Maailman ranking-ykkösen valmentaja Kyra Kyrklund: "Älä jahtaa mitalia, anna sen tulla sun luo"

Maailman parhaat kouluratsastajat saapuivat lauantaina Aachenin Soersiin. Freestyle, Zonik Plus, Wendy de Fontaine – kaikki olivat paikalla heti ensimmäisenä päivänä.Maailmanrankingissa ykkösenä olevan Cathrine Laudrup-Dufourin tamma saapui Allianz Parkiin lauantaiaamuna ensimmäisten joukossa – ja pääsi saman tien muuttamaan upouuteen tallirakennukseen kisapaikalla, jossa hevosille on varattu 3x4 -metriset eli 12 neliön karsinat. Valmentaja Kyra Kyrklund lensi Kölniin ja ajoi sieltä Aacheniin sunnuntaina.Hänen ohjelmassaan on nyt viikko tiukkaa kisaelämää. Ja seminaari, jossa Kyrklund on mukana puhujana. Sen aihe on "Miksi saksalaiset ovat niin ylivoimaisia?"Kyrklund ei anna tähän heti vastausta, vaan sanoo puhuvansa aiheesta "sitten Aachenissa"."Saksalaiset ovat olleet ylivoimaisia jo vuosien ajan. Kaikissa ratsastuksen lajeissa", hän kuitenkin huomauttaa. Entä Suomi?"On hyvä että suomalaiset ovat Aachenissa. He rakentavat joukkuetta ensi vuoden EM:iä varten ja siellä voi sitten yrittää saada olympiakvaali joukkueelle", Kyrklund toteaa.Kyrklund toteaa, että myös Iso-Britannia, Tanska ja Belgia ovat tänä vuonna vahvoja. Kyrklund, kuten kaikki muutkin, on huomannut, että Belgia on noussut raketin lailla. Ei pelkästään Justin Verboomen vaan muukin joukkue. Se Kyrklundin mukaan johtuu siitä tunnetusta ilmiöstä, että yksi huippuhevonen vetää perässään koko joukkueen parempiin prosentteihin. He eivät tienneet että niin hyvin ratsastaminen on mahdollista, ennen kuin maanmies näytti sen. Kyse on haamumailiefektistä. .Haamumaili – "mahdoton" neljän minuutin rajaAlle neljän minuutin mailia pidettiin pitkään ihmisen suorituskyvyn lähes mahdottomana rajana. Tätä tavoitetta alettiin kutsua "phantom mileksi", haamumailiksi – rajaksi, jota huippujuoksijat tavoittelivat, mutta jota kukaan ei tuntunut pystyvän rikkomaan. Neljän minuutin alitusta pidettiin jopa ihmiskeholle mahdottomana. Brittiläinen Roger Bannister päätti tehdä siitä tavoitteensa vuoden 1952 olympialaisten jälkeen, joissa hän juoksi 1500 ja oli pettynyt neljänteen sijaansa. Bannister harjoitteli määrätietoisesti ja yritti useita kertoja, alittamatta kuitenkaan aikaa. Lopulta 6. toukokuuta 1954 yritys onnistui ja Bannister juoksi 3.59,4.Kiinnostavinta oli, mitä tapahtui sen jälkeen. Vain 46 päivää myöhemmin australialainen John Landy juoksi mailin aikaan 3.58,0. Eli reilusti nopeammin. Tänä päivänä, 72 vuotta myöhemmin maili juostaan aikaan 3:42.66. Ennätys alitettiin viimeksi viime heinäkuussa, jolloin asialla oli Josh Kerr. Bannisterin suoritus osoitti, että raja ei ollutkaan niin mahdoton kuin oli uskottu. Kun yksi ihminen osoitti sen mahdolliseksi, myös muiden käsitys omista mahdollisuuksistaan muuttui. Haamumaili oli fyysinen, mutta myös psykologinen raja."Mentaaliblokki", Kyrklund toteaa.. Ovatko MM-paineet kovat? Kyrklund ei anna niiden vaikuttaa."Tiedätkö, mä en ajattele voittamista enkä edes muita ratsukoita", hän sanoo. "Tärkeää on vain se, että pääsee tekemään oman suorituksensa mahdollisimman hyvissä olosuhteissa ja sitten tekee parhaansa. Enempään ei kukaan pysty. SItten se riittää mihin se riittää", hän tuumaa.Muiden tekemisistä murehtiminen on niin turhaa."Sä voit vaikuttaa vain itseesi, niihin muihin ratsastajiin tai tuomareihin tai ylipäätään kenenkään ja mihinkään muuhun et voi vaikuttaa. Niinpä niitä ei kannata myöskään miettiä."Tämä asia ei välttämättä ole aina kovin selvä, korkeallakaan tasolla.Kyrklund muistaa erään vuoden, jolloin Jan Brink oli arvokilpailussa tukevasti mitalissa kiinni. "Sanoin Janille, että älä jahtaa mitalia, anna sen tulla sun luo."Eli: Älä purista mailaa. Etenkään, kun rentous, keveys ja ratsastuksen hevosystävällisyys ovat valttia suorituksessa tänä päivänä. Olivat jo Pariisissa."Jännittyneestä hevosesta ei enää tykätä. Siitä seuraa se kysymys, että kuka pystyy virittämään hevostaan parhaalla tavalla - joko motivoimaan sitä tai rauhoittelemaan sitä, hevosesta riippuen."Kyrklund tunnetaan siitä, että hän on aina tiennyt, että suorituksessa ei metsästetä vain yhdeksikön ravilisäyksiä, piruetteja, piaffeja. Kouluratsastus on matematiikkaa. GP-radalla on 36 eri arvostelukohtaa, ja kaikista niistä saa yhtä arvokkaita numeroita. Jos ei oteta lukuun kaksinkertaisia numeroita, joita saa tietyistä kohdista, mutta nämä kohdat ovat myös vaikeimpia. Kyrklundin teesi on, että koskaan ei kannata menettää maksimipisteitä sisäänratsastuksesta eikä lopputervehdyksestä, koska niistä ne yleensä saa vähimmällä vaivalla. Menestyvä kouluratsastaja on sellainen, joka hioo pienimpiäkin yksityiskohtia kaiken aikaa. Kyrklund kertoo, että Cathrine Laudrup-Dufour on juuri tällainen ratsastaja. Ratsastaja, joka osaa laskea. Ratsastaja, joka rakastaa hioa liikettä kohti täydellisyyttä. Ja ratsastaja, joka rakastaa harjoittelua. Ilman näitä ominaisuuksia on vaikea menestyä. Lisäksi tarvitaan peili - valmentaja, joka näkee mitä on meneillään ja mistä sen pienenkin parannuksen voisi ottaa. Ja ennen muuta, miten se tehdään. "Katson joka liikettä, ja niissä on kaikissa monta osa-aluetta ja asiaa, jotka täytyy hallita. Ja jos haluaa jotakin niistä parantaa, on ensin löydettävä se asia, joka on parannettava. Ei ole mitään hyötyä toistaa ja toistaa samaa asiaa, ei se siitä parane. Mitä nämä asiat voivat olla? Ne voivat olla vaikka mitä. "Hevonen ei vaikka ole täysin suora. Tai se lähtee uuteen suuntaan kun sä vasta asetat sitä. Tai se ei kanna itseään tarpeeksi hyvin. Se ei vaikkapa pysty lyhentämään laukka-askeltaan ja samanaikaisesti kantamaan itsensä."On löydettävä myös se, mikä nämä asiat aiheuttaa, jotta korjaussarja kohdistuu oikeaan asiaan. Siinä valmentajaa auttaa mitä parempi ja herkempi ratsastaja hänellä oppilaanaan on. Cathrinen kanssa me puhutaan koko ajan. Joka kerta kun menen Tanskaan häntä treenaamaan, hän tietää jo, mitä hän haluaa työstää. Ei me vain treenata treenaamisen vuoksi, vaan täsmällisesti sitä, mitä tarvitaan."Onko Cathrinella heikkoja kohtia ollenkaan?"Ei mitään sellaisia, että valmentaja olisi huolestunut. Mutta kömmähdyksiä voi aina sattua kenelle tahansa."Kyrklund muistuttaa, että hevoset ovat erilaisia joka päivä. Ne reagoivat kehonsa ja ympäristön aiheuttamiin tuntemuksiin. Ne voivat olla rauhallisia, jännittyneitä, väsyneitä tai toisaalta ylipirteitä. Niiden kisafiilis on saanut alkunsa jo paljon ennen kilpailua - oikeastaan jo kotona. "Kuten estehevosetkin, hevonen voi olla on form tai off form. On tunnettava missä mennään, jotta verryttelyssä voidaan tehdä tarvittavat korjausliikkeet. On iso virhe hermostua sen takia, että hevonen tuntuu vähän joltain. On mentävä tilanteen mukaan, go with the flow, sen mukaan mitä hevonen sinä opäivänä tarjoaa sulle, eikä pyytää enempää."Kuten Monty Roberts sanoo, ratsastajan on sopeuduttava hevoseen, eikä hevosen ratsastajaan?"Joo." .Ville Vaurio lähti MM:iin – ”Elämässä täytyy tehdä asioita, joihin sulla on intohimo”.Kyra Kyrklund ja Cathrine Laudrup-Dufour: Ratsastaminen on kuin paritanssia - mutta kumpi on se, joka vie?

Maailman ranking-ykkösen valmentaja Kyra Kyrklund: "Älä jahtaa mitalia, anna sen tulla sun luo"

Aiheeseen liittyvää

Niemisellä taustalla "fiaskokausi", Koskiluhtalla uusia kokemuksia Päijänteellä

Maailman ranking-ykkösen valmentaja Kyra Kyrklund: "Älä jahtaa mitalia, anna sen tulla sun luo"

Odi Murona – seitsemänvuotiaiden maailmanmestari on siitostamma, joka osoittautui kilpatammaksi

Einfach Imposant B FRH – viisivuotiaiden maailmanmestari