HUJO:n Satu Väihkönen miettii suomalaisia esteratsastajia ja olympialaisia: "Se on vuosikymmenien työ"

Suomen Ratsastajainliiton HUJO:n eli huippu-urheilun johtoryhmän puheenjohtajana Satu Väihkösellä on oma roolinsa sen asian varmistamisessa, että suomalaisratsukkoja nähtäisiin vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisissa. Los Angelesin olympialaisiin halutaan Suomesta koulu-, para- ja kenttäjoukkueella. Esteratsastuksessa haaveet ovat maltillisempia ja yksilöpaikoista oltaisiin jo tyytyväiseiä. Pariisissa kouluratsastajat ja kenttäratsastajat pärjäsivät kohtuullisesti, mutta suomalaista esteratsastajaa ei ole olympialaisissa nähty sitten vuoden 1980. Siis yli 40 vuoteen.”Tämä on kyllä hankala kysymys. Esteratsastuksen taso maailmalla on nykyään kerta kaikkiaan niin huikea. Ja loistavia ratsastajia todella paljon, siellä on 200-300 niin taitavaa ratsastajaa, että kuka vain heistä voi hyvänä päivänä voittaa maailmancupin osakilpailun tai olympiamitalin. Ja 160-tason hevoset ovat sitten ihan oma lukunsa. Myös hinnaltaan. Ja me olemme täällä kaukana, ja ei ole sellaisia perinteitä kuin monessa muussa maassa.”. Eikö monestakin maasta tule yksilöitä, jotka raivaavat tiensä huipulle?”Kuuntelin Ruotsin Henrik Ancarkronaa viime keväänä, ja hänen reseptinsä Ruotsin menestykseen oli aika yksinkertainen ja maanläheinen. Koko toiminnan pitää olla äärimmäisen systemaattista ja ammattimaista. Hän kertoi, ettei edes ota valmennusryhmiin ratsastajia, joilla ei ole raudanlujaa motivaatiota, tahtoa ja intoa lajiin ja menestykseen. ”Minä en vedä perässä ketään!”, hän painotti. Meiltä ehkä nykyään puuttuu sellaisia ratsastajia, jotka ovat valmiita siihen hirveään rääkkiin, jota huipun tavoittelu vaatii, jos ei ole miljonääri itse. Se on vuosien ja vuosikymmenien työ, sellaisia ratsastajia ovat vaikka Nina Fagerström ja Emma Kanerva.”Vaatiiko huipulle pääseminen muutakin kuin ratsastustaitoa?”No kyllä. Sosiaalisia taitoja, verkostojen rakentamista ja sellaista. Me suomalaiset olemme ehkä vähän arkoja tarjoamaan itseämme ja nostamaan itseämme esille. Mutta ei pelkkä ratsastustaito enää riitä. Tässä kohtaa nostaisin esiin Young Riders Academyn erinomaisena mahdollisuutena päästä eteenpäin ja oikeisiin ”piireihin”. Kyllä sinne kannattaisi jonkun suomalaisenkin nuoren lahjakkuuden pyrkiä.”Satu Väihkönen painottaa, että suomalaisten kannattaisi rohkeasti pyrkiä Euroopan parhaille huipputalleille.”Nythän monella on omat tallit siellä, mutta haasteena on verkostoituminen ja se, että jos ei ole kovin tunnettu, on todella vaikeaa saada kutsuja kaikkein suurimpiin, neljän ja niiden tähden kilpailuihin. Ja vain niistä saa kokemusta, jota ilman ei pysty tavoittelemaan huippua. Tässä kohtaa SRL voisi myös ottaa aktiivisemman roolin ja auttaa ratsastajia enemmän kutsujen hankkimisessa. Ja jos olisi joku manageri tätäkin tekemässä, sekin voisi olla idea. Maajoukkuekapteenit voivat jatkossa olla hyvä apu näihin tehtäviin. Itse ajattelen, että voisikohan kilpailunjärjestäjiä ”velvoittaa” ottamaan mukaan aina joku tietty määrä uusia ja tuntemattomampia ratsukoita… en tiedä onko tämä mahdollista.” Ratsastajainliitto tiedotti myös päätöksestä, että HUJO keskittyy tästedes erityisesti olympialajeihin.”Kyllä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että liitossa unohdettaisiin muut lajit, mutta HUJO keskittää voimansa olympialajien, eli esteratsastuksen, kouluratsastuksen, kenttäratsastuksen ja parakouluratsastuksen edistämiseen kansainvälisellä tasolla”, Väihkönen toppuuttelee.Miten asioissa edetään ihan konkreettisesti?”Kenttäratsastajien Pariisin palautepalaveri oli hiljattain, kouluratsastuksen ja parakoulun palautepalaverit ovat lähiviikkona. Huomioimme palautteet valmistautumisessa kohti Los Angelesia. Saamme jatkossa olympiakomitean edustajan mukaan muutaman kerran HUJO:n kokouksiin, ja sieltä apua mm joukkuetoiminnan kehittämiseen ja ratsastajien psyykkiseen ja lajin ulkopuoliseen fyysiseen valmennukseen. Ancarkrona painotti kovasti joukkuetoimintaa ja joukkuehenkeä. Ruotsissa myös nuorten kykyjen etsintä, scouttaaminen, tehdään hyvin systemaattisesti, hyvinkin nuoret lahjakkuudet pyritään saamaan verkkoon jo aikaisin. Se meiltä puuttuu", Väihkönen potii. "Tällä hetkellä konkreettiset suunnitelmat seuraaviin olympialaisiin liittyvät kunkin lajin kohdalla 2025-2028 kilpailukalenterien pääpiirteiden suunnitteluun, kvaalien ja kokemusten hankkiminen on tärkeää suunnitella ajoissa. Tavoitteena on kilpailukykyiset joukkueet kentässä, koulussa ja parakoulussa ja esteratsastuksessa yksilöratsastaja/ratsastajia mukaan Los Angelesiin. Täytyy muistaa, että ensi vuonna on EM-kilpailut ja nekin antavat osviittaa tulevasta. Mutta olen hyvin optimistinen.”. Ensi vuonna on EM ja PMLos Angelesiin on neljä vuotta. Ensi vuonna on EM- ja PM -vuosi. Väihkönen iloitsee siitä, että Nordic Baltic Championships -kilpailut myönnettiin Hevosopistolle.”Se on nimenomaan Nordic Baltic Championships vaikka välillä puhutaan PM-kisoista. Mutta NBCH on enemmän kuin PM, koska mukana ovat nämä Baltian maat myös. Ypäjällä kilpaillaan esteissä, kouluratsastuksessa, parakouluratsastuksessa ja vikellyksessä kaikkien ikäluokkien mestaruuksista. Ja perinteinen Finnderby kilpaillaan samaan aikaan, eli ratsastaja voi osallistua mestaruuksiin ja Finnderbyyn vaikka toisella hevosella jos haluaa.”Riittävätkö Hevosopistolla majoitustilat kaikille hevosille ja ihmisille? ”Hevosopiston tilat riittävät erinomaisesti. Entä kilpailijoiden taso? Eivätkö muut Pohjoismaat lähetä näihin kisoihin B- tai C-joukkueensa?"NBCH-kilpailujen haaste ratsastajille on palkintorahojen pienuus, sekä se, että kesällä Pohjoismaissa ja Euroopassa on tarjolla niin paljon kilpailuja samaan aikaan. Toki Ruotsin kärkiratsastajat kisaavat tietenkin ihan eri areenoilla. Mutta kyllä NBCH-kilpailu on aivan riittävän vaativa suomalaisratsukoille ja antaa erinomaista kokemusta maajoukkueena kilpailemisesta.""Mitä palkintorahoihin tulee, olemme aloittaneet yhteistyökumppanien hakemisen niiden kasvattamiseksi.”."Mä haluan olla tämän urheilun huipulla" – Helsingissä pian nähtävä My Relander toteaa erään asian olleen täysin ratkaiseva urallaan.Emma Kanerva ratsasti uran parhaan tuloksensa olympialaisten finaaliradalla: "Tähdet oli kohdillaan ja asiat loksahtivat paikoilleen".Nyt Emma Kanervan päässä on mietintämyssy: "Kaikki suunnitelmat auki".Oman tiensä kulkija Christopher Wegelius 80 vuotta - "Puhtaasti urheilija, ihan täysiverinen".Pekka Larsen: ”Tässä lajissa pitää olla intohimo, mutta Suomessa hyssytellään ja pelätään”

HUJO:n Satu Väihkönen miettii suomalaisia esteratsastajia ja olympialaisia: "Se on vuosikymmenien työ"

Aiheeseen liittyvää