Laakson kenttä jää käytöstä tämän kuun lopulla noin viideksi vuodeksi.Suomen ratsastusurheilun historiasta ei voi puhua mainitsematta Laakson ratsastusstadionia. Toive omista olympialaisista vaikutti myös Laakson rakentamisen taustalla. Stadion valmistui vuonna 1935, ja vihittiin virallisesti käyttöön 1937. Vihkimisen suoritti marsalkka C.G. Mannerheim, joka oli myös arvostettu hevosmies ja ratsastaja..Näinä päivinä tulee kuluneeksi 70 vuotta Helsingin vuoden 1952 olympialaisista. Nuorella kansakunnalla oli unelma olympialaisista jo 1930-luvulla ja vuoden 1940 olympialaiset myönnettiinkin Suomelle. Sota kuitenkin tuli väliin ja Helsingin olympialaiset järjestettiin vasta 1952..Suomen ratsastusurheilu oli nousussa 1930-luvulla, jolloin todettiin, että maassamme ei ole kansainväliset kriteerit täyttävää, arvokisoihin sopivaa ratsastuskenttää. Ratsastajainliitto anoi Helsingin kaupungilta ”sopivaa puistoa kunnostettavaksi ratsastusstadioniksi”. Kaupunki osoittikin vuonna 1934 sekä varat, että kahden hehtaarin alueen tarkoitukseen Laaksolta, joka tuolloin oli vielä kokonaan kaupungin ulkopuolella. Kaupunki vuokrasi alueen aluksi 50 vuodeksi, ja jo silloin määrättiin, että stadionin on oltava kaikkien ratsastusseurojen, poliisiratsastajien ja talvisin myös hiihtäjien käytössä..Aluksi rakennettiin ja parannettiin maapohjaa, sitten rakennettiin 460-paikkainen katsomo, jossa oli myös aitio arvovieraille. Katsomon alle rakennettiin totalisaattori- ja pukeutumistilat. Samalla rakennettiin tuomaritorni. Uuden kentän ensimmäiset kansainväliset kisat olivat Pohjoismaiden mestaruuskilpailut vuonna 1937..Olympialaiset saatiin vihdoin Helsinkiin sotien jälkeen vuonna 1952, ja ratsastuskilpailuja varten Laakson stadionia haluttiin vielä kunnostaa kisojen arvon mukaiseksi: kentän muotoa muutettiin, katsomoa suurennettiin, sen yhteyteen lisättiin tarjoilutiloja ja rakennettiin vielä nykyäänkin pystyssä oleva tuomaritorni..Vuonna 1952 Laaksolla hypättiin kaikki kisojen esteluokat lukuun ottamatta finaalia, joka hypättiin Olympiastadionilla. Kenttäkilpailun esteosuus kisattiin Laakson stadionilla, ja maasto-osuus Keskuspuistoon rakennetulla maastoradalla, josta yhä on jäljellä muutama kiinteä este. Tuolloin kenttäkilpailussa oli mukana vielä risulaukkaosuus, joka kilpailtiin Talin laukkaradalla, ja kaikki kouluratsastusluokat puolestaan kilpailtiin Ruskeasuon ratsastushallin etukentällä..Aika oli todella toinen. Naiset saivat vasta 1952 luvan osallistua olympiakisojen kouluratsastukseen, ja Helsingin olympialaiset olivat ensimmäiset kisat, joissa kenttäkilpailuun saivat osallistua myös muut kuin upseerit. Suomalaiset eivät saavuttaneet kotikisoissa ratsastuksessa mitalisijoja, vaikka Mauno Roiha johtikin kenttäkisaa kouluradan jälkeen. Ruotsi ja Saksa nappasivat valtaosan kaikkien lajien mitaleista..Pitkän linjan ratsastusvaikuttaja Kristian Nyman kertoo, miten koki ratsastusstadionin lapsuudessaan. .”Olin 8-vuotias vuonna 1952 ja muistan olympialaisten upean tunnelman. Oli fantastisen hieno päivä, aurinko paistoi ja katsomo oli aivan täynnä väkeä. Ihailimme kovasti hienoja hevosia, jotka kaikki asuivat kisojen ajan Ruskeasuon talleilla. Siihen aikaan hevoset joutuivat matkustamaan kauan arvokisoihin: Amerikasta ja Etelä-Amerikasta olympialaisiin osallistuvat hevoset matkasivat Suomeen laivalla, matka kesti monta viikkoa.”.Olympialaisten jälkeen Laakson ratsastusstadionilla on vuosikymmenten mittaan järjestetty sekä kansainvälisiä PM- että CSIO-tason kisoja, junioreiden EM-kisat ja tietenkin lukuisa määrä kotimaisia SM- ja GP-kisoja niin este- kuin kouluratsastuksessakin..1980-luvun lopulta Laaksolla järjestettiin Helsinki hunting -kisoja 140–145-tasolla..Kristian Nyman on ollut mukana Laakson stadionin monissa eri vaiheissa ja tuntee myös kentän historian..”Aluksi kentän pinta on ollut hiilimurskaa. Ratsastajat olivat kuulemma ihan mustan hiilipölyn peittämiä radan jälkeen. Sen jälkeen kenttä oli vuosikymmeniä aivan tavallinen hiekkakenttä, menneinä vuosikymmeninä ei ollut nykyisenkaltaisia vaatimuksia kenttien pohjille. Nykyinen pohja rakennettiin 1990-luvun lopulla, ja se on paras mitä niillä resursseilla silloin oli mahdollista saada.”.Laakson puinen katsomo oli alkuperäinen, eli rakennettu 1930-luvulla. Se paloi kokonaisuudessaan vuonna 1989, ja Kristian Nymanilla on tästä henkilökohtainen muisto..”Tulin aikaisin aamulla ratsastamaan Laaksolle, kävin siellä usein, kun hevoseni asuivat Ruskeasuolla. Ja vastassa oli enää savuavat rauniot. No sitä ei auttanut jäädä ihmettelemään, ensin järjestettiin väliaikainen katsomo, mutta vasta kymmenen vuoden päästä saatiin kaupunki rakennuttamaan uusi katsomo. Tom Gordin istui tuolloin liikuntalautakunnassa, ja hänelle kuuluu suurkiitos siitä, että hän ajoi asiaa niin tarmokkaasti. Uuden katsomon suunnitteli arkkitehti Roy Mänttäri, ja suunnitelman nimi oli Bumerangi – vähän ihmettelimme nimeä, kun kyseessä oli kuitenkin ratsastusstadion”, Nyman naurahtaa..”Samalla tehtiin muitakin muutoksia, kulkutie siirrettiin katsomon ja kentän väliin, rakennettiin huoltorakennus, jossa toimisto-, pukuhuone- ja wc-tiloja ynnä muuta.”.Vuosien mittaan Laaksoa on parannettu eri tavoin: on rakennettu aidat ja kastelujärjestelmä. 2000-luvun alussa poistettiin vesihauta ja muutama kiinteä este, koska kentälle piti saada mahtumaan kolme koulurataa. Paitsi ratsastajia, kenttä on palvellut myös muita harrastajia, siellä on järjestetty erilaisia koiratapahtumia ja jopa jousiammuntakisat. Ja kyllä, talvisin eräs Keskuspuiston hiihtoladuista kulkee yhä Laakson kentän läpi..”Talvella harrastettiin hiihtoesteratsastusta”, Kristian Nyman muistelee..”Poliisit rakensivat ison hiihtoesteradan ja siinä sitten mentiin, vaihtelevalla vauhdilla ja menestyksellä. Keväällä kun kenttä suli, vietiin porukalla hevoset sinne ja rakennettiin esteitä ja hypättiin, oli välillä aika sirkus!”.Laakson stadionin omistaa Helsingin kaupunki, joka vastaa sen kunnossapidosta. Kaikkien seurojen on ollut mahdollista vuokrata sitä esimerkiksi kilpailuja varten. Myös yksittäiset ratsastajat ovat saaneet käyttää sitä vapaasti..Nyt kaikki kuitenkin muuttuu. Osana isoa Laakson yhteissairaalasuunnitelmaa Helsingin kaupunki on vuokrannut koko Laakson stadionin vuoden 2028 kevääseen asti Kiinteistö Oy Laakson yhteissairaalalle, joka vastaa uuden sairaalan ja koko alueen rakennuttamisesta..”Käytämme Laakson kenttää osittain varastointialueena ja sinne tulevat myös toimistotilat. Katsomoon ei kajota, ja palautamme kentän hyvässä kunnossa ratsastajille keväällä 2028”, rakennuttajapäällikkö Marja-Liisa Hynynen kertoo.. Helsingin Ratsastajat järjestää 30.–31.7. Laakson tällä erää viimeiset kilpailut. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna kilpaillaan kouluratsastuksen Pohjola Tourin osakilpailun luokat sekä muita luokkia..Heti maanantaina 1.8. kentälle jyristävät työkoneet.
