Mallatin hevostilanne, Susanna Granroth, miten Janna Jensenin ja Hamontin tilanne, Maija Yli-Huhtala…paljon mietittävää. Valinnat tehdään tulosten perusteella täysin ilman ennakkoajatuksia. Itse haen ratsukoita, jotka ovat tehneet tasaista tulosta 150 tasolla useassa kilpailussa, yksi hyvin mennyt kilpailu tai rata ei riitä. Monen muun maan Nations Cup -joukkueissa on kokeita neljän ja viiden tähden kisojen hyppääjiä 150- ja 160-tasolla, tuplanollaa pitää meidänkin tehdä, että on mahdollisuuksia pärjätä.”Kuka viime kädessä tekee päätökset niistä viidestä ratsukosta, jotka valitaan maajoukkueeseen?”Päätökset tehdään puhtaasti tuloskohtaisesti. Minä lasken nollaratoja ja lopullinen päätös tehdään yhdessä urheilujohdon kanssa. Mutta tämä alkuvuosi on tärkeä seurantajakso. Potentiaalisista maajoukkueratsastajista suurin osa asuu ulkomailla ja heillä on aikaa antaa näytöt. Huhtikuun puolessa välissä on enää 6 viikkoa ensimmäiseen Nations Cupin kilpailuun, silloin on viimeiset hetket tehdä päätökset. Ykkösratsastajillamme on hyvä ja toimiva systeemi takanaan, ja he ovat hyvissä talleissa.”Kaikki potentiaaliset maajoukkueratsastajat ovat naisia. Meille tulee siis all girls -joukkue?”No siltähän se näyttää, miesratsastajat ovat tällä hetkellä taka-alalla. Mutta eiköhän me parin vuoden päästä saada mukaan pari poikaakin, kunhan Jone Illi ja Hugo Kogelnig täyttävät 18. Ei sillä, onhan meillä nousemassa myös todella potentiaalisia nuoria tyttöjäkin, Pipsa Koski, Anni Hjerpe, Liida Lehtonen, Jasmin Engblom jne., jotka saattavat olla joukkueessa jo ensi vuonna.” Entä ensi vuodesta eteenpäin, Los Angelesin olympialaiset ovat neljän vuoden päästä 2028?”Haluan pysyä optimistisena enkä sulje mitään pois. Tavoitteita ja unelmia pitää olla. Meillä on riittävän taitavia ratsastajia ja joillakin hevonen, joka saattaa ehkä riittää. Ja vielähän on aikaa hankkia se lahjakas 5–6-vuotias hevonen, jota lähteä systemaattisesti rakentamaan ja kilpailuttamaan. Kovan työn kautta moni asia on mahdollista.”Miten näet oman roolisi ratsastajien suhteen?”Minä autan, kannustan ja motivoin heitä parhaan kykyni mukaan.”.`Supervisor` olympiaprojektin johtoon, ehdottaa Janne Bergh: ”Ratsastajia ei saa jättää yksin”
Mikko Mäentausta on toiminut Suomen estemaajoukkueen kapteenina nyt reilun vuoden. Mikä on päällimmäisenä mielessä vuoden 2023 lähestyessä loppuaan?”No tämän vuoden alussahan tilanne oli vähän erilainen kuin oli suunniteltu, kun kaksi vahvaa maajoukkueratsastajaa oli äitiyslomalla. Saatiin kuitenkin koottua hyvä joukkue, myös nuoria ratsastajia, Aura Vasama nuorimpana, Mäentausta toteaa.Tavoite oli alun perin pääsy EM-kisoihin, mutta uudella nuorella joukkueella se oli epärealistista.”Näin oli. Kakkostavoite oli päästä Nations Cupin semifinaaliin, ja sinne päästiin. Urheilijat ovat aina nälkäisiä ja oli puhetta myös finaaliin pääsystä, mutta en pitänyt sitä mahdollisena. Kaikilla ratsukoilla olisi pitänyt olla alla useita tuplanolla ratoja 150-tasolta. Vuoden kokonaissaldo on kuitenkin ehdottomasti plussalla, emmehän olleet liikkeellä kokeneella joukkueella. Moni ratsukko teki hyviä yksilösuorituksia vuoden mittaan.”Miltä ensi vuosi näyttää kapteeni Mäentaustan silmin?”Tavoite on Nations Cup -finaaliin pääsy ja se on kova tavoite! Mutta tavoitteet tuleekin asettaa korkealle.”Joko on tiedossa millä joukkueella finaalipaikkaa lähdetään tavoittelemaan?”Joukkuetta ei ole vielä lukkoon lyöty, asiassa on niin monta muuttujaa, jotka pitää huomioida. Tarkkailemme ratsukoita ja heidän tuloksiaan huhtikuun puoleen väliin asti. Jos nyt mietitään niin Anna-Julia Kontio on palaamassa radoille, riittääkö Jasmin Seppälän hevonen nc-radoille, Aura Vasama, Eveliina Talvio on parantanut koko ajan, Anniina Nordström, Noora Pentti, todella kokenut ja aina varma ratsastaja, mikä on Maiju Mallatin hevostilanne, Susanna Granroth, miten Janna Jensenin ja Hamontin tilanne, Maija Yli-Huhtala…paljon mietittävää. Valinnat tehdään tulosten perusteella täysin ilman ennakkoajatuksia. Itse haen ratsukoita, jotka ovat tehneet tasaista tulosta 150 tasolla useassa kilpailussa, yksi hyvin mennyt kilpailu tai rata ei riitä. Monen muun maan Nations Cup -joukkueissa on kokeita neljän ja viiden tähden kisojen hyppääjiä 150- ja 160-tasolla, tuplanollaa pitää meidänkin tehdä, että on mahdollisuuksia pärjätä.”Kuka viime kädessä tekee päätökset niistä viidestä ratsukosta, jotka valitaan maajoukkueeseen?”Päätökset tehdään puhtaasti tuloskohtaisesti. Minä lasken nollaratoja ja lopullinen päätös tehdään yhdessä urheilujohdon kanssa. Mutta tämä alkuvuosi on tärkeä seurantajakso. Potentiaalisista maajoukkueratsastajista suurin osa asuu ulkomailla ja heillä on aikaa antaa näytöt. Huhtikuun puolessa välissä on enää 6 viikkoa ensimmäiseen Nations Cupin kilpailuun, silloin on viimeiset hetket tehdä päätökset. Ykkösratsastajillamme on hyvä ja toimiva systeemi takanaan, ja he ovat hyvissä talleissa.”Kaikki potentiaaliset maajoukkueratsastajat ovat naisia. Meille tulee siis all girls -joukkue?”No siltähän se näyttää, miesratsastajat ovat tällä hetkellä taka-alalla. Mutta eiköhän me parin vuoden päästä saada mukaan pari poikaakin, kunhan Jone Illi ja Hugo Kogelnig täyttävät 18. Ei sillä, onhan meillä nousemassa myös todella potentiaalisia nuoria tyttöjäkin, Pipsa Koski, Anni Hjerpe, Liida Lehtonen, Jasmin Engblom jne., jotka saattavat olla joukkueessa jo ensi vuonna.” Entä ensi vuodesta eteenpäin, Los Angelesin olympialaiset ovat neljän vuoden päästä 2028?”Haluan pysyä optimistisena enkä sulje mitään pois. Tavoitteita ja unelmia pitää olla. Meillä on riittävän taitavia ratsastajia ja joillakin hevonen, joka saattaa ehkä riittää. Ja vielähän on aikaa hankkia se lahjakas 5–6-vuotias hevonen, jota lähteä systemaattisesti rakentamaan ja kilpailuttamaan. Kovan työn kautta moni asia on mahdollista.”Miten näet oman roolisi ratsastajien suhteen?”Minä autan, kannustan ja motivoin heitä parhaan kykyni mukaan.”.`Supervisor` olympiaprojektin johtoon, ehdottaa Janne Bergh: ”Ratsastajia ei saa jättää yksin”