"Kouluratsastuksessa eletään mielenkiintoisia aikoja", toteaa Terhi Stegars

Slovakian kisareissu päättyi Terhi Stegarsin ja Zap Zapin osalta lauantaina.

"Päästiin eilen yöllä jo kotiin."

GP specialissa tuli kolmas sija ja 66,4 prosenttia.

Hevonen kävi kuumana. "Verryttelyn aikana tehtiin edellisen luokan palkintojenjako. Se on jännä hevonen. Vaikka on 17, se on hyvin arvaamaton ja tosi villi. Se meni kierroksille enkä saanut sitä rauhoittumaan. Se ei silti ollut huono rata."

Stegars kertoi hakevansa EM-kvaaleja ja ensimmäisen niistä hän Motesicessa GP-luokassa jo saikin.

Hän oli tyytyväinen specialiinkin.

"Olin tyytyväisempi, kuin mitä se lopputulos loppujen lopuksi oli", hän naurahti. "Me eletään kuitenkin sellaisia aikoija, että jännittyneisyyttä ei hevosessa haluta nähdä. Vaikka on sanottava, että minä en sitä jännitystä siihen hevoseen tuonut, mutta sitähän se tuomari taas ei voinut mistään tietää."

Lisäksi hän kertoo tehneensä luokassa kalliin virheen.

"En keskittynyt ykkösvaihtoihin kunnolla ja tein niitä 14 kun olisi pitänyt tehdä tietenkin 15", hän puuskahtaaa. "Ne oli liian hyvät, enkä keskittynyt kunnolla. Hevonen lopetti 14 kohdalla."

Stegars toteaa, että hän vasta opettelee tuntemaan Zap Zapia, jonka kanssa on kilpaillut nyt kuusi kertaa.

"Puoli vuotta on valmiin GP-hevosen kanssa tosi lyhyt aika."

Stegars toteaa tämän hetken kouluratsastuskeskustelusta, että siinä on hyvää ja vähemmän hyvää.

"Kaiken kaikkiaan hevosystävällisyys on meidän lajissa mennyt valtavasti eteenpäin ja se on hyvä asia."

"Keskustelu siitä, pitäisikö mennä ilman kuolaimia esimerkiksi. Ei uusia asioita niin vain aloiteta jo koulutettujen hevosten kanssa. Jos joku uusi sääntö tulee 1. tammikuuta, hevoset on siihen uuteen juttuun myös totutettava."

Moni ihminen haluaa sellaista tulevaisuutta, mistä en tiedä onko se mahdollinen. Meidän urheiluhevoset on jalostettu niin sähköisiksi.

Stegars kertoo ratsastavansa kotona aika ajoin ilman kuolainta.

"Juoksutan kapsonilla ja käytän naruriimua maasta työskennellessä ja niin pois päin."

Sinänsä hän arvelee, että vaikkapa kaulanarukin voi kommunikaatio- tai hallintavälineenä yhtä hyvä kuin kuolainkin, kunhan hevonen on alusta pitäen siihen totutettu. Mutta hän näkee vaaranpaikan vaihtaa välinettä yhtäkkiä ja tilanteessa, jossa kokemusta asiasta ei vielä ole. "Kaulanaru ja kuolaimettomuus eivät ole jokaisen hevosen eivätkä jokaisen ratsastajan välineitä ihan joka-tilanteessa ja uudessa paikassa varsinkaan."

Stegars toteaa, että "eletään mielenkiintoisia aikoja".

Suuri muutos on tapahtumassa, hän sanoo. Ja se näkyy jo nyt, kaiken aikaa. Stegarsia mietityttää se, kenen ehdoilla mennään ja mihin asetetaan taso. "Mikä riittää?"

"Meneillään olevan muutoksen näkee tuomareissa. Stewardit ovat paljon enemmän läsnä ja ovat myös tallissa tarkastamassa. Katsotaan hyvin paljon verryttelyä ja radan jälkeen ollaan hyvin tarkkoina. Eikä tämä häiritse minua millään lailla, sillä en ole esimerkiksi koskaan ratsastanut kireällä turparemmillä."

Tulos täällä

Päivitys 10.3. klo 9.36: Stegars käyttää naruriimua maasta käsin työskennellessä.