Hevonen ja tallin selkeät rutiinit helpottavat ADHD:n oireita – "Pääni ei hiljene missään muualla"

ADHD on yksi puhutuimmista aiheista mediassa tällä hetkellä, ja sen diagnoosit ovat lisäntyneet, myös aikuisilla. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö on toimintakykyä heikentävä neurokehityksellinen oireyhtymä. Sen oireisiin kuuluvat toimintakykyä haittaavat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden vaikeudet sekä impulsiivisuus, myös toiminnanohjauksen vaikeudet ovat tavallisia.Hevosilla ja ratsastuksella on myönteinen vaikutus moniin ADHD:n oireisiin. Moni onkin saattanut käyttää tietämättään hevosharrastustaan selviytymiskeinona erilaisiin neuropsykiatrisiin oireisiin eli nepsyoireisiin.Leena Kalalahti tunnetaan MM-tason valjakkokuskina, mutta hän on myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja, jonka yhtenä työnkuvana on hevosavusteinen nepsyvalmennus. Asiakkaina hänellä on teini-ikäisiä nuoria, jotka kärsivät neurokirjon haasteista.Terapeuttisena toimintana hän käyttää niin ratsastusta kuin valjakkoajoakin, mutta joskus se voi olla pelkästään hevosten hoitoa. Koska jokaisen asiakkaan haasteet ovat erilaisia, harjoitteet ja hevonen yhdistetään tavoitteiden mukaan. Lähtökohtana on toimintalähtöisyys.”ADHD:ssa on vaikeaa kauan pysyä paikoillaan, joten pelkästään jo se auttaa, että tallissa on paljon erilaisia, mielekkäitä toimintoja”, Kalalahti kertoo.Tallissa on valmiiksi paljon fyysistä tekemistä, mikä auttaa ylivilkkauteen ja vaikeuksiin pysyä paikallaan. Siitä saa tunteen, että oikeasti tekee jotain mielekästä ja hyödyllistä.Monella Kalalahden asiakkaalla saattaa olla myös ongelmia auktoriteetin hyväksymisen kanssa.”Hevonen toimii hyvänä välittäjänä. Asioita joita tehdään, tehdään hevosen hyväksi. Niiden kautta voi päästä syvälle kunkin asiakkaan pulmakohdissa, joihin hän toivoisi muutosta elämässään, jotta nepsykirjon elämä olisi helpompaa ns. normaalikirjon maailmassa.”.ADHD-piirteisillä voi usein olla ongelmia toiminnanohjauksen kanssa. Tavallisten arkiaskareiden tekeminen ei onnistu, ja elämänhallinta on vaikeaa.”500-kiloinen eläin sopii aika hyvin toiminnanohjaukseen ja huomion keskittämisen siihen, mitä just sillä hetkellä tekee. Hevonen jo itsessään rauhoittaa. Ison eläimen, joka on vielä pakoeläin, kanssa ei voi touhuta ihan mitä vain, koska hevoselta tulee palautetta nopeasti.”Hevoset myös rauhoittavat, jos käydään ylikierroksilla tai on vaikeuksia säädellä tunteitaan.”Kaikki ratsastajat tietävät, että hevosen kanssa on heti sellainen fiilis, että paha maailma on kaukana.”Myös tallimaailman selkeät rutiinit auttavat ADHD-piirteistä henkilöä. Tallissa on täsmälliset ajat ruokinnalle ja hevosten viemiselle ulos. Lisäksi kaikki toiminta on ennalta määrättyä, kuten esimerkiksi miten hevoset harjataan, miten niitä talutetaan tai mikä loimi niille laitetaan päälle.”Monella ADHD:lla voi päivärytmi ja ruokailut olla sekaisin, ja elämä voi olla yhtä haahuilua. Tallin elämä ei voi olla haahuilua, vaan kaikki on selkeää. Se tuo myös turvallisuuden tunnetta ja antaa tunnetta, että osaa ja tietää, mitä tehdä seuraavaksi. Se lisää itsearvostusta, koska onnistumisen tunteet ovat tallissa aika luontevia.”Kalalahden asiakkailla tunti tallilla saattaa kantaa useita päiviä. Tieteellistä tutkimusta ei asiasta ole tehty riittävästi, vaikka asiakkaiden lähipiiristä palaute on positiivista. Tallillakäynnin jälkeen voidaan paremmin.”Oma toiminnanohjaus on sen jälkeen parempi. Ihan perusrutiinit helpottuvat, kuten suihkussa käynti tai kouluunmeno aamulla, jotka voivat nuorelle nepsylle olla aika haasteellisia.”ADHD-diagnoosit ovat viime aikoina lisääntyneet, myös aikuisilla. Myös ratsastuskoulun tavalliselle ratsastustunnille voi tulla ADHD-piirteinen ratsastaja, jolla voi olla keskittymis- tai hahmottamisvaikeuksia.”Silloin täytyisi olla perusymmärrys, että ohjeita ei voi sanoa montaa peräkkäin. Ja esimerkiksi sisäpohje ei välttämättä kerro joillekin mitään.”Termit ja suunnat saattavat mennä sekaisin. Tällöin opettajan pitäisi löytää korvaavia keinoja kuvailla asioita.”Kyky sanoa asia eri tavalla voi olla hyvin käänteentekevää”, Kalalahti kertoo..Hevosen selässä pää hiljeneeEmilia Streng oppi jo lapsena kulkemaan tallilla äitinsä kanssa, ja ratsastus tuli kuvioihin 6-vuotiaana. Ratsastuskoulutuntien lisäksi hänellä oli useampia ylläpitohevosia, kunnes vuonna 2015 perhe osti oman hevosen, Albertin (Agent – Tsempion). Sen kanssa Streng pääsi myös valmentautumaan ja kilpailemaan sekä koulu että esteratsastuksessa.ADHD:ta hänellä epäiltiin jo lapsena, mutta virallisen diagnoosin hän sai lopulta keväällä 2024. Elämää haittaavia oireita ovat erilaiset keskittymisvaikeudet, jatkuva mielenkiinnon kohteiden vaihtuminen ja unohtelu. Erityisen vaikeaa on saada mieli rauhoittumaan.”Pääni ei hiljene missään muualla tai millään muulla tavalla, kuin jos istun satulaan ja otan ohjat käteeni. Ikävöin sitä fiilistä kaikkialla”, Streng kuvailee.Myös tutut ja turvalliset tallin rutiinit auttavat rauhoittumaan. Hevosten viikko-ohjelma on aina samanlainen ja ne hoidetaan aina samalla tavalla.”Sanoisin myös, että kun hevonen pystyy lukemaan ihmistä niin hyvin, siinä on pakko pistää pää ja keskittyminen peliin. Sun on pakko pystyä keskittymään siinä hetkessä.”.Hevosten kanssa touhutessa on paljon huomioonotettavia asioita, minkä Streng kokee hyvänä asiana.”Yksityiskohtia on niin paljon, että se jotenkin motivoi keskittymään enemmän. Tekemisen raamit ovat selkeitä.”Hevonen peilaa ihmistä, joten omia negatiivisia tunteita ei voi sysätä hevoselle.”Se pistää katsomaan itseään peilistä, että miten nyt hoidan tämän tilanteen. Hevonen vaatii keskittymistä tosi paljon, koska minä hetkenä tahansa voi tapahtua mitä vain. Siinä pitää olla todella valppaana, ja se on tuonut minulle tietynlaista adrenaliinia ja halua tehdä sitä.”Ratsastuksessa valmentajan ohjeiden kuunteleminen on haastavaa, mutta ei niin vaikeaa kuin se oli koulussa.”Jos vaikka estetunnilla on kerrottu hypättävä rata, joudun käymään sen monta kertaa läpi. Monesti olen kesken radan joutunut kysymään, että mikä este pitikään hypätä. Onneksi sitä ei ole tapahtunut kisoissa.”Nyt Streng on parin vuoden ajan asunut osan vuodesta ulkomailla, ensin Englannissa ja nyt Skotlannissa, missä hänen poikaystävänsä pelaa jääkiekkoa. Siellä hänellä ei ole ollut mahdollista jatkaa hevosharrastustaan.”Minulla on hevosia uskomattoman kova ikävä. Olen huomannut, että stressitasot ovat nousseet aivan eri tavalla.”Jo Albertin hankosidevamma 2022 vaikutti asiaan, kun harrastaminen muutti muotoaan tavoitteellisen valmentautumisen jäätyä pois.”Se ei ollutkaan enää tulevaisuuteen katsomista ja treenaamista. Kun se vietiin pois, siitä tuli stressiä ja surun aihe.”Hän on yrittänyt löytää tilalle uutta urheilulajia tai harrastusta – turhaan.”En löydä samaa fiilistä, adrenaliinia ja hyvää oloa mistään muusta kuin ratsastuksesta. Ratsastan vielä Albertilla mitä pystyn ja tulevaisuudessa on suunnitelmissa toisen hevosen hankkiminen. Ratsastuksen tai tämän elämäntavan lopettaminen ei ole käynyt mielessäkään”, Streng toteaa.

Hevonen ja tallin selkeät rutiinit helpottavat ADHD:n oireita – "Pääni ei hiljene missään muualla"

Aiheeseen liittyvää