Ihme-Hiiri ja muut vanhemmat oriit miellyttivät

Kuudesta esiintyneestä suorituskyvyn oriista hyväksyttiin kolme, joista kaksi oli Suomessa kasvatettuja.

Ainoa askellajiori, Sammaliston tallin tuoma Manifico trakehner-isästä Millenium jäi rannalle. Manificosta todettiin, että sen ravi ja laukka ovat laadukkaat, mutta käynnissä se jännittyy helposti selästään, eikä se ole vaadittavalla koulutustasolla.

Esteoreista tuomarit hurmasi Eeva-Liisa Penttilän kasvatti Quillan KS, joka voitti koko ratsuoripäivät. Siitä lausuttiin, että sillä on voimakas laukka, nopea ja terävä ponnistus, hyvä hyppykaari ja se suoritti hyvällä asenteella ja oli miellyttävä ratsastaa. Tuntumaan kaivattiin tasaisuutta.

Estetuomari Carl-Harry Frey totesi, että juuri Quillan K:ssä hän ja Ruotsista etänä oriita seurannut Mikael Nolin näkivät kansainvälisen kilpahevosen laatua.

"Näimme siinä eniten kykyä ja tulevaisuutta kilpahevosena. Siinä oli skouppia, ja se oli erittäin varovainen", Frey summasi.

Hän kertoi, että tuomarit pyysivät koeratsastaja Lotta Lehtosta esittämään oriin vapaamassa muodossa ja vähemmällä tukemisella kuin oma ratsastaja perjantaina. Se toi esiin ongelmiakin, etenkin kun hevonen hieman väsähti.

Lehtonen totesi itse, että olisi voinut ratsastajana olla skarpimpana ensimmäisenä esiintyneen 4-vuotiaan Quillanin kanssa.

"Se oli tietyllä tavalla aikuisemman oloinen selkään, kuin se olikaan, ja minun olisi pitänyt olla paremmin hereillä, kun se oli niin herkkä ja varovainen. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin", Lehtonen totesi.

Muiden oriiden kanssa hän oli tyytyväinen omaan ratsastukseensa, ja hän myös kiitteli omistajia oriiden valmistelusta.

Erityisen mukavaa oli 5-vuotiaan Londenin selässä, ja hevonen toi tunteen, että sen kanssa voisi suoraan lähteä isommille radoille.

"Se kuunteli tosi hyvin, tuli nopeasti irti maasta ja vaikka se ponnisti voimakkaasti, se laskeutui pehmeästi ja oli heti valmiina seuraavalle esteelle", Lehtonen kuvaili.

Frey oli erityisen tyytyväinen Londeniin nimenomaan koeratsastajan alla, vaikka perjantaina sitä esittikin itse Nina Fagerström. Lauantaina ori eteni paremmin, oli rennompi ja teki hyppykaaret paremmin loppuun.

Frey mainitsee, että vielä viime vuonna hän oli skeptinen Londenin suhteen.

"Mutta silloin sitä ei nähty testiratsastajan alla, mikä on äärimmäisen tärkeää", hän huomauttaa.

Diamant De Magic Micea Lehtonen kehui erityisen kauniiksi oriiksi, jonka laukka pyöri, ja joka antoi ratsastajallekin olemuksellaan itseluottamusta. Sen hyppy oli oksereilla hyvä, pystyillä jäykempi.

Frey oli tästä samaa mieltä, ja myös hän kiitteli oriin asennetta. Ori oli jo 3-vuotiaana herrasmies, ja nyt 5-vuotiaana se säilytti saman toimivuuden ratsastajan alla.

"Perjantaina Hiiri aina välillä tuntui sanovan ratsastajalleen, että 'hei mamma, kyllä mä tän hoidan!' Juuri sellaista me Suomessa tarvitsemme", Frey kiitti.

Hän kertoi, että häntä itseään aikanaan arvelutti Magic Micen isä, Suomeen 3-vuotiaana hyväksytty Diamant de Plaisir.

"Ajattelin, että se on kyllä aika jysky. Mutta tämä Hiiri ei ollut yhtään sellainen, ei yhtään raskas. Ja emänisänähän sillä on Mr Blue, joka on erittäin hyvä periyttäjä.

Toiset kaksi esteoria eivät menneet läpi. ST Dicaprio oli Freyn mukaan laukassa hyvä niin kauan, kun laukkaaminen ei liittynyt esteisiin. Esteillä sillä oli ongelmia etenkin silloin, kun se ajautui vähänkin lähelle estettä. Ja kun se siitä selvisi, se pyrki pakenemaan paikalta.

"Kaikki oli hyvin, jos sille sai tuotua esteelle paikan kuin hopeatarjottimella, niin että aivan kaikki oli hyvin. Mutta me emme halua sellaista asennetta", Frey sanoi.

Lehtonen lisäsi, että ori oli hyvin valmisteltu, mutta se lauantain tilaisuudessa hätääntyi hieman jo selkäännousuvaiheessa.

ST Inspectorin kohtaloksi koitui ainakin osittain sen iso koko: 184-senttiä ja nelosen kaviot. Lehtonen myönsi, että hän etukäteen jopa jännitti, kuinka pärjää niin ison hevosen selässä.

"En ole paljoa ratsastanut noin isoja hevosia, ja en tiedä, ratsastaako kukaan paljoa tuon kokoisia", hän hymyili.

Ori oli kuitenkin iloinen yllätys: se oli kevyt, yritteliäs ja toimiva, ja se myös pyrki hyppäämään varovaisesti.

"Laukka oli tasapainoinen, ratsastettavuus, tekniikka ja kaikki muu aika hyvää, vaikkei flash", Frey sanoi. "Siitä on hirveän vaikea sanoa, miten se suorittaa tulevaisuudessa. Se ei ole poissuljettu ori, mutta se tarvitsee lisää aikaa, että nähdään, oppiiko se hallitsemaan kroppansa."

Frey myös myönsi pohtineensa, että ehkä Inspector on liian iso: sen kaltainen hevonen on vaikea kuvitella esimerkiksi ahtaisiin nykyaikaisiin hallikilpailuihin.

"FWB-hevosen tavoitesäkäkorkeus on 165 - 175 senttiä, ja 175 on jo hyvin riittävä. Takaraivoon jäi ajatus, että halutaanko  me Suomeen ihan näin isoja hevosia", Frey sanoi.

Oripäivien kokonaisuus oli jokatapauksessa vahvasti positiivinen, Frey totesi.

Suorituskyvyn kokeessa oli paljon oriita, ja ne suoriutuivat testistään loppuun saakka, joskaan Dicaprio ei hypännyt isompaa kierrosta.

"Kyllä me estehevosjalostuksessa ollaan menty hirveästi eteenpäin, mistä olen äärimmäisen iloinen", Frey lopetti analyysinsä.