Sonja Kallioinen loi keppihevosista itselleen työn ja yrityksen – "Suomalaisten keppihevosharrastuksen kansainvälistyminen on erikoinen ja erityinen juttu"
Sonja Kallioinen aloitti keppihevosharrastuksen 10-vuotiaana, vuonna 2008, jolloin se oli vielä pieni ilmiö.
”Halusin silloin opetella tekemään omia keppihevosia ja se osoittautui hankalaksi. En ollut käsityöihminen ja tekeminen oli haastavaa, mutta motivoivaa. Halusin lähteä kehittämään itseäni”, keppihevospiireissä Seminana tunnettu Sonja Kallioinen kertoo.
Keppihevosia on tehty ja ollut myynnissä jo pitkään, mutta varsinaisena harrastuksena se alkoi Suomessa 2000-luvun alkupuolella. Kallioinen kertaa omaa aloitustaan.
”Alku oli kantapään kautta opiskelua. Silloin ei vielä ollut sellaisia sosiaalisen median kanavia kuin nyt ja tietolähteinä käytettiin nettisivuja ja foorumeita, muttei niissä oikein ollut vinkkejä tekemiseen. Youtubessa oli muutamia videoita. Nykyään sosiaalinen media on tärkeä paikka jakaa inpiraatiota tekijöiden kesken. Itse päivitän sosiaalisen median kanaviani sekä suomeksi että englanniksi.”
Kallioisen Instagram-tilillä on yli 32 100 seuraajaa ja Youtubessa yli 25 600 tilaajaa. Keppihevosharrastajien tarkkaa määrää on vaikea määritellä, mutta heitä on arvellaan olevan Suomessa yli 10 000.
Keppihevoset mielletään joskus lasten leikiksi, mutta Kallioinen on luonut lapsuuden harrastuksestaan itselleen yrityksen.
”Mietin useamman vuoden, mitä tekisin lukion jälkeen ja tämä oli ollut haaveena. Lukiosta valmistuttuani pidin välivuoden, jonka jälkeen menin opiskelemaan Steiner-pedagogiikkaa, joka sopi myös tähän hommaan. 2020 perustin yrityksen ja 2019 syksy oli valmistautumista ja valmistelemista sitä kohden. Aluksi yritystoimintaan kuului valmiiden keppihevosten myynti ja leirit.”
Tällä hetkellä toimintaan kuuluu kepparisynttärit, leirit, valmennukset, tapahtumat ja kauppa.
”Nykyään teen paljon tilauskeppareita. Pääosa tilauksista menee, ainakin käsitykseni mukaan, lapsille ja nuorille käyttöön, mutta tilauksia tulee hyvin eri-ikäisiltä ja jotkut tilaavat esimerkiksi edesmenneestä hevosestaan itselleen muiston”, kertoo Kallioinen, joka on valmistanut yli 600 keppihevosta.
”Keppihevosia tehdessä täytyy tietää tarkasti esimerkiksi varusteista, roduista ja väreistä. Varusteita voi olla satoja erilaisia. Kouluratsujen, estehevosten, ravihevosten, lännenratsujen varusteista ja jopa keskiajasta täytyy tietää”, Kallioinen avaa. ”Hevosten kanssa toimisesta on tässä lajissa hyötyä. Itse aloitin ratsastamisen 10-vuotiaana ja harrastan edelleen hevosia. Kouluratsastusta ja esteitä, mutta erityisesti nautin tällä hetkellä pitkistä maastoratsastuksista.”
Keppihevosharrastus on Suomessa syntynyt ilmiö ja Suomesta on oltu keppihevosten tiimoilta esillä kansainvälisesti. Esimerkiksi Ada Filppa on ollut America’s got Talent -ohjelmassa sekä Karen Walker x Adidas -muotinäytöksessä ja Selma Vilhusen ohjaama dokumenttielokuva "Hobbyhorse revolution" oli kansainvälinenkin ilmiö. Myös Kallioisen Espoossa sijaitseva keppihevostalli on kansainvälisesti tunnettu.
”Vieraita käy ympäri maailman, löytävät yritykseni sosiaalisen median kautta. Esimerkkimaita on Yhdysvallat, Saksa, Puola ja jopa Qatar. Kansainväliset vieraat varaavat ajan pitkälle etukäteen ja sovimme, mitä he haluavat tehdä. Usein se on valmentamista, kisoja, leirejä tai ompeluopetusta.”
”Suomalaisten keppihevosharrastuksen kansainvälistyminen on erikoinen ja erityinen juttu. 2017–2018 oli medianousu, laji alkoi kiinnostaa ihmisiä ja se sai näkyvyyttä. Oma suosioni tuntuu edelleen oudolta, mutta hienoa, että pystyn levittämään harrastuksen iloa.”
Julkisuudella on ollut jonkun verran myös varjopuolia.
”Oikeassa elämässä tulee jonkin verran naureskelua ja ihmettelyä lajivalinnasta, mutta netissä tulee ihan mitä vain. Luulen sen johtuvan siitä, että kyseessä on erilainen laji, jonka kokonaisuutta ei ymmärretä.”
Kallioisen yrityksellä on selkeät tulevaisuuden suunnitelmat.
”Meillä on isoja suunnitelmia, sillä uusi toimipaikka on tulossa Nurmijärvelle ja toimintaa laajennetaan. Sinne on tulossa uudet kepparitallit, uusi kauppa sekä sisäratsastustila. Ei tarvitse olla enää sään armoilla, se on hankalaa. Lisäksi olen suunnitellut myös kirjan kirjoittamista ja verkkokurssia.”
Kun Kallioiselta kysyy, mikä hänen työssään on parasta, tulee vastaus nopeasti.
”Luovuus ja yhteisöllisyys. Meillä on tiivis yhteisö ja se yhdistää erilaisia ihmisiä. Lisäksi on hienoa tuoda iloa ihmisten elämään.”
