Kyra Kyrklund: "Peruskysymys on se, saako eläimiä käyttää mihinkään”

Kyra Kyrklund ottaa esille sen, että myrskynsilmässä ei ole vain kouluratsastus, vaan kaikki ratsastus ja kaikki hevosen käyttäminen, siis koko hevosurheilu mahdollisimman laajasti ottaen. ”Peruskysymys on saako eläimiä käyttää mihinkään”, hän toteaa.Se on moraalifilosofinen kysymys, johon on mahdoton vastata.Kaikessa, mitä ihminen tekee, on hyvät ja huonot toimijansa.”Jos joku haluaa jossain asiassa omassa tallissaan tai kotonaan toimia väärin ja jopa rikollisesti, ei häntä pysty siitä estämään.”Sen sijaan Kyrklund toteaa, että ”tämä on vain jäävuoren huippu” -tyyliset puheet eivät ainakaan sen perusteella mitä hän itse näkee pidä hevosalalla kuitenkaan paikkaansa. Myös tämä olisi pystyttävä tuomaan esille.”Valtaosa hevosihmisistä tekee tätä siksi, että he rakastavat hevosia”, hän näkee.Kyrklund ottaa ääriesimerkin.”On monenlaisia vanhempia. Häviävän pieni osa vanhemmista ovat rikollisia ja kohtelevat lapsiaan väärin. He eivät kuitenkaan edusta kaikkia vanhempia, vaan valtaosa vanhemmista rakastaa lapsiaan, haluaa heille pelkkää hyvää ja myös onnistuu kasvatustehtävässään.”.Kouluratsastajien avoimessa kirjeessä todetaan näin: ”On aivan eri asia joutua pois olympialaisista siitä syystä, että uusille lajeille tarvitaan tilaa, kuin tulla heitetyksi sieltä ulos julmaksi ja sopimattomaksi koetun käytöksen vuoksi.Sidosryhminä olemme yksimielisiä toiveessamme ja vaatimuksessamme, että FEI tekee kaikkensa korjatakseen tilanteen ja että maailma myös näkee sen tekevän niin.Tarvittavan lainkäyttövallan käytännön kysymykset on voitettava, jotta FEI:n, lajin kansainvälisen hallintoelimen, vaikutuksella on hampaat ja jotta se myös puree. Lahjakkaita ja kokeneita juristeja on, he löytävät kyllä keinot.”."Lajimme on vaarassa" - Kouluratsastajien kansainväliset yhdistykset lähestyvät kattojärjestö FEI:tä . Varhaisen välitulon malliIDRC kannustaa FEI:tä löytämään ”varhaisen väliintulon mallin” muuallakin kuin kilparadoilla ja ottamaan käyttöön sellaiset sanktiot, joilla on myös vaikutusta. Kilpailukielto on yksi tällainen. Varmasti on mahdollista kehittää lisää sanktioita, kehittää lajiin parhaiten sopivaa valvontaa.FEI:n tehtävä olisi arvioida erilaisia ilmiantoja paitsi eläinsuojelullisesta näkökulmasta, myös lajin näkökulmasta. Ohjenuoranaan, että jos väärinkäytöksiä ilmenee, niihin reagoidaan nopeasti ja matalalla kynnyksellä.”Tiedän kyllä, että tällainen ei ole mikään helppo homma järjestää, mutta jos asia katsotaan tärkeäksi, jotakin tässä kuitenkin selkeästi tarvitaan”, Kyrklund sanoo. ”Tällä lailla saataisiin jonkinlainen väliporras ennen kuin poliisi kutsutaan paikalle, sillä poliisilla on kuitenkin tietty kynnys puuttua asioihin ja kun niihin ei puututa ajoissa, asiat pääsevät kärjistymään. Jos mitään ei tapahdu, jossain vaiheessa ollaan niin suutuksissa, että aletaan kuvitella, että kyseessä on tarkoitushakuinen peittely”, Kyrklund miettii. ”Jos mietitään vaikkapa Cesar Parran tapausta, kävi ilmi, että siihen ei ollut USA:ssa kenelläkään laillisia valtuuksia puuttua. FEI oli ainoa, joka pystyi toimimaan. Mutta asian ei olisi tarvinnut mennä niin kuin se meni, jos alusta asti olisi tiedetty minne kyseisenkaltaisessa tapauksessa videot ja ilmiannot voidaan toimittaa. Pitää olla joku sellainen paikka, mihin ihmiset voivat ottaa yhteyttä ja kertoa, että ’tämä ei ole okei, tätä pitää katsoa lähempää’.””Viegaardin juttu Tanskassa on aivan vastaavanlainen. Tiedän vuosien varrelta monia ihmisiä, jotka ovat tehneet ilmoituksia sieltä, mutta mitään ei ole tapahtunut.”.”Joku voi haluta ilmiantaa jonkun toisen pelkästään siksi, että saa hänet raivattua pois tieltään kisoissa.".Oikeat perustelutMutta aivan vastaavasti, silloin kun on epäselvää, onko mitään väärinkäytöstä ollutkaan, asia tutkittaisiin ja tuotaisiin sitten perustelujen kanssa esille. Lajilla täytyy tarvittaessa olla oikeus myös puolustaa toimintatapojaan. Jopa suoranainen velvollisuus.”Joku voi haluta ilmiantaa jonkun toisen pelkästään siksi, että saa hänet raivattua pois tieltään kisoissa. Tai hänellä on joku muu ei-niin-kaunis motiivi. Me ollaan kuitenkin vaan ihmisiä.”Niin kauan, kun ei päästä yksimielisyyteen perusasioistakaan, ja kaikki ovat omasta mielestään ainoita oikeassa olevia, ei voi tehdä paljoakaan.Tarvitaan myös ratsastuksen teknistä osaamista, ei pelkästään yhden ajatusfilosofian edustajia. Ennen kuin kielletään vaikkapa kankikuolain, on tiedettävä miksi. Perustelujen on oltava oikeat. Kyrklundin mielestä ei ole mitään mieltä koota komiteaa, jossa on vain samanmielisiä.”Esimerkkinä keskustelu hevosen pään ja kaulan asennosta ja siitä miten se vaikuttaa hevosen selkään. Haluaisin henkilökohtaisesti nähdä aiheesta korkealaatuisia tieteellisiä tutkimuksia, jotka olisi tehty riittävän isolla ja tutkittavaan asiaan soveltuvalla hevosmäärällä, joissa kiistatta kerrottaisiin missä sen kuonon pitää olla ja mistä syystä. Ja perustellun esityksen siitä, miten suhtaudutaan vaikkapa hevosen selän toimintaan, selän yli ratsastamiseen, jos matalaa muotoa ei saa olla. Tällaisista asioista täytyisi käynnistää keskustelu, jossa asiantuntevien keskustelijoiden yhteinen pyrkimys on löytää objektiivinen totuus tai ainakin hyväksyttävä toimintamalli siinäkin tilanteessa, että käsitysten väliset erot ovat suuria. Toimivia systeemejä ja malleja on asioissa yleensä enemmän kuin yksi.”Hän lisää, että moni syy voi saada hevosen kulkemaan enemmän tai vähemmän luotiviivan takana.”Jos se johtuu aggressiivisesta tai kovasta ratsastuksesta, kuten hyvin vahvasta tuntumasta, se on aina huonoa. Mutta kyse on myös hevosten eri rakenteista. Juuri tästä syystä asiasta olisi tiedettävä enemmän.”Kyrklund itse meni juttelemaan Ranskassa kisoissa erään henkilön kanssa, jolla on tapana systemaattisesti kuvata verryttelyä ja postata kuvia someen omilla erittäin negatiivisilla selityksillä varustettuina.”Meillä oli keskustelu siitä, mitä siellä radalla tosiasiassa tapahtui. Oli mun näkemys ja hänen näkemys, ja vaihdettiin siinä ajatuksia ilman kiihtymistä. Ei siitä ainakaan haittaakaan ollut.”.Osaamisen puuteOsaamisen puute on huono asia.Kouluratsastuksessa päästäisiin pitkälle, kun noudatettaisiin sääntöjä ja valvottaisiin, että näin myös tapahtuu. Yleisesti ottaen säännöistä pitää seurata, että radalla menettää pisteitä epätoivottavissa asioissa.Kyrklund näkee tuomarityöskentelyssä myös korjattavaa. Tuomareissa on liikaa sellaisia, jotka eivät ole tehtäviensä tasalla.Hän näkee tarpeen myös tuomaritoiminnan jämäkämmälle kansainvälisen tason johtamiselle.”Olisi hyvä, että olisi yksi ylin tuomariauktoriteetti, jolla on valta kääntää katse tärkeisiin asioihin. Hänen takanaan on tietenkin joku komitea, vähän niin kuin tilanne firman toimitusjohtajalla, jonka työtä valvoo hallitus.”Edellä sanotusta huolimatta, Kyrklund toteaa, että laji kehittyy kovaa vauhtia.Realiteetti on, että tuomarointi on vapaaehtoistyötä, joka on vaikeaa ja josta ei saa kunnon korvausta.Se on kuitenkin kouluratsastuksen niin keskeinen osa, että Kyrklund ei päästäisi tuomareita vähällä. ”Valmentajat valmentaa ja ratsastajat ratsastaa hevoset sellaisiksi, mitä tuomarit haluavat nähdä.”Monissa urheilulajeissa on lähdetty uskottavuuden takia videotarkistuksiin. Kyrklundin mielestä se ei olisi huono idea kouluratsastuksessakaan, vaikkakin ymmärrettävästi vaikea toteuttaa.”Sellaisena, kuin kouluratsastus on tänään, en näe tätä mahdollisena.”Tuomaritoiminnan virheitä ei saa katsoa läpi sormien, eikä virheitä saa tulla arvosteluun ainakaan siksi, että tuomari ei ole ajan tasalla osaamisessaan. ”Se mitä itsekin usein näen, eli että ratsastaja saa samasta liikkeestä yhdeltä tuomarilta 8 ja toiselta 4. Jos laukanvaihto on epäpuhdas, se ei silloin saisi olla 5 tai jopa yli, vaan sen olisi oltava 4 eikä passage, jossa on kolme (tai jopa enemmän) epätahtista askelta, voi olla yli 5", Kyrklund toteaa."Suuret eroavaisuudet arvostelukohdan pisteissä ei voi olla oikein paitsi sellaisessa tilanteessa, jossa tuomarin ei ole mahdollista nähdä asiaa, kuten vaikkapa juurikin, jos tehdään laukanvaihtoja pituushalkaisijalla, jolloin suoraan edessä istuva C-tuomari saattaa nähdä suoran vaihdon hyvässä muodossa, mutta sivutuomari näkee, että hevonen vaihtaakin todellisuudessa takaa epäpuhtaasti. Tässä tapauksessa molemmat tuomarit ovat toimineet oikein. Tuomarin on arvosteltava se, minkä hän näkee omasta kulmastaan, ja hänelle on myös annettava siihen oikeus.”.Kohusiittola Viegaard on asetettu konkurssiin.Liittovaltion poliisi FBI tutkii kouluratsastaja Parran toimia.Kyra Kyrklund Helgstrandin tapauksesta: "Hevoselle suuttuminen ei kannata"

Kyra Kyrklund: "Peruskysymys on se, saako eläimiä käyttää mihinkään”

Aiheeseen liittyvää