Hevosalan oppilaitokset eivät saa riittävästi opiskelijoita: "Elämän ja kuoleman kysymys"

Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ylijohtaja Petri Lempinen kertoo, että valtion rahoitus perustutkintoja tarjoaville ammatillisen koulutuksen järjestäjille oppilaitoksille perustuu 30-prosenttisesti opiskelijamäärään ja 70-prosenttisesti opintosuorituksiin, tutkintoihin, työllistymiseen tai jatko-opintoihin siirtymiseen.

”Opintojen tavoite on saada nuorille ammatti, johon he työllistyvät. Yleisellä tasolla voin kommentoida, että jos jonkun oppilaitoksen opiskelijamäärä vähenee, keskeyttäneitä on paljon ja jos moni valmistuneista ei valmistuttuaan työllisty, oppilaitokselle ohjautuu tulevaisuudessa vähemmän rahoitusta”, summaa Petri Lempinen.

Harjussa "elämän ja kuoleman kysymys"

Kysyimme hevosalan oppilaitoksilta heidän näkemystään tilanteesta. Harjun oppimiskeskuksen rehtori Mika Palosara, miten teillä nähdään hevosalan koulutuksen tilanne?

”Tilanne on monin tavoin haasteellinen. Ikäluokat pienenevät ja opintojen keskeyttämiset ovat ongelma, niin hevosalalla kuin monella muullakin alalla. Osa nuorista on jollain tavalla 'hukassa' elämänsä kanssa, ei yhtään tiedetä minnepäin suunnata ja he ovat opintojen keskeyttämisvaarassa. Osalle opiskelijoista hevosalan opintojen raskaus tulee yllätyksenä, kun pitää sitoutua joka ainut päivä hoitamaan hevoset. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne karsii hevosalan yrittäjiä, se taas vaikuttaa alan työpaikkojen määrään nyt ja tulevaisuudessa.”

Mitä Harjussa on tehty tilanteen ratkaisemiseksi?

”Meillä tilanne on erilainen, jos vertaa niihin oppilaitoksiin, joiden tarjonta koostuu monen eri alan opinnoista. Meillä kolme neljäsosaa perustason opiskelijoista opiskelee hevosalaa, eli tämä on meille elämän ja kuoleman kysymys. Ypäjän Hevosopistolle tilanne on vielä kriittisempi, heillähän on pelkästään hevosalan opiskelijoita. Konkreettisena toimena olemme aloittaneet yhteistyön Vermon raviradan ja Lempäälän Ratsuniityn kanssa ammatillisen perustutkintokoulutuksen järjestämiseksi. Haluamme toimia tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja parantaa koulutuksen saavutettavuutta isojen kaupunkien lähellä”, kertoo Mika Palosara.

Hevosopistolla "tulevaisuuden näkymä on kirkas"

Ypäjän Hevosopistolla on pelkästään hevosalan opiskelijoita. Aloituspaikkoja perusopintoihin on 80 ja paikan vastaanotti 33. Rehtori Päivi Niska kommentoi:

”Meillä näkyi pieni notkahdus yhteishaun hakijoissa sen viimekeväisen kohun jälkeen. Nämä 33 opiskelevat oppilaitosmuotoisessa opiskelussa, eli asuvat opiskelujen aikana täällä Ypäjällä. Tämän lisäksi meillä on myös opiskelijoita, jotka ovat hakeutuneet meille jatkuvan haun kautta. Sitten meillä on toki myös monimuoto-opiskelijoita vahvasti työelämässä erilaisilla koulutussopimuksilla ja oppisopimuksilla. Ja täytyy sanoa, että meillä on äärimmäisen motivoituneita ja innokkaita opiskelijoita ja henkilökuntamme on aivan loistava.”

Entä opintonsa keskeyttäneet?

”Toki joku saattaa joskus vaihtaa opiskelualansa johonkin toiseen, 16-vuotiaana ei välttämättä tiedä mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Hevosala on monien mahdollisuuksien ala, mutta ei ole toki parhaiten palkattujen alojen listalla ja kaikki eivät työllisty. Mutta olemme todella tehneet töitä hyvinvoinnin edistämiseksi, asioiden parantamiseksi. Olemme vahvistaneet erilaisia tukitoimia ja pyrkineet parantamaan yhteisöllisyyttä, panostaneet vuorovaikutustaitoihin."

Valtion rahoitus on kuitenkin riippuvainen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrästä, heidän työllistymisestään ja keskeyttäneiden määrästä. Miten aiotte turvata Hevosopiston tulevaisuuden näinä taloudellisesti haastavina aikoina?

”Meillä on tehty todella erinomaista työtä, asioita on tehty hyvin, henkilökunta on aivan loistavaa kuten sanoin. Suuntamme on selvillä ja vaadittavat toimenpiteet tiedossa. Mielestäni tulevaisuuden näkymä on kirkas. Kääritään hihat ja tehdään asioita suurella sydämellä ja ammattitaidolla ja kehitetään uudenlaisia malleja. Meillä on hyvä pössis!"

Minkä tyyppisiä asioita teillä on konkreettisesti tarjolla?

”Olemme mukana Erasmus-vaihto-ohjelmassa. Sen kautta tarjoamme halukkaille opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa osa tutkinnostaan jossain Euroopan maassa laadukkaalla ammattitallilla.”

Salpaus: "Työttömäksi ei kannata ketään kouluttaa"

Koulutuskeskus Salpauksessa voi opiskella  ammattiin kymmenillä eri aloilla, joista hevostalous on yksi. Salpauksessa oli hevosalalle 40 aloituspaikkaa, hakijoista 21 peruskoulun päättänyttä vastaanotti paikan. Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen kommentoi:

”Tuossa 40 on sisällä peruskoulun päättäneille suunnatut sekä aikuisille jatkuvan haun kautta kohdennetut paikat. Jatkossa käsittelemme näitä väyliä toisistaan erillisinä.”

Valtionavun määrä oppilaitoksille riippuu aloittajien määrästä, tutkinnon suorittaneiden määrästä ja heidän työllistymisestään. Myös keskeyttäneiden määrä vaikuttaa.

Mikä on Salpauksen tilanne hevosalan opiskelijoiden suhteen? Mitä teillä on suunnitelmissa lisätäksenne alan opiskelun kiinnostavuutta?

“Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että ensimmäistä tutkintoaan suorittavat nuoret eivät keskeyttäisi. Tavoitteena on kaikkien opiskelijoiden työllistyminen, työttömäksi ei kannata ketään kouluttaa.”

Kommentti

Hevosalan tulevaisuus herättää kysymyksiä

Onko tämä millään tavoin järkevää verovarojen käyttöä, nyt kun valtio pyrkii kohdistamaan tiukkoja säästötoimia kaikille tahoille, myös koulutukseen?

Tuntuu, että hevosalan koulutuksessa on pitkään ollut kyse enemmän aluepolitiikasta, kuin hevosalan edusta. Mutta miten kauan meillä on varaa tähän? Hevosalan oppilaitoksilta pitäisi edellyttää uutta ajattelua ja uusia konkreettisia avauksia siitä, miten tilannetta voitaisiin korjata.

Kenen pitäisi katsoa isoa kuvaa?

Tarvitsemmeko Suomessa näin monta hevosalan oppilaitosta?

Ovatko alan työllisyysnäkymät sellaiset, että valmistuneet saavat työpaikan? 

Tarvitaanko näin paljon aloituspaikkoja - 246 - kun paikan vastaanottaa 132, piirun verran yli puolet ja heistäkin osa keskeyttää opintojensa aikana?

Onko hyvä asia, että hevosalan oppilaitokset ovat paikkoja, joihin kuka tahansa nuori, joka saa koulun oven auki, voi kävellä sisään?

Saadaanko alalle näin kiinnostuneita, motivoituneita ja sitoutuneita tulevia hevosalan ammattilaisia?