Eläinlääkärin kunnianloukkausoikeudenkäynti: "Siellä oli sitä värikästä sosiaalisen median kielenkäyttöä"

Tampereella arvioitiin, mitä voi sosiaalisessa mediassa toisesta ihmisestä kirjoittaa. Kyse oli kunnianloukkaussyytteestä, jossa asianomistajana on Profivet-klinikan omistaja, eläinlääkäri Sari Kalliomaa ja vastaajana hänen asiakkaansa, vammautuneen ja sittemmin lopetun hevosen omistaja. Kumpaakin kuultiin käräjäsalissa. Tuomari Virpi Pirhonen totesi heti alkuun, että tämän oikeudenkäynnin aihe ei ole selvittää miten ja missä hevonen loukkaantui."Riidatonta on, että tällä hetkellä ei tiedetä missä hevonen on vammautunut", hän linjasi.Suuri osa puheenvuoroista liittyi kuitenkin hevosen vammautumisajankohtaan.Tapauksen taustalla on tämä: joulukuussa 2023 nuori irish cob -hevonen ruunattiin Profivetissa. Ruunaus onnistui, mutta saman päivän aikana hevonen alkoi ontumaan. Hevosta ei enää kuitenkaan viety Profivetiin, vaan Helsingin yliopistolliseen hevossairaalaan, jossa se lopetettiin. Myöhemmin paljastui, että sen toisen takasen reisiluu oli murtunut kasvurajan kohdalta. Vastaaja-hevosenomistaja koki hevosensa kuoleman johtuneen jostakin, mitä tapahtui ruunauksen yhteydessä, mutta josta ei kerrottu. Hänellä on ollut tapahtumainkulusta omat arvionsa, jotka hän on myös auliisti, ja syyttäjän mukaan halventavasti, kertonut sosiaalisessa mediassa. Hän on esittänyt avoimilla somesivuillaan mm. näkemyksen, että hevosta on klinikalla "paiskottu", ja että se on todennäköisesti loukkaantunut putoamalla leikkauspöydältä tai vinssistä. Kalliomaata hän on nimittänyt vale-eläinlääkäriksi ja eläinten kiduttajaksi. Kalliomaa on pahoittanut mielensä kirjoittelusta, jossa on hänen mukaansa maalittamisen piirteitä ja jossa hänen ammattitaitonsa ja jopa syntyperänsä on kyseenalaistettu. Syyttäjä Hanna Ikonen totesi hevosenomistajan olleen vahvasti sitä mieltä että ontuminen ja kuolema ovat aiheutuneet Kalliomaan menettelystä ja tämän aloittaneen "melkoisen lokakampajan sosiaalisessa mediassa vailla minkäänlaista totuuspohjaa". "Mutta se, että hevosen menettäminen menee tunteisiin, ei oikeuta tällaisiin julkaisuihin", syyttäjä lausui.Vastaaja mieltää kirjoittaneensa vain "tapahtumakertomuksen", kyse ei ollut hänen mukaansa lokakampanjasta tai loukkaamistarkoituksesta. "Olin järkyttynyt ja siellä oli sitä värikästä sosiaalisen median kielenkäyttöä", hän totesi kirjoittamisestaan. Hän viittasi myös muihin kirjoittajiin, siihen, ettei ollut ainoa. "Kun postasin tämän facebookiin, se avasi jonkun ihme tulpan. Viestejä alkoi vaan pulputa."Syyttäjä vaatii vastaajalle 44 päiväsakon verran rangaistusta kunnianloukkauksesta. Kalliomaa vaatii 9240 euroa ansionmenetyksestä, 6000 euroa kärsimyksestä sekä korvausta omista terveydenhoitokuluista 198 euron edestä, ja tähän päälle todistelukustannukset ja oikeudenkäyntikulut, joita ei torstaina ehditty vielä määritellä.Vastaaja kiisti vaatimukset. TodisteluPäivän aikana käytiin läpi todistelua ja kuultiin kolmea todistajaa, kahta asianomistajan kutsumaa, ja yhtä vastaajan kutsumaa. Tuomari oli karsinut todistajien ja myös teemojen määrää. Esimerkiksi eläinlääkäreihin kohdistuva maalittaminen, jonka tunnusmerkit Kalliomaa tapauksessa mielestään tunnisti, ei yleisenä ilmiönä kuulu asiaan, tuomari katsoi. Asianomistajan toinen todistaja kuitenkin piti teeman mukaisen esitelmän eläinlääkäreihin kohdistuvasta vihakirjoittelusta. Hän kertoi, että "somesta on tullut armoton teurastuskenttä". Kun toisaalta vastaaja olisi halunnut esittää Suomi24-keskustelupalstalta jopa yli kymmenen vuoden takaa löytämiään nimettömiä kommentteja Kalliomaasta, tuomari totesi, että niiden läpikäyminen ei veisi asiaa eteenpäin. "Missä määrin henkilö pystyy muodostamaan omaa totuuttaan muiden yksipuolisten totuuksien perusteella?" hän linjasi. "En anna tämän oikeudenkäynnin muuttua eläinlääkäri Kalliomaan yleiseksi arvosteluksi."Tämän jälkeen kuvakaappauksia viesteistä ja kirjoituksista tarkasteltiin ja niiden sanamuotoja ja jopa käytettyjä emojeja puitiin noin tunnin verran. Ja vaikka oli nimenomaan otettu esille, että tarkoituksena ei ollut yrittää selvittää hevosen ontumaan johtanutta syytä, tapahtumainkulkua käytiin läpi, sillä se on tuomarin mukaan kuitenkin välillistä näyttöä ja liittyy oleellisesti väittämiin. Näin ollen tuomari katsoi tarpeelliseksi luoda yleiskuvan aikajaksosta, joka alkoi tiistaina 19.12.2023 ja päättyi perjantaina 22.12.2023, jolloin hevonen lopetettiin.Kalliomaa selosti oikeussalissa miten ruunaus tehdään, ja kiisti putoamisen käytännössä mahdottomana. Lisäksi ruunauspäivänä paikalla ollut klinikan henkilökunta ei ole putoamista havainnut tässä kyseisessä tapauksessa, eikä koskaan aiemminkaan. Asianomistaja viittasi myös pehmusteisiin, jotka ovat käytössä sekä kaatumishuoneessa että leikkaussalissa.Kalliomaa totesi kuitenkin yleisesti, että kun hevosen kaltainen eläin leikataan ja nukutetaan, siihen liittyy aina riski. Tämä tulkittiin vastaajan taholla jonkinlaiseksi myöntämiseksi siitä, että klinikalla oli tapahtunut vahinko.Milloin ontuma alkoi?Koska jalka on voinut vaurioitua minä hetkenä hyvänsä kyseisessä aikaikkunassa, kriittistä asiassa on se, milloin hevonen on ensimmäisen kerran riidattomasti ontunut. Tästä ei saatu selvyyttä, sillä asiassa on kahta vastakkaista näkemystä. Asianomistaja Kalliomaa ja hänen neljä työntekijäänsä, joista yksi, klinikkahoitaja, oli todistamassa käräjillä, eivät havainneet ontumista klinikalla 19.12.. Hevosen vastaajan kanssa autoon saattanut työntekijä ei ollut käräjäoikeudessa todistamassa, mikä herätti vastaajaosapuolessa ihmetystä. Klinikkahoitaja toi esiin omassa todistajanlausunnossaan, että tätä toista työntekijää on kuitenkin tähän teemaan liittyen jo kuultu Ruokavirastoa varten, ja kun he ovat keskenään kyseisestä asiasta puhuneet, työntekijä ei ole maininnut mitään erityistä. Vastaaja, todistamaan tulleen aviomiehensä kanssa, väittää huomanneensa jotain outoa jo puhdistessaan ennen kotiinkuljetusta hevosen kavioita klinikan karsinassa: hevonen oli hikinen eikä se suostunut nostamaan kavioita klinikkahoitajalle ollenkaan ja omistajallekin vain vastahakoisesti, mutta vammautuneen takajalan vastakkaista jalkaa ei hänellekään. Hetkeä myöhemmin hän havaitsi ontumisen lastatessaan hevosta autoon, mutta ei vaan tullut maininneeksi asiasta, vaikka sanoi ymmärtäneensä myöhemmin, että olisi pitänyt. Myöhemmin illalla kotona vastaaja huomasi, että hevonen ontui ja lähetti klinikalle reklamaation. Torstaina 20.12. hän lähetti klinikalle videon ontuvasta hevosesta ja kysyi mistä voi olla kyse. Kalliomaa esitti mahdollisuuden hakautuneesta takapolvesta, mitä hän yhä pitää esitietojen valossa täysin valistuneena arviona tilanteessa kyseisellä rodulla, jolla on siihen lisäksi taipumusta. Vastaaja kertoi, että muut eläinlääkärit, joilta hän on videon perusteella kysynyt kyllä vai ei -mielipidettä, eivät ole nähneet hakautunutta takapolvea todennäköisenä. He eivät kuitenkaan suostuneet antamaan käräjäoikeudelle asiantuntijalausuntoa. Mitä keskiviikon jälkeen tapahtui ja miksi, siinä kertomukset eroavat jälleen toisistaan. Hevosenomistaja väittää, että hevosta ei suostuttu ottamaan Profivetiin hoitoon, klinikalla nähdään että päinvastoin hoitoon pyydettiin, mutta hevonen haluttiin viedä Helsinkiin. Torstaina 21.12. hevonen jäi Viikkiin antibiootti- ja kipulääkehoitoon. Perjantaina 22.12. se lopetettiin. Lopetuksen jälkeen hevonen avattiin. Patologi totesi akuutin ödeeman ja verenvuodon murtuma-alueella. Myöhemmin toinen patologi on Kalliomaan pyynnöstä täsmentänyt, että tunnusmerkistö täsmää tuoreeseen vaurioon, joka on voinut tapahtua minä tahansa hetkenä, kuitenkin alle kolmen päivän aikana avaushetkestä taaksepäin - jopa viimeisen vuorokauden aikana lopetushuoneessa, jossa hevonen jätetään kaatumaan betonilattialle itsekseen. .LoppulausunnotLoppulausunnossaan syyttäjä totesi, että on absurdia, että eläinlääkärin tai kenenkään muunkaan pitäisi kestää valheellista ja halventavaa kommentointia, joka ei millään tapaa ole hyväksyttävää. Hän totesi myös, että kyse ei ole yleisestä edusta ja sananvapaudesta, vaan yksittäisestä eläimestä ja hoitotoimenpiteestä."Kyllä me tällä puolella tiedetään mitä sanalla "maalittaminen" tarkoitetaan", totesi Kalliomaan asianhoitaja.Vastaajan puolesta todettiin, että lokakampanjaa tai halventavaa tarkoitusta ei ole ollut. Vastaaja on kertomansa mukaan kutsunut Kalliomaata "eläimen kiduttajaksi" shokkitilassa. Ammattihenkilöä tulee vastaajan mukaan saada voida kritisoida julkisesti. "On käytetty ehkä rumia sanoja mutta ammattihenkilön tulee kestää kritiikki. Ja jos kymmenet muutkin henkilöt ovat kirjoittaneet, miksi vastaajan pitäisi yksin vastata", vastaajan asianhoitaja päätti. Tuomio annetaan 3.7..Somekirjoittelun kohteeksi joutunut eläinlääkäri vie asian käräjäoikeuteen - "Tähän täytyy saada jonkinlaiset rajat".Päivitys 14.6. klo 9.30 täsmennetty patologin lausuntoa vamman mahdollisesta syntyhetkestä. Päivitys 14.6. klo 21 muutettu kappaletta, jossa kerrotaan hevosen lähtemisestä klinikalta ja lisätty, että hevosta autoon vastaajan kanssa saattanut hoitaja ei ollut todistamassa.

Eläinlääkärin kunnianloukkausoikeudenkäynti: "Siellä oli sitä värikästä sosiaalisen median kielenkäyttöä"

Aiheeseen liittyvää