Kyra Kyrklund lähtee jo lauantaina FEI:n kokoukseen Lausanneen: "Joskus se yksi tuomari, joka näkee toisin kuin muut, voi olla oikeassa"

Kyra Kyrklundilla on ollut niin kiire hyvinvointityöryhmätyöskentelyssä, että oma Palapeli-valmennusryhmä on saanut pärjätä etäneuvoilla. Hän on sekä SRL:n hyvinvointiryhmässä, Tanskan ratsastajainliiton hyvinvointiryhmässä, että FEI:n kouluratsastuksen strategiatyöryhmässä.Loppua kohden kiihtyy, sillä Kyrklund lähtee lauantaina Lausanneen, jossa kokoustetaan ennen maanantaina alkavaa Kansainvälisen ratsastajainliitto FEI:n urheilufoorumia. Kouluratsastuksen strategiaa miettinyt työryhmä esittää siellä pohdintansa tulokset maanantaina. Työryhmän pohdinnan tuloksia odotetaan suurella mielenkiinnolla kautta maailman.Kyrklund on kuitenkin inhorealisti. "Suuria muutoksia ei saada nopeasti, ilman, että asiat niiden taustalla tutkitaan huolellisesti", hän sanoo. "Täytyy tietää mitä muutetaan ja miten se tehdään."Näihin asioihin lukeutuu viime ajat suuren huomion kohteena ollut sinikieli-ilmiö. Kyrklund tyytyy toteamaan, että niin ilmiselvältä kuin syy sinisen kielen taustalla saattaa monien mielestä vaikuttaakin, todellisuudessa sen syntymekanismia ei tiedetä, eikä sitäkään, mitä se hevoselle loppujen lopuksi aiheuttaa. Mekanismia on myös vaikea eettisesti tutkia. Toistaiseksi on tyydyttävä jatkamaan sinisten kielten taustamekanismin selvittämistä, jota työtä siis tehdäänkin. "Tässä tilanteessa se ottaa oman aikansa", Kyrklund sanoo. Hän kertoo, että kun asiaa on selvitelty, on havaittu, että pelkästään jo se, että suussa ylipäätään on kankikuolain, tai jopa nivelkuolain, ilman, että selässä vielä edes istutaan, näyttää joissakin tapauksissa riittävän siihen, että kielen värisävy muuttuu. Tämän asian käsitteleminen on todella vaikeaa, sillä useampi kuin yksi kiivasmielinen ja aggressiivinen ryhmittymä keskittyy julkaisemaan omaa sisältöään asiasta, eikä epäröi mainita syylliseksi katsomiaan tahoja nimin ja kuvin. Kaikki epäasiallinen ratsastus nähdään todisteena koko lajia vaivaavasta, vakavasta rakenteellisesta perusvirheestä. Nämä runsaasti julkisuutta saavat tahot eivät keskustele, ne julistavat.Kyrklundin tulokulma pitkän kokemuksen omaavana huippu-urheilijana ja -valmentajana lähtee perusolettamuksesta, että kaikki tahot haluavat hyvän ja kestävän lopputuloksen, joka perustuu kattojärjestötasolla tehtyihin harkittuihin linjauksiin. Pitäisikö kankikuolain kieltää kokonaan? FEI:n työssä tällä hetkellä mukana oleva Andrew McLean, joka niin ikään puhuu ensi viikon urheilufoorumissa, on väläyttänyt tätä mahdollisuutta. Kyrklundin mielestä ei pitäisi. Jos näin tehtäisiin, tulisi kaikki vipuvartta jollain lailla hyödyntävät kuolaimet käydä läpi muissakin lajeissa, este- ja kenttäratsastuksessa ja valjakkoajossa. Kyrklund muistuttaa, että kyse on välineestä, joka tottelee käyttäjäänsä. Tämän hetken keskustelussa aiheet ovat sekaisin, ja kaikki halutaan nähdä vakavana hyvinvointiongelmana. Kyrklund kysyy retorisesti, että jos ja kun hänellä on lajista yli 60 vuoden kokemus, eikö hänellä pakostikin ole myös jo tietoa siitä. Kyrklund ei esimerkiksi suostu uskomaan, että luotiviivalla tai sen edessä pysytteleminen olisi ratsuhevoselle hyvinvointikysymys, aivan samalla lailla kuin ei ole epäilystäkään siitä, etteikö rollkur olisi hevoselle haitaksi. Tämän hetken keskustelussa ääripäiden välille ei tehdä eroa, ja sana hyperfleksio kattaa valtavan määrän pään asentoja lähes luotiviivasta täyteen rollkuriin. "Sana hyperflexion kuitenkin jo sanana tarkoittaa, että jokin nivel on ääriasennossa", Kyrklund toteaa. Historia sanan takana on, että FEI:tä ei aikoinaan miellyttänyt saksalaisperäinen sana rollkur, joka menetelmä oli jo kielletty FEI:n säännöissä, ja kun se haluttiin korvata, tilalle otettiin "hyperflexion". Hyperfleksio-sanan, sellaisena kuin FEI tarkoitti, käännös olisi näin ollen rollkur. .Luotiviivasta, kokoamisesta, jännittymisestä – omin sanoinKyra Kyrklund: Kokoaminen ei ole mikään ”on or off” vaan se on asteittainen prosessi jota ratsastajan pitää osata hallita tarpeen mukaan (vähentää tai lisätä). LDR:ssä (low, deep, round) hevonen voi olla luotiviivan takana mutta sen pitäisi kantaa itseään, eli ei kovalla tuella ”pakotettuna” rintaa vasten tai sen lähelle. Tässä on se ongelma, pystyvätkö stewardit arvioimaan onko hevonen pakon alla vai tunteeko se luottamusta ratsastajaansa. Hevosen tulisi olla rento, suu kiinni, imeä kuolainta ja mieluiten vaahdota suusta (mikä osoittaa että sylkirauhaset eivät ole jääneet alaleuan luun ja atlasnivelen välissä puristukseen.Tarkkaillaan koko naaman ilmettä, ovatko silmät avoimet ja pyöreät, katsotaan korvien liikettä ja niin edelleen. Myöskin hännän tulisi olla rento ja hevonen kantaa häntäänsä sitä huiskimatta. Hevosta täytyy tarkkailla edellämainittujen stressimerkkien valossa ja yrittää päästä selville, onko stressiä koolla siedettävä määrä - vai yli sen. "Hevosilla, kuten ihmisilläkin, on myös positiivista stressiä: innostuneisuutta."Tietenkin voi olla hevosia, jotka jännittyvät alkuun uudessa ympäristössä mutta 10-20 minuutissa niiden pitäisi pystyä rentoutumaan.Enpä voi sanoilla kuvata tätä tämän paremmin, tämä on jotain minkä pitää oppia näkemään ja ymmärtämään syy-seuraus jännitykseen. .Tuomaritoiminta Kyrklund ei myöskään ole missään vaiheessa salannut henkilökohtaista mielipidettään siitä, mitä kouluratsastuksessa tulisi nopeasti tehdä. Välittömin vaikutus olisi sillä, että tuomaritoimintaan saadaan muutos. FEI:n kouluratsastussäännöt ovat selvät, mutta tuomeiden ohjeita (judging manual) on vuoteen 2026 mennessä ehkä muutettava. Mutta sitä odotellessa, tuomarit voivat vaikuttaa radalla näkemäänsä heti. "Jos tietynlaisesta ratsastuksesta saa huonot prosentit, hyvin nopeasti huonot pisteet saaneet ratsastajat alkavat miettiä, mitä he muuttavat ratsastuksessaan", Kyrklund sanoo. Kouluratsastuksessa ratsastetaan tuomareille. "Kouluratsastuksen arvostelua vaikeuttaa se yleistynyt ajattelutapa, että riskinotosta radalla palkitaan tietyllä lailla aina. Riskinotto ei todellisuudessa olekaan riskinottoa, sillä se kannattaa aina. Täysin riippumatta siitä, oliko riskinotto hallittua vai ei. Minun näkemykseni on, että jos hevonen saa tahtirikon lisättyyn raviin siksi, että hevoseen on kasattu liikaa painetta näyttävyyden -ja kympin-toivossa, siitä annetaan nelonen, ei 6 tai 7. Silloin ratsastaja ottaa varman päälle mieluummin 9 tai 8, kuin 4. Ihan samalla periaatteella, kuin esteuusinnassa puomi tippuu tai ei tipu. Ihan yhtä lailla este- ja kouluratsastuksessa osa osaamista on sitä, että täytyy kyetä arvioimaan se, mihin oma hevonen pystyy ja oikein hyvät ratsastajat tuntevat, missä riskin oton raja kulkee", Kyrklund perustelee. "Ei voi vain räiskiä menemään."Tämä on kuitenkin vaikeaa, ottaen huomioon vuosien aikana pesiytymään päässeet tavat. Väärin toteutettu kollegiaalisuus on tapa, jolla sahataan omaa oksaa ja heikennetään tuomaritoiminnan uskottavuutta. Kaikki kouluratsastusta seuraavat ovat huomanneet saman ilmiön: kisaviikonlopun ensimmäisessä luokassa eroja voi olla paljon, mutta seuraavassa luokassa ne ovat tasoittuneet. "Joskus kuitenkin se yksi tuomari, joka näkee toisin kuin muut, voi olla oikeassa", Kyrklund sanoo. "Tähän tarvitaan videoanalyysi jälkikäteen, jotta nähdään mitä radalla tapahtui. Video olisi myös oiva tapa tuomarikoulutuksessa."FEI:n organisaatiossa ei kuitenkaan ole sellaista positiota, joka voisi kohdistaa tuomareihin suoraa käskyvaltaa. "Tässä olisi nyt hyvä, että olisi yksi despootti, joka saisi määrätä tuomarit reagoimaan. Mutta ei sellaista ole."Kyrklund on aiemminkin rinnastanut tilanteen taitoluistelun vastaavaan. Hän on myös yrittänyt korjata tilannetta. Kyrklund muistuttaa mielellään, että taitoluistelussa ajauduttiin epäonnistuneen tuomaritoiminnan seurauksena kriisiin, jonka seurauksena arvostelusysteemi muutettiin. Taitoluistelun code of points sai runsaasti julkisuutta ja tästä on jo yli 20 vuotta. Kyrklund on sitä mieltä, että ratsastuksen tulisi yrittää pysyä olympialajina."Suomessa vain olympialaiset ovat tärkeitä, MM- ja EM-kisat ovat suomalaisten mielestä vain välietappeja olympialaisiin. Lajin saama valtionavustus on hyvin pitkälti sidottu olympialajin statukseen", hän pohtii. .Tohtori Andrew McLean esittelee FEI:n urheilufoorumissa hevoskoulutuksen 10 periaattetta .Tohtori Andrew McLean ja keitetyn sammakon syndrooma: "Kankikuolaimen käytön voisi lopettaa vaikka kokonaan" ."Code of points olisi hyvä ratkaisu", sanoo Kyra Kyrklund, joka toivoo kouluratsastukseen yhtä objektiivista arvostelusysteemiä kuin taitoluistelussa

Kyra Kyrklund lähtee jo lauantaina FEI:n kokoukseen Lausanneen: "Joskus se yksi tuomari, joka näkee toisin kuin muut, voi olla oikeassa"

Aiheeseen liittyvää