Hyperfleksiolle halutaan Pariisissa stoppi: "Se luotiviivan taakse ratsastaminen pitää vaan lopettaa”, sanoo Kati Tuomola

Ranskalainen Collectif pour les Chevaux -ryhmittymä ei halua nähdä heinäkuussa Versaillesissa luotiviivan taakse ratsastettuja hevosia.Heidän sloganinsa on "Stop hyperfleksiolle" ja he haluavat sen kaiken kansan tietoisuuteen. Julkisuutta hankkeelle on saatukin, sillä asiasta on uutisoitu kuluneella viikolla Ranskan pääkanava TV2:n iltauutisissa, joissa hanke esiteltiin ranskalaisille. Uutistenlukija Isabell Sabourault kertoi, että Pariisin olympialaisiin vaaditaan vähemmän kannuksia ja enemmän valvontaa, eikä sinne haluta yhtään luotiviivan taakse, toisin sanoen hyperfleksioon, ratsastettua hevosta.Asia on saanut julkisuutta myös painetussa mediassa. Myös hevosurheilua tiiviisti seuraava päivälehti Le Parisien kertoi viikolla, että olympialaisten ratsastuslajeihin on ehdotettu pitkä lista erilaisia kontrollikeinoja hyvinvointikomiteasta suoritusten videoanalysointiin. Hyperfleksio on yksi listalla mainituista epäkohdista ja kiellettävä kokonaan, mutta myös raipan ja kannusten käyttöä ja ratsastajien ja hevosten varusteita tulee ehdotuksen mukaan valvoa ankarasti. Lehden mukaan pallo on olympialaisten kilpailuorganisaatiolla.Television uutislähetyksessä palattiin viisiottelun hetkeen Tokiossa, jossa itkevä Annika Schleu mätki vastustelevaa hevostaan, näytettiin runsaasti verta nenästään vuotavalla Kilkennyllä ratsastavaa Cian O’Connoria, pusikosta videoitua barrausta, hevostaan raipalla päähän kotitreeneissä lyövää kouluratsastajaa ja tiukasti remmeillä sidotun hevosen juoksutusta. Ohjelmassa käytiin ranskalaisen olympiaratsastaja Frederic Cottierin luona. Nykyään ratamestarina enemmänkin tunnettu Cottier esitteli takajalan kiristyssuojia, ”mekaanisia dopingvälineitä”, joilla hevosen saa käyttämään takajalkojaan esteillä paremmin. ”Kaikkihan nämä tietävät”, Cottier totesi. TV:ssä näytettiin myös käynti Belgiassa kouluratsastuskisoissa, joissa usea hevonen oli luotiviivan takana. Kun ryhmän perustajajäsen, eläinlääkäri Eva van Avermaet ilmoitti kyseisissä kisoissa asiasta FEI:n leivissä olevalle päästewardille, kisojen johtaja saapui paikalle ja pyysi kuvausryhmää poistumaan paikalta.Kolmipäiväinen konferenssiStop hyperfleksiolle on nimenä myös Pariisissa huhtikuun lopulla järjestettävälle konferenssille. Kolmipäiväinen tapahtuma on myös eräänlainen järjestäytyminen.26.4. osallistujat menevät katsomaan Pariisin lähellä sijaitsevaan Fontainebleauhun kilparatsujen verryttelyjä ja lauantaina he kokoontuvat suunnittelemaan ulostuloja ja toimintaa asiassa, muun muassa raportti FEI:lle on suunnitteilla. Sunnuntaina ovat vuorossa kutsuttujen puhujien esitykset, joissa puheenvuorot on muun muassa eläinlääkäri Eva Van Avermaetilla, Karin Leibbrandtilla sekä Kati Tuomolalla. Tuomola kertoo esittelevänsä lähinnä kuolaintutkimustaan, mutta kertoo omassa tutkimuksessa paljastuneen kiintoisia yhtymäkohtia myös hyperfleksioon, joita hän ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi sen enempää avata, sillä tutkimus odottaa julkaisua tieteellisessä lehdessä.”Se kuolaimen taakse ratsastaminen pitää vaan lopettaa”, Tuomola toteaa. ”Jos ja kun se on FEI:ssä ohjeistettu, että hevoset ratsastetaan kuonolinja vertikaaliin tai sen eteen, eikö niitä ohjeita pidä silloin noudattaa?”Tuomola muistuttaa, että kansainvälisen ratsastajainliitto FEI:n ohjekirjassa tuomareille todetaan, että hevosen niskan on oltava ylhäällä, koulutuksen asteesta ja askellajista ja sen temposta riippuen, ja pään vakaassa asennossa sillä periaatteella, että kuonolinja on hieman vertikaalin etupuolella, niska heti korvien takana korkeimpana kohtana. Vahingollisuus vertautuu asteeseenStop hyperfleksiolle -ryhmässä ollaan sitä mieltä, että käytännön elämässä näitä FEI:n linjauksia ei noudateta sen enempää radalla kuin verryttelyssä. Ryhmässä todetaan, että niskan taivutuksen vahingollisuus on suoraan verrannollinen sen asteeseen, ajalliseen kestoon ja toistuvuuteen, kuolaimen voimakkuuteen ja kuonohihnan tiukkuuteen sekä hevosen ilmaisemaan epämukavuuteen tai kipuun. Edellä mainittu tulee lisäksi suhteuttaa hevosen rakenteeseen. Hyperfleksio on ryhmäläisten näkemyksen mukaan parhaimmillaankin ”tarpeetonta ja häiritsevää” ja pahimmillaan ”epärakentavaa ja vahingollista”. Vaikka ryhmässä ei nähdäkään, että ”muutama askel kuonolinja hieman vertikaalin takana olisi vakava virhe", ne muutamatkin askeleet olisi parempi jättää ottamatta. Heidän mukaansa kuono vertikaalin takana on biomekaanisesti huono liikkumistapa, eikä siitä pitäisi ainakaan palkita. Mikä sitten on ryhmän käsityksen mukaan hyperfleksiota? Jonkinasteisesti kaikki sellainen, jossa kuono on luotiviivan takana. Tästä syntyy ristiriita, sillä ratsastajien keskuudessa ajatellaan, että hevosen ratsastaminen pyöreäksi, on ratsulle välttämätöntä "selän läpi ratsastamista" ja näin tehdessä hevosen nenä saattaa käydä luotiviivan takana. Kysymyksen, onko hyperfleksio hevosalan vakavin tämänhetkinen ongelma, koska vaatii näinkin voimakasta ulostuloa, Tuomola kuittaa "savusillinä ja whataboutismina", eli argumentaatiovirheinä. Hän toteaa, että yhtä ongelmaa ei voi ohittaa esittämällä sen tilalle jonkin toisen ongelman ja viittaa useisiin tutkimuksiin joita on tehty hyperfleksion haitallisuudesta hevoselle.Tuomolan mielestä kilparatsastajilla on roolimalleina myös suuri vastuu ja hyperfleksio on näkyvää mediassa. "Siitä palkitaan suorituksessa vaikka se aiheuttaa kipua ja epämukavuutta ja on säännöissä kiellettyä. Lisäksi rullaaminen on kestänyt jo kauan, eikä näytä vähentyvän", hän luettelee. Päivitys 16.3. klo 10 korjattu uutistenlukijan nimitieto

Hyperfleksiolle halutaan Pariisissa stoppi: "Se luotiviivan taakse ratsastaminen pitää vaan lopettaa”, sanoo Kati Tuomola

Aiheeseen liittyvää