Moni meistä on kohottanut Hevosen Maljan erinäisissä hevosalan juhlissa ja tapahtumissa. Eli on noustu tuolille, nostettu vasen jalka pöydälle, huudettu iiihaaa! kumottu snapsi ja päristelty, jonka jälkeen on könytty tuolilta alas taas pöydän ääreen.Monissa ravintoloissa tämä hevosväen outo käytös on hämmästyttänyt ainakin tarjoiluhenkilökuntaa.Mutta menikö oikeaoppisesti? Entä, mistä tapa on peräisin? Sotilasattasea Adam Åkerfeldt Ruotsin suurlähetystöstä on perehtynyt aiheeseen. Hän kertoo, että ensimmäinen Ruotsissa dokumentoitu Hevosen Malja nostettiin Tukholman Kenttäratsastusklubin vihkiäisissä 1896. Silloin maljan nosti Ruotsin prinssi Carl.”Ilmeisesti perinne oli jo tuolloin olemassa, mutta sen alkuperä on hämärän peitossa. Kaikissa maissa ratsuväessä eri rykmenteissä ja erityisesti henkivartiokaartissa on kautta aikain ollut omia erityisiä perinnetapojaan. Aiemmin Hevosen Malja on nostettu hiljaisuudessa, vasta 2000-luvun alussa Ruotsissa mukaan on tullut myös laulu”, kertoo Åkerfeldt.. Tapa nostaa malja hevoselle on siis muuttunut ja elänyt vuosikymmenten mittaan. Joka hieman harmittaa perinnetietoisimpia historien harrastajia. Samoin avoimeksi jää, mistä tapa on alunperin peräisin, Ruotsista, Suomesta vaiko Venäjältä. Juha Erola Hevosopistosta kertoo:”Maljan ottamiseen on vain yksi oikea tapa. Vaikka olemme joutuneet todistamaan jos jonkinlaista toimintaa, jota on kutsuttu ”Hevosen Maljaksi”. Maljan tarkoitus on kunnioittaa hevosta ja se on peräisin Suomen puolustusvoimien ratsuväen yksiköiden perinteestä, vaikka viitteitä siitä on jo keisarillisen Venäjän ratsuväenupseerien perinteestä. Suomen ratsuväen rykmenteissä tapa vakiintui 1920-luvulla.”Erolan ja perinteen tutkijoiden mukaan ainoa oikea tapa nostaa Hevosen Malja on seuraava:Maljapuheen pitäjä nousee tuoliltaan ja pyytää kohottamaan maljan hevoselle.2. Maljan ottajat nousevat arvokkaasti ensin tuolille seisomaan suoraksi, pieni pysähdys suorituksessa, kuten hevosenkin kanssa.3. Vasen jalka nostetaan pöydän reunalle, kuten asetettaessa jalka jalustimeen.4. Malja pidetään vasemmassa kädessä ja oikea käsi, joka on aina vapaana miekkaa varten, lepää suorana sivulla.5. Odotetaan, että kaikki on hiljaista ja kaikki asettuneet paikoilleen yht’aikaisesti.6. Maljapuheen pitäjä komentaa: Hyvät juhlavieraat: Hevosen Malja!7. Komennosta vasen käsi maljan kanssa viedään koskettamaan kevyesti sydämen kohtaa, lasi kohotetaan ja juodaan tyhjäksi, käsi lasketaan takaisin sydämelle kevyellä liikkeellä ja lasketaan 90 asteen kulmaan.8. Maljapuheen pitäjä kiittää: Kiitos!9. Kiitokseen vastataan kevyellä nyökkäyksellä, jonka jälkeen maljapuheen pitäjä antaa luvan: Olkaa hyvä! Tämän jälkeen jalka pois ”jalustimesta”, pieni rauhallinen pysähdys tuolilla suorana ja alas lattiatasolle ja istuudutaan paikalleen, keskustelua ei aleta ennenkuin maljapuheen pitäjä antaa luvan.Näin siis oikeaoppisesti ja Suomen ratsuväen perinteen mukaan.Erola korostaa, että minkäänlainen pärskähtely tai muu meluaminen ei kuulu oikeaoppiseen maljan nostoon, eivätkä daamit myöskään aiemmin nousseet tuolille, vaan seisoivat tuolinsa vieressä Hevosen Maljan kohottamisen ajan.Ajat kuitenkin muuttuvat ja niin myös perinteet. Daamitkin saavat nykyään nousta tuolille ja nostaa vasemman jalkansa pöydälle, vaikka se saattaa joskus olla haasteellista, pitkässä iltapuvussa ja korkokengissä. Harvassa paikassa malja nautitaan enää myöskään hiljaisuuden vallitessa, vaikka Suomessa ei juurikaan törmää ruotsalaiseen tapaa laulaa maljaa nostettaessa.Mutta muistetaan kuitenkin, että Hevosen Maljan noston tarkoitus on kunnioittaa hevosta ja sen merkitystä niin työssä kuin vapaa-ajassakin. Hevonen on aina maljansa ansainnut!
Moni meistä on kohottanut Hevosen Maljan erinäisissä hevosalan juhlissa ja tapahtumissa. Eli on noustu tuolille, nostettu vasen jalka pöydälle, huudettu iiihaaa! kumottu snapsi ja päristelty, jonka jälkeen on könytty tuolilta alas taas pöydän ääreen.Monissa ravintoloissa tämä hevosväen outo käytös on hämmästyttänyt ainakin tarjoiluhenkilökuntaa.Mutta menikö oikeaoppisesti? Entä, mistä tapa on peräisin? Sotilasattasea Adam Åkerfeldt Ruotsin suurlähetystöstä on perehtynyt aiheeseen. Hän kertoo, että ensimmäinen Ruotsissa dokumentoitu Hevosen Malja nostettiin Tukholman Kenttäratsastusklubin vihkiäisissä 1896. Silloin maljan nosti Ruotsin prinssi Carl.”Ilmeisesti perinne oli jo tuolloin olemassa, mutta sen alkuperä on hämärän peitossa. Kaikissa maissa ratsuväessä eri rykmenteissä ja erityisesti henkivartiokaartissa on kautta aikain ollut omia erityisiä perinnetapojaan. Aiemmin Hevosen Malja on nostettu hiljaisuudessa, vasta 2000-luvun alussa Ruotsissa mukaan on tullut myös laulu”, kertoo Åkerfeldt.. Tapa nostaa malja hevoselle on siis muuttunut ja elänyt vuosikymmenten mittaan. Joka hieman harmittaa perinnetietoisimpia historien harrastajia. Samoin avoimeksi jää, mistä tapa on alunperin peräisin, Ruotsista, Suomesta vaiko Venäjältä. Juha Erola Hevosopistosta kertoo:”Maljan ottamiseen on vain yksi oikea tapa. Vaikka olemme joutuneet todistamaan jos jonkinlaista toimintaa, jota on kutsuttu ”Hevosen Maljaksi”. Maljan tarkoitus on kunnioittaa hevosta ja se on peräisin Suomen puolustusvoimien ratsuväen yksiköiden perinteestä, vaikka viitteitä siitä on jo keisarillisen Venäjän ratsuväenupseerien perinteestä. Suomen ratsuväen rykmenteissä tapa vakiintui 1920-luvulla.”Erolan ja perinteen tutkijoiden mukaan ainoa oikea tapa nostaa Hevosen Malja on seuraava:Maljapuheen pitäjä nousee tuoliltaan ja pyytää kohottamaan maljan hevoselle.2. Maljan ottajat nousevat arvokkaasti ensin tuolille seisomaan suoraksi, pieni pysähdys suorituksessa, kuten hevosenkin kanssa.3. Vasen jalka nostetaan pöydän reunalle, kuten asetettaessa jalka jalustimeen.4. Malja pidetään vasemmassa kädessä ja oikea käsi, joka on aina vapaana miekkaa varten, lepää suorana sivulla.5. Odotetaan, että kaikki on hiljaista ja kaikki asettuneet paikoilleen yht’aikaisesti.6. Maljapuheen pitäjä komentaa: Hyvät juhlavieraat: Hevosen Malja!7. Komennosta vasen käsi maljan kanssa viedään koskettamaan kevyesti sydämen kohtaa, lasi kohotetaan ja juodaan tyhjäksi, käsi lasketaan takaisin sydämelle kevyellä liikkeellä ja lasketaan 90 asteen kulmaan.8. Maljapuheen pitäjä kiittää: Kiitos!9. Kiitokseen vastataan kevyellä nyökkäyksellä, jonka jälkeen maljapuheen pitäjä antaa luvan: Olkaa hyvä! Tämän jälkeen jalka pois ”jalustimesta”, pieni rauhallinen pysähdys tuolilla suorana ja alas lattiatasolle ja istuudutaan paikalleen, keskustelua ei aleta ennenkuin maljapuheen pitäjä antaa luvan.Näin siis oikeaoppisesti ja Suomen ratsuväen perinteen mukaan.Erola korostaa, että minkäänlainen pärskähtely tai muu meluaminen ei kuulu oikeaoppiseen maljan nostoon, eivätkä daamit myöskään aiemmin nousseet tuolille, vaan seisoivat tuolinsa vieressä Hevosen Maljan kohottamisen ajan.Ajat kuitenkin muuttuvat ja niin myös perinteet. Daamitkin saavat nykyään nousta tuolille ja nostaa vasemman jalkansa pöydälle, vaikka se saattaa joskus olla haasteellista, pitkässä iltapuvussa ja korkokengissä. Harvassa paikassa malja nautitaan enää myöskään hiljaisuuden vallitessa, vaikka Suomessa ei juurikaan törmää ruotsalaiseen tapaa laulaa maljaa nostettaessa.Mutta muistetaan kuitenkin, että Hevosen Maljan noston tarkoitus on kunnioittaa hevosta ja sen merkitystä niin työssä kuin vapaa-ajassakin. Hevonen on aina maljansa ansainnut!