Konginkankaan maneesihanke kaatui

Äänekosken Konginkankaalle suunniteltu hanke kunnallisen suuren, lämpimän maneesin rakentamisesta on kaatunut, kun Keski-Suomen ELY-keskus ei myöntänyt hankkeelle tukea.

”Siihen on tyytyminen. Kaupunginhallitus päättää asiasta, ja tuskinpa ELYn päätöksestä valitetaan. Siinä on katsottu koko Keski-Suomen aluetta, ja sieltä on tullut kantaaottavia lausuntoja. Yritysvetoisten tallien ja maneesien toiminta ei saa häiriintyä yleishyödyllisen hankkeen takia”, summaa Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen. ”Totta kai tämä oli pettymys toimijoille ja kaupunkiaktiiveille.”

Äänekosken kaupunginvaltuusto oli luvannut rahoittaa Konginkankaalle suunniteltua 100-metristä lämmintä maneesia 30 prosentin osuudella ja ottaa sen osaksi kaupungin liikuntapaikkavalikoimaa, jos hanke saa ELY-keskukselta yleishyödyllisen 70 prosentin investointituen.

Äänekoskelaiset teettivät laajan kyselyn, jossa otettiin selvää, olisiko maneesi avuksi vai haitaksi seudun yrittäjien toiminnalle laajalla säteellä.

Konginkankaan hevosurheilukeskuksen koordinoija, projektipäällikkö Outi Raatikainen Ääneseudun Kehitys Oy:n Hevosvoimia hevosurheiluun -hankkeesta näki, että kilpailun vääristymisen riski oli hyvin pieni. Myös päätöksen saatuaan hän ihmettelee perustelua.

”Meidän tiedossa olevien lausuntojen perusteella en oikein osta väitettä”, hän sanoo. ”Itse näen, että tämä on päätös, josta voisi valittaa.”

Maneesiaktivistit kokoontuvat lähiaikoina miettimään jatkoa. Mahdollisesti Konginkankaalle pyritään saamaan kylmä ja pienempi maneesi omaan ja lähiseudun tarpeisiin.

Aiemmin suunnitellun maneesin rakennuskulut olisivat olleet pyöreästi miljoona euroa. Toimintakonsepti olisi ollut se, että halli on kaikkien harrastajien ja tapahtumajärjestäjien varattavissa ja käytännön hoitoa varten perustetaan yhdistys ja käyttökustannukset katetaan vuokrilla.

Saarijärvellä toimivan Keski-Suomen Ratsastuskeskuksen toimitusjohtaja Risto Leppäkangas kertoo vastustaneensa hankkeen toimintatapaa. Hän on ollut asiasta yhteydessä sekä hankkeen vetäjiin, että ELY-keskukseen.

”Kun pyydettiin lausuntoa, totesin, että tarvetta on, mutta kritisoin rahoitusperustetta”, hän sanoo.

Hän olisi ymmärtänyt esimerkiksi hankkeen, jossa olisi sijoittajilta tai tulevilta käyttäjiltä kerätty yksityinen rahoitusosuus. Kun kyseessä on valtion raha, ei käyttäjäkuntaa, kuluja ja riskejä harkita tarpeeksi.

”Maneesi olisi ollut hienoa lajille, mutta niin kauan kuin alan yrittäjät tekevät tätä omalla riskillä ja rahoilla, se olisi ollut heille epäreilu”, Leppäkangas sanoo.

Hän hämmästelee sitä, että hankkeen tiedotuksessa korostettiin sitä, että vastustusta ei ole. Hän teki kymmenen yrittäjän soittokierroksen ja huomasi, että ei ole yksin mielipiteensä kanssa. Hän kertoo, että häneen itseensä otettiin yhteyttä sekä äänekoskelainen päättäjä että yksi hankkeen vetäjistä, ja häntä pyydettiin muuttamaan mielipidettään.

Leppäkangas painottaa, että Keski-Suomen korkeudella asiakkaiden löytämisessä on haasteensa ja hinnoittelu on vaikeaa.

”Nostan hattua jokaiselle yrittäjälle, jotka tekevät satojen tuhansien investointeja omilla rahoillaan”, Leppäkangas sanoo.

Myös Keski-Suomen Ratsastuskeskuksen tarkoitus on tulevaisuudessa investoida ja kehittää alueella toimintaa.

”Suunnitelmia on, mutta ensin rahoitus täytyy saada kuntoon, ja tässä on suuret riskit. Kaikkihan on kivaa, kun sohlaa toisten rahoilla, eikä ota vastuuta mistään”, Leppäkangas huomauttaa.

Outi Raatikainen täsmentää Hevosurheilulle, että yhteen yrittäjään otettiin ensimmäisellä lausuntopyyntökierroksella viime syksynä yhteyttä.

”Yksi lausunto poikkesi rankasti muista ja perustui niin väärille tiedoille, että ELY pyysi meitä varmistamaan, onko yrittäjä todella tuota mieltä. Silloin yrittäjään oltiin yhteydessä. Yleishyödyllinen maneesi on outo asia, eli se fakta, että tilat ovat tasa-arvoisesti eri käyttäjien varattavissa, ei auennut kaikille”, Raatikainen toteaa.

Konepajayrityksessä elämäntyönsä tehnyt Risto Leppäkangas taas ihmettelee sitä, että hänelle sanottiin, että hän ei vain ymmärrä.

”Olen tässä pahanilmanlintuna, kun toin yrityspuolen ja yrittäjien näkökantaa esiin”, hän sanoo.

Päätöksestä kertoi ensin Äänekosken Kaupunkisanomat täällä.