Kirja-arvio: "Kuvittele, että keskikehoosi on kiinnitetty vieteri" – juuri suomennetussa Centered riding -klassikkoteoksessa pyritään parempaan ratsastukseen ottamalla mielikuvat avuksi

CR ei ole tunnettu vain Suomessa, vaan koko maailmassa. Pedagogisesti oivaltavista kielikuvistaan tunnettu Kyra Kyrklund ei turhaan kutsu menetelmää ja sitä avaavaa kirjaa "klassikoksi".

 Vaikka kirja onkin nyt suomennettu, itse termi on silti edelleen centered riding. Suomeksi se olisi ”keskitetty ratsastus”.  

”Termin centered riding suomentamisesta aikanaan puhuttiin, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska se tuntui jotenkin kököltä”, kertoo centered ridingin suomalainen pioneeri Ursula Turtiainen, linkki Suomen ja centered ridingin välillä. Turtiainen on metodin kansainvälisen järjestön hallituksen jäsen ja korkeimman, eli nelostason ohjaaja. Hän toimi järjestön puheenjohtajana, ensimmäisenä eurooppalaisena, vuosina 2022-2023.

Alunperin vuonna 1985 ensimmäisen kerran englannin kielellä ilmestynyt teos on suomennettu yhteistyönä Turtiaisen ja Kirsi-Marja Arvolan kanssa. Turtiainen piti tärkeänä, että hän kävi tekstin läpi, jotta termit ovat juuri niin kuin Sally Swift opettaa.

Nyt Turtiainen on erittäin onnellinen siitä, että klassikko on saatavilla suomeksi.

"Ihan mahtavaa. Työvoitto! Tätä kirjaa tullaan käyttämään centered riding -ohjaajakoulutuksessa", hän sanoo.

Suomessa on kaiken kaikkiaan 70 eritasoista CR-ohjaajaa.

Mitä CR on?

Centered riding ei ole itsenäinen ratsastuksen laji, vaan koulutusmetodi. CR on apuväline kaikkiin ratsastuksen lajeihin, ja ylipäätään kaikkeen tekemiseen hevosen kanssa. 

Mielikuvilla, hengitystekniikalla ja biomekaanisella rentoudella pyritään saamaan ratsastajan ja hevosen keho ja mieli samalle taajuudelle, muistaen, että ratsukon osapuolet ovat kuin jin ja jang, kuin öljy ja vesi pyöreässä astiassa, kun astiaa ravistaa, ne liikkuvat toisiinsa nähden, mutta eivät koskaan sekoitu.  

Mielikuvat ovat olennainen osa metodia. Niitä viljellään paljon ja monet niistä tunnistaa tämän päivän ratsastussanastosta. 

”Kuvittele, että keskikehoosi on kiinnitetty vieteri, joka vetää eteen ja ylös.”

”Kuvittele, että lonkkasi on kuin rikkinäinen portti yhdestä ainoasta saranasta.”

”Kannattele päätäsi kuin biljardipalloa tikun nokassa.”

Ja niin edelleen. 

Kun lähdetään hakemaan rentoutta ja toiminnallisuutta, joudutaan vanhojen oppien kanssa toisinaan törmäyskurssille. Tekniikkaa ei voi opettaa ilman tunnetta. Jos yksikin nivel raajassa jännittyy, koko raaja jännittyy. Esimerkiksi kantapäitä ei kannata joka tilanteessa painaa alaspäin, vaikka näin aiemmin opetettiinkin.

Centered ridingissa pyritään kehotietoisuuteen, kuin joogassa ja itämaisissa taistelulajeissa.

”Hevosen kanssa on oltava rento, osattava antaa mennä, heittäytyä.”

Centered ridingin oppien mukaan, ”taistele vähemmän, ole flow-tilassa enemmän”.  Sen sijaan, että haluat asioita tapahtuvan, anna niille mahdollisuus tapahtua.

Laukannosto on hyvä esimerkki siitä, miten avut loppujen lopuksi kuitenkin annetaan osittain tiedostamatta, heittäytyen. ”Ethän sä pysty etkä ehdi sitä laukka-apuakaan edes antamaan, jos mietit jokaista osasta siitä”, Turtiainen toteaa.

Flow-tilalle ei ole sanoja. Täydellisen uusintaradan ratsastanut ihminen saattaa sanoa, että hän ”vain meni ja teki”, mutta ei pysty erittelemään yksityiskohtia sen tarkemmin. 

Periaatteet

Centered riding jaetaan neljään periaatteeseen, 1–4, ja kahteen näitä periaatteita tukevaan prinsiippiin, 5–6, jotka Swift lisäsi ohjelmaan myöhemmin. 

1. Katse ja silmät. Pidä silmät auki, katso pidemmälle älä tuijota. Pehmeä, laaja katse, jossa periferinen näkökenttä otetaan käyttöön. Se rentouttaa koko kehon ja tuo tasapainoa. Tässä yhteydessä keho kuvitellaan kulholliseksi hyytelöä. 

2. Hengitys. Hengitä, niin kuin vatsassasi olisi palkeet, älä puhalla ilmapalloa keuhkojen yläosalla. Hengitä joustavan letkun avulla koko kehosi läpi. Hengitä käsivarsiisi ja jalkoihisi päästä asti. Hengitä alaspäin kohti keskikohtaasi. Anna koko kehosi hengittää. Jos hevonen säpsähtää tai ryntää, ei saa lopettaa hengittämistä, vaan painvastoin otettava saman tien pitkä, rauhallinen uloshengitys, jolloin koko keho rentoutuu. Ja sen jälkeen jatketaan hengittämistä syvälle palleaan. Tämä sama periaate toimii estettä hyvässä tasapainossa lähestyessä, vedetään syvään henkeä ja annetaan esteen tulla eteen tekemättä mitään.

3. Centering. Keskittäminen. Ajattele keskipisteesi täyttävän alaruumiisi napasi takana. Energia kiertää keskipisteesi kautta. Voima saa alkunsa keskipisteestäsi. Kuten itämaisissa taistelulajeissakin, ratsastuksessa keskikohdan löytäminen on tärkeää, sillä siellä on tasapaino ja voima, energia virtaa keskipisteen kautta. Keskipiste on keskellä kehoa, melko alhaalla, jossakin navan ja häpyluun puolivälissä. Tässä kohdassa selkäranka on niin paksu, että jos ihminen leikattaisiin vaakasuoraan kahtia, selkäranka olisi aivan keskellä. Ihmisen luontainen taipumus on kuvitella keskikohta ylemmäksi, sillä meillä kaikilla on taipumuksena painottaa yläkehoa ja etuosaa. Usein ratsastaja on myös hevosen liikkeen takana. 

Hyvä mielikuva on kuvitella itsensä pöydän päällä pyöriväksi puunukeksi, jonka alaosa on niin painava, että se ei koskaan kaadu kumoon, ainoastaan keikkuu painopisteensä ympärillä. Kun paino on alhaalla, yläosa ja kädet tuntuvat kevyemmiltä ja tasapaino vakaalta. 

4. ”Rakennuspalikat” eli ihmiskeho. Niiden on oltava oikein toinen toisensa päällä, jotta ne pysyisivät tasapainossa. Alin palikka on jalat ja reidet, sen päälle asetetaan lantio, jonka päälle asettuu rintakehä, sitten hartiat ja niska ja pää. Palikat ovat tukevasti päällekkäin. Varmemmaksi vakuudeksi kuvitellaan narun päässä oleva lyijypaino, jota maan vetovoima vetää suoraan palikoiden läpi. Luotilinja kulkee korvasta olkapäähän, lonkkaan ja nilkkaan sivulta katsottuna. Saadaksesi rakennuspalikkasi tasapainoon, kuvittele, että vieteri vetää sinua ylöspäin keskipisteestäsi.

Sally Swift lisäsi periaatteisiinsa myöhemmin vielä kaksi kohtaa, joita kirjan ykkösosassa ei käydä läpi. Häneltä on ilmestynyt kaksi centered ridingia käsittelevää teosta. Suomeksi ilmestyy nyt osa yksi.

Kaksi muuta periaatetta ovat.

5. Grounding eli maan vetovoiman käyttö ja hyödyntäminen kaikessa tekemisessä. Kun jalat ja koko keho niiden päällä ovat tukevasti maan pinnalla, tasapaino on hyvä ja tekeminen helppoa. Onnistuu myös satulasta käsin.

6. Selkeä aikomus tekemisessä, joka paitsi ohjaa hevosta, toimii myös itsessään kohti onnistumista. Tee äläkä meinaa. 

Kaikki nämä kuusi kohtaa tukevat toisiaan, mahdollistavat toisensa ja syntyvät toisistaan.