FEI tutki vuoden 2025 tapaturmat kenttäratsastuksessa – "Ikäluokkakilpailuissa näkee välillä, että siellä mennään vähän riskillä", toteaa Suomen turvallisuusvastaava

FEI:n listauksen mukaan vuonna 2025 tapahtuneista 15 hevosen rotaatiokaatumisesta kolme johti ratsastajan vakavaan vammaan. Menneellä kaudella 86,8 prosenttia kaatumisista ei aiheuttanut vammoja,10,9 prosenttia aiheutti lieviä vammoja ja 2,3 prosenttia johti vakaviin vammoihin.Loukkaantumisriskin yhdistäminen hyppyjen määrään osoittaa, että vakavan loukkaantumisen riski on olemassa jokaista 20 367 kilpailussa hypättyä hyppyä kohden. Tilastoja kerätään ympäri maailman jokaiselta kilpailutasolta. Raporteista ilmenee kilpailun taso, onnettomuuden aiheuttanut estetyyppi ja ratsastajan sekä hevosen mahdollinen loukkaantuminen tai menehtyminen, sekä sanallinen arvio, miksi onnettomuus tapahtui.”Datan kerääminen maailmanlaajuisesti on tärkeä työkalu turvallisuuden parantamiseksi. Kun dataa tarkastelee, sieltä löytyy kehittämiskohteet varsin kattavasti”, Petri Tolmunen kertoo. Tolmunen on ollut viimeiset kolme vuotta Suomen kenttäratsastuksen turvallisuusvastaava, National Safety Officer. Tätä ennen pestiä hoiti Seija Hacklin.Vuonna 2025 kaatumisten kokonaisprosenttiosuus oli 4,88, joka on laskenut vuodesta 2024, jolloin vastaava luku oli 4,99 prosenttia. Suuntaus on selvästi alle vuosien 2013–2024 keskiarvon, joka oli 5,28 prosenttia.”Turvallisuutta lisää kolme pääpointtia, jotka ovat data, koulutus ja teknologia. Kouluttamalla maastoradan suunnittelijoita, teknisiä asiantuntijoita, tuomareita ja valmentajia lisäämme tietoisuutta turvallisuutta lisäävistä seikoista. Teknologisia ratkaisuja ovat muun muassa MIM-esteet sekä ratsastajan ja hevosen turvavarusteet.”MIM-kannattimia käytetään maastoesteissä, jolloin yläosa heilahtaa paikaltaan, mikäli hevonen osuu siihen normaalia lujemmin ja näin ollen voi välttyä kaatumiselta.”Esimerkiksi arvokisoissa on mukana maailman huiput. Silloin eroja saadaan MIM-esteillä ja lippusäännöllä. Näillä ratkaisuilla on tutkitusti ollut turvallisuutta lisäävä merkitys.”Lippusäännön mukaan hevosen on ylitettävä este lippujen välistä. Jos hevosen pää, kaula ja lavat menevät lippujen välistä, mutta esimerkiksi takaosa kulkee lipun ulkopuolelta, katsotaan lippu osittain ohitetuksi (missed flag) ja siitä seuraa 9 virhepistettä. MIM-esteen laukeamisesta saa puolestaan 11 virhepistettä.Tolmunen pitää myös kvaalijärjestelmää merkittävänä turvallisuutta lisäävänä seikkana.”On tärkeää muistaa, että MER-tulos on minimitulos. Se ei vielä välttämättä tarkoita, että ratsukko on valmis seuraavalle tasolle. Kannattaa tarkastella tulostasoa, että se tasaantuu ja voidaan olla varmoja, että ratsukko on kyseisellä tasolla. Varsinkin ikäluokkakilpailuissa näkee välillä, että siellä mennään vähän riskillä. Olemme todistaneet, että Suomesta on mahdollista päästä olympiatasolle saakka, mutta se vaatii enemmän vuosia, kuin Keski-Euroopasta käsin. Suomen kisakausi on lyhyt, joten pitää olla tarkkana, ettei kilpailuta hevosia liian tiuhaan tahtiin. Toisaalta startit jäävät vähäisiksi. Lyhyt kausi myös houkuttelee helposti kiirehtimään korkeammalle tasolle liian aikaisin.”Kokonaisuutta tarkastellessa Suomi pärjää kuitenkin lajin turvallisuuden näkökulmasta hyvin.”Meillä on osaavia toimihenkilöitä, jotka systemaattisesti vievät lajia eteenpäin sekä hyviä kilpailunjärjestäjiä, joilla on hyvä keskinäinen dialogi, miten lajia pitäisi kehittää.”Suomen haasteina Tolmusen mukaan on ahtaat kisapaikat ja yhden tähden kisojen puute. Hyviä tähtikisojen paikkoja kuitenkin on tarjolla muun muassa Ypäjällä, Lempäälässä, Keravalla, Harjussa ja uusimpana paikkana Pieksämäellä.”Hyppy metrin tasolta kahden tähden tasolle on liian suuri. Kenttäkomitea pohtiikin parhaillaan, millaisilla toimilla kyseinen loikka saadaan pienemmäksi. Maastoradan suunnittelijalla sekä teknisellä asiantuntijalla on iso vastuu saada Suomessa radat sujuviksi, sillä meillä on paljon käytössä polkuja ja tiestöä. Euroopassa on laajat pellot, joissa on helppo saada pitkiä ja sujuvia laukkabaanoja.”Tärkeää olisi myös saada Suomen radat tasoltaan tasalaatuisiksi.”Säännöissä on esteiden mitat, joita on tärkeää noudattaa. Liian suuria esteet eivät tietysti tasoon nähden voi olla ja liian pienet esteet luovat ratsastajalle väärän kuvan omasta tasosta.”Hevosten hyvinvoinnin huomioimista on myös se, että hevonen on lajiin sopiva ja ratsukko jaksaa maastokokeen läpi sujuvasti.”Riskienhallinnan näkökulmasta pitää myös olla reilu hevoselle. Hevosen koulutustason pitää olla kohdillaan sekä hevosen ja ratsastajan fysiikan pitää olla kunnossa. On vaarallista, jos jompikumpi väsyy kesken radan”, Tolmunen muistuttaa.. Petri Tolmusen vinkit turvallisen maastoradan elementteihin1. Reititys ja pohjaReitin pitää olla laukattavissa hyvässä rytmissä ja tasapainossa.2. NäkyvyysHevosta ei saa yllättää. Esteet on sijoitettava siten, että hevonen näkee ne ajoissa.3. KontrastiEsteiden pitää olla selkeästi havaittavissa. Ei esimerkiksi vihreää estettä vihreälle nurmelle.4. Esteiden profiiliVältä pystysuoria etuseiniä, etenkin pienissä luokissa, ja käytä selkeitä maalinjoja. Se auttaa hevosta hyppäämään paremmin ja estää sen, ettei hevonen ajaudu liian lähelle estettä.5. MIM-esteetKannattimia voi hankkia esimerkiksi kenttäkomitean kautta.6. MitatEsteiden tehtävät ja mitat oikean kokoiset tasoon nähden.7. YhteistyöÄlä jää ratasi kanssa yksin, vaan pyydä apuja maastoratasi kehittämiseen.

FEI tutki vuoden 2025 tapaturmat kenttäratsastuksessa – "Ikäluokkakilpailuissa näkee välillä, että siellä mennään vähän riskillä", toteaa Suomen turvallisuusvastaava

Aiheeseen liittyvää