Hevosvaltiopäivät kokosi päättäjät ja hevosalan yhteen – "Tavoitteen tulisi olla, että ratsastus saataisiin joka kunnassa maksuttomaksi"

Tilaisuuden avasi Eduskunnan Hevosystäväinseuran puheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi, joka nosti heti alkuun esille suomenhevosen, jonka valtavaa merkitystä koko maallemme hän painotti. Hän oli huolestunut syntyneiden suomenhevosten vuosi vuodelta laskevasta määrästä.”Viime vuonna syntyi vain 868 varsaa, ja trendi on laskeva. Meillä pitäisi syntyä joka vuosi tuhatkunta varsaa. Kasvatukseen osoitetulla lisärahoituksella kehitystä on vähän hidastettu, mutta ei tarpeeksi.”Rahoituksen suhteen Kemppi toi esille oman ja koko hevosalan pettymyksen siihen, että alan rahoitus on ensimmäistä kertaa laskenut alle 30 miljoonan euron.”Kun se nyt on päässyt liukumaan alla 30 miljoonan, on haasteellista nostaa sitä tulevina vuosina. Ja hevosala tarvitsee nimenomaan pitkäjänteistä toimintaa ja suunnitelmia.”Kemppi piti erittäin tärkeänä myös, että raviratoja kehitetään tasapuolisesti ja että ne ovat saavutettavissa kaikille, ympäri Suomen.Viimeiseksi aiheekseen Kemppi nosti lapse ja nuoret.”On hienoa, että ratsastus on pysynyt nuorten tyttöjen ykköskiinnostavana lajina nyt monta vuotta. Tavoitteen tulisi olla, että ratsastus saataisiin joka kunnassa maksuttomaksi, tai niin merkittävästi tuetuksi, että kaikki pystyisivät harrastamaan sitä.Seuraavaksi Hevosvaltiopäivillä esiteltiin hevosalan tuore vaikuttavuusanalyysi.Siitä kävi ilmi, että hevosten ylläpitoon liittyvät rahavirrat ovat vuosittain jopa 327 miljoonaa euroa, ja sillä on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Hevosala on myös tärkeä työllistäjä, arvioidaan, että 15 000 ihmistä saa elantonsa hevosalalla. Hevosala, ja erityisesti raviurheilu on merkittävässä asemassa alkuperäisrotumme suomenhevosen säilyttämisessä. Ratsastusurheilu puolestaan tuottaa terveyshyötyjä monin eri tavoin.Esiin nostettiin myös huoltovarmuus. Hevosala vahvistaa paikallistalouksia, koska se liittyy maaseutuelinkeinoihin. Se ylläpitää tuotantorakenteita, joilla on merkitystä kansallisen huoltovarmuuden kannalta.Vaikuttavuusanalyysissä kerrottiin, että hevosten laidunnus on merkittävä luontoteko. Se auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Hevosten laidunnus auttaa ylläpitämään maaperän hiilivarastoja ja luonnonlaitumilla laidunnus edistää hiilensidontaa..Hevosmatkailuyrittäjä Kirsi Ilola valotti hevosmatkailun mahdollisuuksia. Hän uskoi vahvasti, että erityisesti suomenhevosmatkailu on yhä paljolti hyödyntämätön mahdollisuus. Hän näki kansainvälisissä turisteissa suurta potentiaalia, kun hevosmatkailu yhdistetään muihin Suomen vetovoimatekijöihin.Suomen Hippoksen kehitysjohtaja Minna Mäenpää nosti puheenvuorossaan esille hevoskasvatuksen alamäen. Suomenhevosten kasvatusmäärät ovat tippuneet yli 20 prosenttia, lämminveriravurien 29 prosenttia, ratsujen 16 prosenttia ja ponien 13 prosenttia.”Kehitys on valitettavan samanlainen monissa muissakin maissa. Kasvattajien määrä on laskenut, siksi harrastajakasvattajien merkitys kasvaa, siis heidän, jotka tuottavat 1–2 varsaa vuodessa. Ja pitää muistaa, että laadukas ja riittävän laaja kasvatustoiminta luo koko lajin perustan. Toki geneettisen monimuotoisuuden takia tarvitsemme myös tuontihevosia. Mutta suomenhevosia ei voi tuoda, ja totuus on, että ilman suomenhevosta meillä ei olisi raveja. Paras tapa ylläpitää suomenhevosta on käyttää sitä. Se ei ole mikään museoesine. Siksi meidän pitää tehdä myös hevosen omistaminen, ei pelkästään kasvattaminen, kiinnostavaksi.”.Mäenpään puheenvuoron jälkeen hevosvaltiopäivillä oli vuorossa paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu suomenhevosia kasvattava kansanedustaja Teemu Kinnari, ravihevoskasvattaja Markku Punkari sekä ratsukasvattaja Siiri Kyrö. Paneelin jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että kasvatuksen tilanne on haastava.Markku Punkari totesi, että huippuvarsat kyllä menevät kaupaksi, tavisvarsat ei niinkään. Kasvatuksen alavireisyyteen hänellä oli selkeä lääke: ”Jos ravipuolella palkinnot nousevat, voidaan nostaa myös varsojen määrää.” Hän esitti myös huolen, että niiden tallien määrä, joissa on kokemusta ja osaamista varsottamisessa, vähenee koko ajan.Paneelissa todettiin, että vuodesta 2018 hevosten kimppaomistus on lisääntynyt merkittävästi. Silloin tietenkin kimpanvetäjän osaaminen ja rooli korostuu.Siiri Kyrö totesi, että suomalaisen ratsuhevosen kasvatuksen laatu on aivan yhtä hyvää kuin Euroopassakin, mutta kysyi sitten, saako kasvattaja edes kulujaan pois myydessään varsan? Kesketelussa nostettiin esille myös kimppakasvatusidea. Markku Punkari totasi, että hän on kokeillut sitä muutaman ihmisen kanssa yhdessä, mutta ”se vaatii semmoisen vähän väljemmän luonteen” että saadaan asiat sovittua ilman, että päädytään riitaan.Yhteisesti kaikki olivat sitä mieltä, että suomalaiset kasvattajat ovat hevosen hyvinvointia ajatellen hyvin korkealla tasolla, jos verrataan lähes mihin tahansa Euroopan maahan. ”Varsat ovat hyvin hoidettuja ja hyvinvoivia.”Kaikilla panelisteilla oli kaikesta huolimatta vahva usko tulevaisuuteen. Yhteiskunnan tukia toki kaikki toivoivat lisää. ”Uskon, että kasvattajia riittää tulevaisuudessakin, ratsastuskouluissakin on käsittääkseni tunnit täynnä”, Siiri Kyrö summasi.Teemu Kinnari kannusti kaikkia mukaan hevosen omistajuuteen: ”Siitä saa hyvää sisältöä elämään!”

Hevosvaltiopäivät kokosi päättäjät ja hevosalan yhteen – "Tavoitteen tulisi olla, että ratsastus saataisiin joka kunnassa maksuttomaksi"

Aiheeseen liittyvää

Hevosvaltiopäivät kokosi päättäjät ja hevosalan yhteen – "Tavoitteen tulisi olla, että ratsastus saataisiin joka kunnassa maksuttomaksi"

Valjakon MM-kisat menivät Talvikki Järvisen hevosten osalta huuteluksi

Esteratsastaja Hassan Iberin uusi aluevaltaus on "kiva toinen tapa touhuta hevosten kanssa"

Hevosvoimat jylläsivät Vuojoen kartanon pellolla – Tuohivirsu näytti osaamistaan