Istunta-asiaa ja oripäiviä

Koska ihmisiä on niin erilaisia, meillä jäi vastauksia ylikin, joten tässä ne. Vastaamassa opettajien opettaja Anu Korppoo Hevosopistolta, AT-Ratsastuspilateksen kehittänyt istuntavalmentaja Aira Toivola sekä mm. Centered Riding -menetelmän osaaja Annika Schulman.

Pitkä ihminen ja pieni hevonen

AS: Tällainen tilanne on usein juuri ennen kuin poniratsastaja siirtyy hevosiin. Opetan ratsastajaa rentouttamaan jalkojaan ja hakemaan maadoituksen tunnetta jalkapohjiin. Jalkojen pitää antaa roikkua, eikä yrittää kietoa niitä hevosen ympärille. Tässä tilanteesta pitää sallia, että pohkeet eivät ole kiinni hevosessa. Se ei haittaa, koska ratsastus tapahtuu kehon keskustasta, pakaroista ja reisistä.

AK: Ratsukon tulisi olla sopusuhtainen. Jos ratsastaja on pitkä ja hoikka, mutta hevonen on pieni, on tärkeää katsoa, että ratsastaja istuu oikeassa kohtaa satulaa. Joskus ratsastaja varmistaa, että polvi mahtuu satulaan ja siirtää painopistettään taakse. Silloin istunta ei pysy tasapainossa. Ennemmin kannattaa pienentää polvituet, sitten katsoa, että ratsastaja on satulassa oikeassa paikassa ja lopuksi sovittaa jalustimet sen mukaan.

AT: Yhdistelmä vaati ratsastajalta erityisen hyvää ja tarkkaa kehon asennon hallintaa, sillä pienetkin heilahdukset vaikuttavat merkittävästi koko ratsukon tasapainoon. Sanon aina pitkille ratsastajille, että heillä on oltava paljon voimaa keskivartalossa, kun selkä ja vipuvarret eli kädet ja jalat ovat pitkät.

Ohjaan ratsastajan istunnan toiminnallisesti oikeaan asentoon, jolloin hänen on mahdollista käyttää vatsa- ja selkälihaksia oikealla tavalla. Jalustinhihnan pituus katsotaan sen mukaan. miten lonkka saadaan laskeutumaan rennosti ja jalka ohjataan tuettuun keskiasentoon, hieman ulkokiertoon. Pitkät saavat jalan hyvin hevosen ympärille, samalla jalan asento on hallittava niin, ettei ratsastaja purista polvella ja estä hevosen liikettä.

Lyhyt ihminen ja iso hevonen

AK: Taas kannattaa katsoa satula. Siivet eivät saa olla liian pitkät, että ratsastaja pystyy vaikuttamaan hevoseen jaloillaan. Yksisiipinen satula on tällöin parempi. On kyllä mahtavaa, että satulaosaaminen on kehittynyt niin paljon, että sekä ihmisten että hevosten erilaisille rakenteille löytyy omansa.

AS: Ratsastajan pitää antaa pitää tarpeeksi pitkät ohjat, että hän voi istua suorassa. Keskityn ohjaamaan ratsastajan istuntaa itsenäiseksi, riippumatta hevosesta. Kaikissa ratsukoissa tarkistan aina jalustimen pituuden, että se ei ole liian pitkä. Sopiva jalustinpituus sallii jalkojen nivelien joustaa, jotta ratsastaja voi vastaanottaa hevosen liikkeen.

AT: Lyhyt ratsastaja joutuu käyttämään keskivartalon voimaa ja tukea pysyäkseen vakaana hevosen liikkeessä. Isolla hevosella on helposti iso liike, joka heittää ratsastajaa irti satulasta. Jos ratsastajan jalka ei ylety hevosen kyljen ympärille, jalasta ei saa tukea puristamatta, eikä myöskään pohjeapu ei ylety oikeaan kohtaan. Käsien rentous ja oikea jäntevyys tai ohjasapujen käyttö voi olla hankalaa, kun ei ylety oikeaan kohtaan tai suuntaan.

Ohjaan ratsastajan keskivartalon asennon ja tuen oikealla tavalla käyttöön, niin että tuki mahdollistaa tasapainon säilymisen isossakin liikkeessä.

Kysyimme myös, että mitä sitten, jos ratsastajalla on isot rinnat. Siinä kohtaa oltiin yksituumaisia: tärkeintä ovat hyvä urheiluliivit.

Kuukauden suomenhevonen on itseoikeutetusti Rodrik, Heidi Sihvon kasvattama ja Hanna ja Harri Kiesin omistama suomenoripäivien voittaja.

Sihvo on normaalisti oripäivillä tuomaristossa, mutta ei tietenkään ollut tällä kertaa. Ravihevosiakin kasvattanut Sihvo kertoo, että hän haluaa tehdä suoritushevosia, joten orivalinnassa painavat suorituskyky ja kilpailu-ura. Se on kuitenkin vasta alku. Sihvo katsoo tarkasti rakenteen, niin että ori korjaa tamman pieniä puutteita, ja tarvittaessa toisin päin.

”Etupainoisuus on ratsuhevoselle aivan nou-nou”, hän painottaa.

Myös oriin terveyden on oltava kunnossa, ja erityisen tarkka Sihvo on osteokondroosin suhteen. Lopuksi hän tekee testiparituksen, joka laskee sukusiitosprosentin ja sukukatokertoimen.

”Ratsupuolella pystyy tekemään kunnianhimoistakin suoritusjalostusta ottaen nämä huomioon”, hän linjaa.

Suomenratsuilta hän haluaa myös monipuolisuutta, ja hän on käyttänyt oriita, jotka sekä hyppäävät että menevät hyvin koulua.

Lämminveristen ratsuoriiden päiviä seurasimme jo tuoreeltaan, mutta toki lehdessäkin on raportti. Millaisia mietteitä oripäivät kenessäkin herättivät?

Esteiden koeratsastaja Mikko Mäentausta mieltyi voittajaori Coco Bongo Beachin kehossa olevaan energiaan. ”Siinä oli sellainen tietty jäntevyys ja energia kropassa, joka on kyllä tosi kiva, kun sen saa kanavoitua hyppäämiseen”, hän pohdiskeli.

Askellajihevosten testaaja Lotta Lehtonen taas oli ihastuksissaan oriista Gangster Helas.

”Nöyrä hevonen, ei karjas. En ole koskaan aiemmin istunut tuollaisen hevosen satulassa, josta noin selkeästi näkee, että jalostustyö voi tuoda noin konkreettisia tuloksia ratsastettavuuteen, liikemekaniikkaan ja rakenteeseen. Gangster on heti valmis, heti siinä – ylämäessä, ilman, että ratsastajan on tarvinnut tehdä vielä mitään! Kun sä istut tuollaisen hevosen satulassa, tuntuu, että kaikki on mahdollista”, hän hehkutti.

Uutisissa tietenkin Noora Forstén. Ja kun tasa-arvosta urheilujohtamisessa on viime päivinä paljon puhuttu, kysyimme Kaija Borupilta, miten hän on kokenut asian vietettyään yli 20 vuotta liiton tehtävissä, muun muassa ensimmäisenä naisena Ratsastajainliiton hallituksessa.

Ja koska kyseessä on messulehti, siinä on kiinnostava messuliite, jossa on ihan mahtava ykköstähti.