Katja Karjalainen muistelee ensimmäistä kertaansa paralympialaisissa – "Nää on bonusvuosia, olen kiitollinen"

62-vuotias Katja Karjalainen edustaa Suomea paralympialaisissa jo viidettä kertaa. Pararatsastaja kilpaili Kronenbergissä lainahevosellaan Kameo. Lauantain tulokseksi saatiin 67,556 prosenttia. Kuitenkin myös harjaantuneille ammattilaisille voi sattua inhimillisiä vahinkoja.”Ratsastin radan väärin. Käännyin väärään suuntaan, vaikka olen tämän ohjelman tehnyt sata kertaa! Korjasin silmukalla sitten reitin oikeaan suuntaan. Tuomarit eivät ehtineet edes reagoida” Karjalainen naurahtaa. ”Oli nolo olo. Olin niin keskittynyt, tuli joku blackout. Samantapainen virhe on käynyt kerran aiemmin saman ohjelman eri kohdassa. Tein sitten vähän oudon linjan", pararatsastaja jatkaa.Vapaaohjelman tulokseksi saatiin kuitenkin jo 70,400 prosenttia. Karjalainen tietää tarkkaan ne asiat, joita pitää lähteä korjaamaan:”Tasan tiedän virheet mitä tuli. Pysähdyksistä saadaan joskus vitosia, mutta viimeksi Hagenissa 8,5 pistettä. Riippuu siis ihan siitä, miten saan takajalat astumaan. Etujalat on jo hyvin, mutta pisteitä tippuu, jos takajalat ovat senttejäkin liikaa edessä. Se on todella tiukka arvostelu, kuten pitääkin olla.”Karjalainen selittää pysähdysharjoituksissa paikoillaanolon vaikeutta:”Pitää tulla radan poikki 20 metriä ja puolivälissä pysähtyä neliöön ja seistä siinä se viisi sekuntia. Jotain siinä on, ehkä rentoutan kädet liian ajoissa niin, että hevonen tulkitsee sen eteenpäin kannustavana? Harjoituksissa ollaan nyt seisty kymmenen sekuntia.”.”Muistan, että siellä oli jättiskriini, siellä mun naama ja naantalin aurinko ilme. Mietin, että mahtavaa, mä oon täällä!”Katja Karjalainen.Kohti PariisiaRatsastaja on päässyt jo kerran mitaleillekin, vuonna 2012 Lontoossa Karjalainen voitti hopeaa. Karjalaisen mukaan tunne Pariisiin pääsystä on uskomaton:”En olisi koskaan voinut kuvitella nuorempana, että pääsisin ainoisiinkaan paralympialaisiin. Nää on bonusvuosia, olen kiitollinen."Karjalainen muistelee ensimmäistä kertaansa paralympialaisissa Pekingissä vuonna 2008:”Muistan, että siellä oli jättiskriini, siellä mun naama ja naantalin aurinko -ilme. Mietin, että mahtavaa, mä oon täällä!”Pysähdysten lisäksi toinen vielä Pariisia varten harjoiteltava haaste ovat voltit:”Kahdeksan metrin volteissa sakotetaan nopeasti, jos voltista tulee senttejäkin liian iso. Pitää opetella uudelleen se, että hevonen astuu isommilla askeleilla.”Näkövammansa takia Karjalainen laskee aina askeleet ratsastaessaan. Laskemisen avulla ratsastaja voi suunnitella reittejä ja hahmottaa tehtävien aloituspisteitä:”Nyt suunnittelin, että ihan törppöjen avulla harjoitellaan voltteja. Mitataan mittanauhan avulla se raja, missä voltit tehdään. Pyöritään sitten niissä niin monta kertaa, että saan oikeille askelille.”Alkuvuodesta Karjalainen oli kommentoinut SRL:lle, että ratsukon suurin haaste on keskilinjan ratsastus. Tämä haaste on jo selätetty:”Nykyään teen kiintopisteen heti niin, että luulen olevani linjan vasemmalla puolella, vaikka olenkin linjalla. Silmä valehtelee minulle, joten minun pitää huijata näköäni. Mun näkö on palapeli, josta puuttuu paloja. Tässä huutajalla on iso rooli.”Hyvin harjaantunut yhteistyö on saavutettu Sara ja Minna Reinon kanssa..Tiimi tukena – hevoselle kymmenen pistettäKarjalaisen Pariisin tavoite on freestylekilpailuissa: ”Olen realisti. Nyt lähdetään korjaamaan aiempia virheitä. Tähtään kahdeksan parhaan joukkoon ja vapaaohjelmiin.”Tänä vuonna suomalaiset voivat kilpailla myös pararatsastuksen joukkuekilpailussa, koska Suomesta lähtee Pariisiin kolme pararatsastajaa. Karjalaisen lisäksi Suomea edustavat Jonna Aaltonen ja Laura Kangasniemi. Ikäero ei ole vaikuttanut joukkuelaisten yhteistyöhön. Kolmikko on kilpaillut samoissa kisoissa jo viime syksystä lähtien:”Jonna ja Laura ovat helppoja lähestyä. Aina voi toiselta kysyä apua.”Ensimmäistä kertaa Karjalaisella ei ole mukana omaa hevosta. Kameon eli Kamun omistaa Sara Maattola-Lindholm.”Olen aina ratsastanut yksin, myös paralympialaisissa. Olen ollut yksin radalla ja mun omat hevoset ovat tottuneet siihen. Kamu taas on aina ollut laumassa ja tarvitsee kaverihevosen”, Karjalainen selittää.Kaverihevonen on radan ulkopuolella suorituksen ajan, mutta tulee areenalle suorittavan hevosen perässä. Tässä tiimikaverit Aaltonen ja Kangasniemi ovat olleet apuna.”Se on osa myös mun turvallisuutta”, Karjalainen lisää.Vaikka Kameo ei olekaan Karjalaisen oma, yhteistyö on ollut todella sujuvaa.”Hevonen kuuntelee mua aivan liikaakin”, Karjalainen nauraa ja jatkaa:”Hevoselle kymmenen pistettä!”.Katja Karjalainen, Jonna Aaltonen ja Laura Kangasniemi ovat Pariisin joukkueessa.Pararatsastaja Laura Kangasniemi:"Osalla on vamma, osalla ei. Me kaikki ollaan vain ihmisiä"

Katja Karjalainen muistelee ensimmäistä kertaansa paralympialaisissa – "Nää on bonusvuosia, olen kiitollinen"

Aiheeseen liittyvää