Ensisilmäyksellä Hevosopiston nuori suomenhevosori Ypäjä Paavo (Ypäjä Huttunen – Uno) muistuttaa erittäin paljon erästä entistä Hevosopiston oria, Jaimea (Kelmi – Apeli). Pää, väri, harja, olemus ja kilpailuissa vierellä kulkeva hevosenhoitaja Sanna Jämsä. Kun näki kuvan nuorten hevosten festivaalin palkintojenjaosta, kaksikon muistavien piti hieraista silmiään - onko kuvassa Jaime vai Paavo?Jämsä kertoo, että hänkin yllättyi nähdessään Paavon keväällä pitkän tauon jälkeen. Kelmi ja Apeli löytyvät Paavonkin sukutaulusta, mutta vasta isän emän isänisänä ja emänisänä.”Itsekin kun näin pitkästä aikaa, mietin miten voi olla niin samanlainen kuin Jaime.”Ori oli aiemmin opiskelijoiden ratsastuksessa, mutta kun Helkky Ylönen alkoi ratsastaa Paavoa maaliskuussa, tarvittiin apukäsiä.”Helkky kysyi minulta, ehtisinkö auttaa. En käy tallissa päivittäin, mutta olen kisoissa hoitajana. Pieni sisäinen hevosenhoitaja kumpuaa sisältä, kun alkaa tehdä kaikki etukäteisvalmistelut. Ja tulee sellainen kisajännitys ratsastajan puolesta.”Jämsä työskenteli pitkään Hevosopiston tallimestarina, mutta on nyt siirtynyt toimistotöihin opiskelijahallintoon. Kilpailuissa hoitamisestakin on vuosia, mutta nyt hän on jälleen innostunut. Eikä ihme, sillä Paavolta odotetaan paljon.”Hevosopistolla ei ole pitkään aikaan ollut näin hyvää nuorta suomenhevosta, eikä henkilökunnalla ole ollut kisahevosia.”Nykyään Jämsä vannoo kotimaisen rodun nimeen ja on sitä mieltä, että suomenhevonen on ”hyväntuulen hevonen”. Mutta toiset olivat mietteet silloin, kun hän tuli Ypäjälle 90-luvun lopulla opiskelemaan hevosenhoitajaksi. Suomenhevoset eivät kiinnostaneet pätkääkään.”En missään nimessä halunnut suomenhevosta”, hän nauraa.Opiskelijoille jaettiin vakkarihevosia ja Jämsä sai kuin saikin suomenhevosen, nuoren kelmiläisen Kingin. Pian Kingin tilalle tuli sen täysveli, Jaime, ja näin Jämsä oli tavannut elämänsä hevosen, sillä sen jälkeen Jämsä ja Jaime olivat lähes erottamattomia..Opintojensa jälkeen hän jäi Hevosopistolle töihin ja toimi edelleen Jaimen hoitajana. Hän oli mukana kaikki kilpailut, ensin Rosali Kivitien, myöhemmin Kirsi Hagnerin mukana. Jaime oli syy, miksi hän jäi Hevosopistolle. Sitten tuli se päivä, kun Jaime myytiin Ylöselle ja ori lähti Ypäjältä.”Isku oli kova, kun oli elänyt ja hengittänyt sitä hevosta.”Hevonen oli kolme vuotta Ylösellä ja sitten hänen äitinsä soitti Jämsälle ja kysyi, haluaisiko tämä ostaa Jaimen.”Puoli tuntia mietin asiaa, sitten sanoin, että ostan sen, sain lainaa tai en.”Jaime muutti takaisin Hevosopistolle ja Jämsän hoitoon. Hän myi oriista puolet sen entiselle ratsastajalle Kivitielle, joka kilpaili sillä viimeiset kaudet.Omia hevosia Jämsällä ei enää ole. Hän keskittyy Paavon hoitamiseen ja käy sillä välillä maastoilemassa.”Minä olen tällainen tätiharrastaja.”.kun minä väkerrän taas verkkoa harjaan, niin ihmiset yhdistää hevoset myös siitäSanna Jämsä letitti sekä Jaimen että nyt Paavon.Urheilullinen PaavoJämsä arvelee, että Paavosta voi tulla parempi kuin Jaimesta, sillä jalostus on mennyt eteenpäin.”Paavo on oikeista palikoista koottu. Sen on helppoa liikkua oikein ja kantaa itseään. Paavo edustaa urheilullista suomenhevosta. Jaime on ollut sillä aikakaudella hyvä, mutta kaikki on muuttunut.”Mielenkiintoa oriin käyttöön jalostuksessa lisää se, että sen isä Ypäjä Huttunen (Ponuveikko – Samuli) on ruunattu. Jälkeläisiä se ehti saada 13.Ulkonäön lisäksi Paavoa ja Jaimea yhdistää olemus, isot liikkeet ja hieno ravi. Ja herkkyys.”Yleisilme on, että se on Jaime 2.0. Tosin kun minä väkerrän taas verkkoa harjaan, niin ihmiset yhdistää hevoset myös siitä”, Jämsä naurahtaa.Suomenhevosillakin on tullut yleiseksi lyhentää harja ja letittää se kisoihin. Jämsä on kuitenkin sitä mieltä, että alkuperäisroduilla tulee olla pitkä harja.”Se on eka syy, miksi ne pyysi minua hoitamaan. Että saadaan Paavolle verkko!”.Myös Paavon ratsastaja Helkky Ylönen melkein herkistyy puhuessaan nuoresta oriista. Hänhän ratsasti aikoinaan myös Jaimea.”Vaikea on verrata kahta hevosta, jotka ovat niin tärkeitä. Paavo on malliltaan modernimpi, sillä on pidemmät jalat. Uskon, että on monta juttua, jotka mahdollistavat sen, että siitä tulisi pykälän tai kaksi parempi kuin Jaime.”Ylönen aloitti Hevosopiston ratsastuskouluvastaavana viime talvena, ja Paavo tuli hänen ratsastukseensa maaliskuussa. Nuori ori on hänen mielestään todella kiva ja tuntuu ikäistään valmiimmalta.”Se mikä tekee siitä niin huikean, on kyky nostaa etuosaa ja rintakehää. Se osaa kantaa itseään ja pystyy siihen jo 5-vuotiaana. Se on poikkeuksellista suomenhevosille.”Kun hän alkoi ratsastamaan Paavoa, oli selvä, että rinnalle tarvitaan ammattilainen auttamaan. Ylönen tunsi Jämsän jo Jaime-ajoilta ja oli luonnollista pyytää häntä hoitajaksi.”Tuon ikäisen oriin kanssa on tärkeää, että ympärillä on ammattitaitoinen henkilökunta. Kilpailuissa on monia tilanteita, joissa tarvitaan ammattilaista rinnalla, jotta voi keskittyä itse kisasuoritukseen.”Hän on onnellinen, että Jämsä lähti mukaan Paavon kisatiimiin hoitajaksi.”Sanna on ihan supersankari hevosenhoitajana. Hän on tosi kiinnostunut hevosista kokonaisvaltaisesti, ei vain paistattele kilpailuissa, vaan pitää langat kasassa. Ja aina ihmettelen, miten osaa harjata hevosen niin hyvin. En itse ikinä saa hevosta niin kiiltäväksi!” Ylönen naurahtaa.Viikonlopun kuninkaallisissa Ypäjä Paavo kilpailee Ylösen kanssa 5-vuotistähti-kilpailussa.
Ensisilmäyksellä Hevosopiston nuori suomenhevosori Ypäjä Paavo (Ypäjä Huttunen – Uno) muistuttaa erittäin paljon erästä entistä Hevosopiston oria, Jaimea (Kelmi – Apeli). Pää, väri, harja, olemus ja kilpailuissa vierellä kulkeva hevosenhoitaja Sanna Jämsä. Kun näki kuvan nuorten hevosten festivaalin palkintojenjaosta, kaksikon muistavien piti hieraista silmiään - onko kuvassa Jaime vai Paavo?Jämsä kertoo, että hänkin yllättyi nähdessään Paavon keväällä pitkän tauon jälkeen. Kelmi ja Apeli löytyvät Paavonkin sukutaulusta, mutta vasta isän emän isänisänä ja emänisänä.”Itsekin kun näin pitkästä aikaa, mietin miten voi olla niin samanlainen kuin Jaime.”Ori oli aiemmin opiskelijoiden ratsastuksessa, mutta kun Helkky Ylönen alkoi ratsastaa Paavoa maaliskuussa, tarvittiin apukäsiä.”Helkky kysyi minulta, ehtisinkö auttaa. En käy tallissa päivittäin, mutta olen kisoissa hoitajana. Pieni sisäinen hevosenhoitaja kumpuaa sisältä, kun alkaa tehdä kaikki etukäteisvalmistelut. Ja tulee sellainen kisajännitys ratsastajan puolesta.”Jämsä työskenteli pitkään Hevosopiston tallimestarina, mutta on nyt siirtynyt toimistotöihin opiskelijahallintoon. Kilpailuissa hoitamisestakin on vuosia, mutta nyt hän on jälleen innostunut. Eikä ihme, sillä Paavolta odotetaan paljon.”Hevosopistolla ei ole pitkään aikaan ollut näin hyvää nuorta suomenhevosta, eikä henkilökunnalla ole ollut kisahevosia.”Nykyään Jämsä vannoo kotimaisen rodun nimeen ja on sitä mieltä, että suomenhevonen on ”hyväntuulen hevonen”. Mutta toiset olivat mietteet silloin, kun hän tuli Ypäjälle 90-luvun lopulla opiskelemaan hevosenhoitajaksi. Suomenhevoset eivät kiinnostaneet pätkääkään.”En missään nimessä halunnut suomenhevosta”, hän nauraa.Opiskelijoille jaettiin vakkarihevosia ja Jämsä sai kuin saikin suomenhevosen, nuoren kelmiläisen Kingin. Pian Kingin tilalle tuli sen täysveli, Jaime, ja näin Jämsä oli tavannut elämänsä hevosen, sillä sen jälkeen Jämsä ja Jaime olivat lähes erottamattomia..Opintojensa jälkeen hän jäi Hevosopistolle töihin ja toimi edelleen Jaimen hoitajana. Hän oli mukana kaikki kilpailut, ensin Rosali Kivitien, myöhemmin Kirsi Hagnerin mukana. Jaime oli syy, miksi hän jäi Hevosopistolle. Sitten tuli se päivä, kun Jaime myytiin Ylöselle ja ori lähti Ypäjältä.”Isku oli kova, kun oli elänyt ja hengittänyt sitä hevosta.”Hevonen oli kolme vuotta Ylösellä ja sitten hänen äitinsä soitti Jämsälle ja kysyi, haluaisiko tämä ostaa Jaimen.”Puoli tuntia mietin asiaa, sitten sanoin, että ostan sen, sain lainaa tai en.”Jaime muutti takaisin Hevosopistolle ja Jämsän hoitoon. Hän myi oriista puolet sen entiselle ratsastajalle Kivitielle, joka kilpaili sillä viimeiset kaudet.Omia hevosia Jämsällä ei enää ole. Hän keskittyy Paavon hoitamiseen ja käy sillä välillä maastoilemassa.”Minä olen tällainen tätiharrastaja.”.kun minä väkerrän taas verkkoa harjaan, niin ihmiset yhdistää hevoset myös siitäSanna Jämsä letitti sekä Jaimen että nyt Paavon.Urheilullinen PaavoJämsä arvelee, että Paavosta voi tulla parempi kuin Jaimesta, sillä jalostus on mennyt eteenpäin.”Paavo on oikeista palikoista koottu. Sen on helppoa liikkua oikein ja kantaa itseään. Paavo edustaa urheilullista suomenhevosta. Jaime on ollut sillä aikakaudella hyvä, mutta kaikki on muuttunut.”Mielenkiintoa oriin käyttöön jalostuksessa lisää se, että sen isä Ypäjä Huttunen (Ponuveikko – Samuli) on ruunattu. Jälkeläisiä se ehti saada 13.Ulkonäön lisäksi Paavoa ja Jaimea yhdistää olemus, isot liikkeet ja hieno ravi. Ja herkkyys.”Yleisilme on, että se on Jaime 2.0. Tosin kun minä väkerrän taas verkkoa harjaan, niin ihmiset yhdistää hevoset myös siitä”, Jämsä naurahtaa.Suomenhevosillakin on tullut yleiseksi lyhentää harja ja letittää se kisoihin. Jämsä on kuitenkin sitä mieltä, että alkuperäisroduilla tulee olla pitkä harja.”Se on eka syy, miksi ne pyysi minua hoitamaan. Että saadaan Paavolle verkko!”.Myös Paavon ratsastaja Helkky Ylönen melkein herkistyy puhuessaan nuoresta oriista. Hänhän ratsasti aikoinaan myös Jaimea.”Vaikea on verrata kahta hevosta, jotka ovat niin tärkeitä. Paavo on malliltaan modernimpi, sillä on pidemmät jalat. Uskon, että on monta juttua, jotka mahdollistavat sen, että siitä tulisi pykälän tai kaksi parempi kuin Jaime.”Ylönen aloitti Hevosopiston ratsastuskouluvastaavana viime talvena, ja Paavo tuli hänen ratsastukseensa maaliskuussa. Nuori ori on hänen mielestään todella kiva ja tuntuu ikäistään valmiimmalta.”Se mikä tekee siitä niin huikean, on kyky nostaa etuosaa ja rintakehää. Se osaa kantaa itseään ja pystyy siihen jo 5-vuotiaana. Se on poikkeuksellista suomenhevosille.”Kun hän alkoi ratsastamaan Paavoa, oli selvä, että rinnalle tarvitaan ammattilainen auttamaan. Ylönen tunsi Jämsän jo Jaime-ajoilta ja oli luonnollista pyytää häntä hoitajaksi.”Tuon ikäisen oriin kanssa on tärkeää, että ympärillä on ammattitaitoinen henkilökunta. Kilpailuissa on monia tilanteita, joissa tarvitaan ammattilaista rinnalla, jotta voi keskittyä itse kisasuoritukseen.”Hän on onnellinen, että Jämsä lähti mukaan Paavon kisatiimiin hoitajaksi.”Sanna on ihan supersankari hevosenhoitajana. Hän on tosi kiinnostunut hevosista kokonaisvaltaisesti, ei vain paistattele kilpailuissa, vaan pitää langat kasassa. Ja aina ihmettelen, miten osaa harjata hevosen niin hyvin. En itse ikinä saa hevosta niin kiiltäväksi!” Ylönen naurahtaa.Viikonlopun kuninkaallisissa Ypäjä Paavo kilpailee Ylösen kanssa 5-vuotistähti-kilpailussa.