Stella Hagelstam: Kun ratsastaja pidättää hengitystä, myös hevonen tekee niin

Stella Hagelstam on joogannut yli kymmenen vuotta ja kokee, että jooga on todella hyvä vastapaino ratsastukseen.Haastattelun aikana tähdentyy, että jooga ei ole vain keskivartalon vahvistamista vaan siihen liittyy monta muutakin asiaa, kuten kehotietoisuuden lisääntyminen sekä hengitysharjoitukset.”Nuorena tein kuntosalitreeniä ja keskityin lihasvoiman vahvistamiseen ja hain painoa sekä voimaa. Kuntosalitreeni tuntui aluksi siltä, että siitä oli hyötyä ratsastukseen, mutta se kääntyi kuitenkin yllättävän nopeasti haitaksi”, Hagelstam, 39, kertoo.Stella Hagelstam hakee ratsastuksessa pehmeyttä ja herkkyyttä, ja hänen mielestään liian vahvat ja isot lihakset ovat tiellä kun ratsastaja haluaa tuntea hevosen tuomia viestejä ja haluaa itse viestittää hevoselle sekä kädellä että istunnalla apujaan. Hagelstam on kuitenkin sitä mieltä, että ratsastaja tarvitsee lihasvoimaa ja keskivartaloa eli corea vahvistavia liikkeitä, joihin myös monet erilaiset joogatyylit ovat sopivia.”Ratsastuksessa tarvitsemme pitovoimaa ja ryhdin vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi meidän tulee vahvistaa koko core- sekä olkapää- ja hartialinjaa. Coren ja kehon yläosan vahvistaminen ovat tärkeitä, jotta meidän istunta säilyy hyvänä, vaikka hevoset tuntuisivat vahvoilta edestä tai niiden liikettä on vaikea seurata.”.kun ratsastajalla on vahva keskivartalo, hän ei sorru tekemään puolipidätteitä käsilläStella Hagelstam. ”Pohkeiden ja käsien tekninen osaaminen ja kehitys, pehmeät avut ja niiden hienosäätäminen ovat asioita, joita on vaikea harjoittaa muuten kuin ratsastamalla. Mutta kun ratsastajalla on vahva keskivartalo, niin hän ei sorru tekemään puolipidätteitä käsillä, vaan puolipidätteet tehdään kiristämällä keskivartaloa ja käsiä ja hellittämällä keskivartaloa ja käsiä. Kun meillä on heikko keskivartalon hallinta, rupeamme helposti käsien lihaksilla taivuttamaan tai ottamaan puolipidätteitä. Hevonen todennäköisesti reagoi tulemalla suusta entistä kovemmaksi, puolustautumalla vääriä apuja vastaan kovettamalla itsensä. Tämän takia kehotietoisuus on niin tärkeää, jotta pystymme ratsastamaan vahvalla keskivartalolla ja pehmeillä käsillä, jota kautta saadaan hevonen parhaalla mahdollisella tavalla herkistymään suusta ja kantamaan itsensä”, Hagelstam toteaa.. Palauttava joogaKuntosalitreenikauden jälkeen Hagelstam päätti kokeilla joogaa. ”Olen ihmisenä sellainen, joka helposti käy vähän ylikierroksilla, joten tarvitsin elämäni eri osa-alueille treenimuodon, joka myös palauttaa ja lisää läsnäoloa ja kehon liikkuvuutta. Alkuun jooga tuntui vain todella tylsältä ja parin kokeilukerran jälkeen unohdin koko lajin. Vuoden tauon jälkeen palasin kuitenkin uudestaan lajin pariin ja vasta jonkun ajan päästä rupesin ymmärtämään, miten kokonaisvaltaisesti jooga ja siihen yhdistettynä meditatiiviset harjoitukset vaikuttavat ratsastukseen sekä elämäni muihin osa-alueisiin erittäin hyvällä tavalla. Jooga on mielestäni todella hyvä vastapaino ratsastukseen”, Hagelstam sanoo.Hagelstam kertoo, että jooga sisältää monia eri alalajeja, kuten hathajooga, vinyasajooga, tai astangajooga, mutta kaikissa alalajeissa on ratsastukseen soveltuvia elementtejä. Hän on itse joogannut välillä vähemmän ja välillä aktiivisemmin, mutta ei halua suositella yhtä joogatyyliä tai opettajaa, sillä hän uskoo, että kaikki ovat yksilöitä ja mikä sopii yhdelle ei aina sovi toiselle. Treenata voi Stellan mukaan ihan missä vain, ikinä ei tule valmiiksi ja aina voi kehittyä ja oppia uutta.”Joogassa ei ole mitään temppuja tai oikotietä onneen, vaan se on elämäntapa, aivan kuten hevoset ja ratsastus”, Hagelstam hymyilee.Jooga vahvistaa kehoa ja lisää kehotietoisuutta, Hagelstam sanoo. Hänen mielestään opimme joogan kautta ratsastajina huomioimaan kehon vinouksia sekä kehon epätasapainoja ja hahmotamme milloin olemme istunnaltamme mahdollisimman symmetrisiä. Opimme myös käyttämään kaikkia apuja entistä tarkemmin ja hienosäätämään niitä. Pystymme esimerkiksi kehittämään herkemmät käsi- ja pohje-avut ja opimme käyttämään niitä tehokkaammin ja paremmalla ajoituksella..Jos me pidätämme hengitystä, myös hevonen pidättää omaa hengitystäänStella Hagelstam. Ratsastajan vinoudetAstangajoogassa on kehoa vahvistavia liikkeitä sekä venyttäviä liikkeitä, jotka myös avaavat kehoa. Venyttävät liikkeet auttavat parantamaan ryhtiä ja avaamaan lonkkia ja kehon yläosaa eivätkä kiristä kehoa vain enemmän ryttyyn. ”Kaikki ratsastajat ovat vinoja jollain tavalla. Kun tullaan tietoiseksi omasta vinoudesta ja esimerkiksi siitä mihin suuntaan ollaan kääntymässä, kumpi olkapää on alempana kuin toinen, miten meidän lantiokori on satulassa, ja opitaan korjaamalla näitä vinouksia satulassa, niin hevoset suoristuvat meidän mukana. Kaikki hevoset ovat myös omalla tavalla vinoja, jolloin me helposti pahennamme toistemme vinouksia. Kun ratsastan paljon hevosia, niin saatan huomata, että kaikki hevoset ovat samalla tavalla vinoja. Eli silloin on hyvä katsoa peiliin. Kun keho on mahdollisimman suora ja opimme käyttämään kehoa optimaalisesti, niin myös rasitusvammat vähenevät. Esimerkiksi lonkan, niska-hartiaseudun ja selän kivut korjaantuvat kehoa vahvistamalla ja työstämällä omaa sekä hevosen kehoa suoremmaksi joka treenikerralla”, Hagelstam kertoo.Hagelstam nauttii joogan fyysisyydestä, mutta kokee, että kaikkein suurin oppi joogan polulla ovat olleet hengitysharjoitukset. Niiden kautta hän on sisäistänyt, miten avataan keuhkoja ja keuhkojen tilaa ja on oppinut hengittämään aivan uudella tavalla: vähän rauhallisemmin, syvemmin ja kehoa ja mieltä rauhoittaen ja herättäen. Hän hyödyntää myös eri hengitystekniikoita esimerkiksi kilpailutilanteissa.Hagelstam kertoo, että hän ei itse stressaa kilpailutilanteissa. Silti hän toteaa, että kilpailu-urheilua harrastaville pieni yliyrittäminen lienee tuttua. ”Kun yliyrittää, hengitys muuttuu tiedostamatta pinnalliseksi ja kun taas hengittää lyhyesti ja pinnallisesti, niin iso osa meidän suorituskapasiteetista katoaa.””Kun opit tietoisesti muuttamaan hengitystäsi hitaammaksi ja syvemmäksi sekä tarvittaessa hidastamaan uloshengitystä, pystyt vaikuttamaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Hengitysharjoituksissa on paljon eri hengitysmenetelmiä, jotka esimerkiksi heti aamulla tehtynä virkistävät mieltä sekä parantavat energiatasoa ja hapen virtausta kehoon ja aivoihin. Kun teen näitä hengitysharjoituksia, tuntuu siltä, että herään nopeammin ja on virkeämpi olotila. Hengityksen avulla voin siis vaikuttaa omaan vireystasoon ja suorituskykyyn niin hevosen selässä kuin omassa arjessa.””Hevonen on todella herkkä eläin ja on saaliseläimenä altis jännittyessään menemään puolustaudu tai pakene -mielentilaan paljon herkemmin kuin ymmärrämme. Jos me pidätämme hengitystä, myös hevonen pidättää omaa hengitystään. Kun hevonen on jännittyneessä mielentilassa, se ei ole vastaanottavainen ratsastajan avuille eikä kyvykäs oppimaan uutta”, Hagelstam toteaa..Hevosten kanssa on turha vääntää ongelmista, jos emme ole ensin huolehtineet siitä, että sekä ratsastajalla, että hevosella happi kulkee ja mieli on avoin ja rento.Joogaava Stella Hagelstam. ”Hevosten kanssa on turha vääntää ongelmista, jos emme ole ensin huolehtineet siitä, että sekä ratsastajalla, että hevosella happi kulkee ja mieli on avoin ja rento. Pyrin aina ensin saavuttamaan rennon yhteistyön hevosen kanssa ennen kuin rupean opettamaan hevoselle uusia tai vaativampia tehtäviä. Pitää kuitenkin muistaa, että rentous ei missään nimessä ole sama asia kuin flegmaattisuus tai passiivisuus ja myös jännittyneenä hevonen voi olla myös esimerkiksi passiivinen.”Hagelstam ratsastaa paljon nuoria hevosia ja on huomannut, että kun oma hengitys on jännittynyt ja pinnallinen ja elekieli sen mukainen, niin hevonen jännittyy helposti. Kun nuori hevonen taas on jännittynyt ja ratsastajan hengitys on pitkä ja rauhallinen, niin hevonen rauhoittuu silminnähden nopeasti.”Kun opimme huomioimaan omaa hengitystämme, voimme myös oppia huomioimaan hevosen hengitystä. Olen usein sanonut oppilaille, että haluan kuulla, kun hevonen tekee piaffia ja piruettia että se hengittää. En halua, että hevonen pidättää hengitystä, kun se tulee sisään vaikeaan liikkeeseen ja tekee suorituksen. Hengityksen pidättäminen aiheuttaa kramppimaista lihasten käyttöä niin hevosessa kuin ratsastajassa, ja kun opimme ensin huomioimaan omaa hengitystä voimme myös tulevaisuudessa auttaa hevosta hengittämään vaikeiden liikkeiden läpi”, Hagelstam sanoo..Joogassa vastakohdat yhdistyvät ja lannelihas rentoutuu

Stella Hagelstam: Kun ratsastaja pidättää hengitystä, myös hevonen tekee niin

Aiheeseen liittyvää