Maajoukkuekatsastukset: "Eikä ollenkaan suljeta pois ratsastuskouluissa ratsastavia lahjakkaita ja kilpailuhenkisiä lapsia"

Tavoitamme Terhi Stegarsin jo kotimatkalta Itävallasta.Hän vaikuttaa olevan todella innostunut uudesta roolistaan. Stegars ja Marko Björs ovat viettäneet pitkän viikonlopun Ypäjällä katsastamassa ikäluokkien maajoukkueiseen pyrkiviä ratsukkoja. Marko Björs on vanha konkari maajoukkuevalmentajan hommissa, mutta mitkä ovat Terhi Stegarsin päällimmäiset mietteet?”Takana on pitkä mutta todella mielenkiintoinen viikonloppu. Näin monta todella hyvää hevosta ja monta oikein mukavaa hevosta. Näin myös muutamia erittäin taitavia ja lahjakkaita ratsastajia”, Stegars vastaa.Joko valinnat on tehty?”Minä olen tehnyt omat valintani kyllä. Junnuihin, nuoriin ja U25 ratsastajiin otan ihan maksimissaan 15 ratsukkoa, mieluummin vähemmän. Haluan pitää myös avoimet ovat, voi olla että katsotaan myöhemmin vielä muutama, jotka eivät esim hevosen terveyssyistä päässeet nyt katsastukseen. Ja jos joku kauden aikana saa jonkun todella hyvän hevosen, niin se toki katsotaan.”Mitkä ovat ikäluokkien ensi kauden tavoitteet?”Haluaisimme lähettää ensi vuoden EM-kisoihin joukkueen kaikissa ikäluokissa, myös lapsiratsastajissa. Aluevalmentajille lähteekin viestiä siitä, että olisivat silmät auki jos kisoissa näkyy lahjakkaita lapsiratsastajia. Eikä ollenkaan suljeta pois myöskään ratsastuskouluissa ratsastavia lahjakkaita ja kilpailuhenkisiä lapsia.”Mitkä näin yhden viikonlopun perusteella ovat koko maajoukkuetoiminnan ja suomalaisen ratsastuksen suurimmat haasteet?”Useampien suomalaisten pitäisi oppia kouluttamaan hevosia ylimmilla tasoille.Nykymaailmassa jo kansainvälinen U25-hevonen, puhumattakaan grand prix -hevosesta, on niin järkyttävän kallis, että todella harvalla on niihin varaa. Ne pitää tehdä itse. Se on ihan olennaista ja nuorten pitää oppia kehittämään hevosia teknisesti, oppia parantamaan niiden perusaskellajeja ja niin edelleen. Vastuu- ja aluevalmentajilla on iso rooli ja vastuu tässä.”Miltä katsastukseen tulleiden nuorten ratsastus näytti sinun silmissäsi?”Kaikki ratsastivat siististi ja hevosystävällisesti, mukana oli pari erittäin taitavaa ratsastajaa. He osasivat todella nopeasti ottaa vastaan neuvoja ja soveltaa ne omaan ratsastukseensa. Ehkä kaikkien ratsastus ei ollut hirveän tehokasta, pysyttiin mukavuusalueella. Pitää oppia kouluttamaan hevosta ja ratsastaa sitä siten, että saa hevosen näyttämään parhaansa.”Entä mikä on tämän hetken näkemyksesi suomalaisesta ratsastuksesta yleensä?”En siitä niin paljon tiedä mutta ajattelen, että tarvitaan varmasti enemmän hyviä hevosten kouluttajia. Kaikki hevoset kannattaa antaa hyvälle ratsuttajalle koulutukseen, oli tavoitteena sitten kisat tai harrastaminen. Ja hyvä olisi, jos nuoren ratsastajan valmentaja olisi myös ratsuttaja, joka kävisi säännöllisesti hevosen selässä. Kun ammattilainen ylläpitää hevosen koulutusta ja ratsastettavuutta, on se nuorellekin parempi ratsastaa.” "Samat ajatukset"Marko Björs on valmentanut eri ikäluokkia jo vuosia. Miltä viikonloppu vaikutti?”Terhin kanssa oli todella miellyttävä tehdä työtä. Aika samat ajatukset jaamme. Maajoukkueeseen haki yli 30 ratsukkoa, ja aluevalmennuksiin yli 200, joka on todella hienoa. Minä olen tietenkin nähnyt aiemmin lähes kaikki nämä ratsukot, Terhi pääsi aloittamaan puhtaalta pöydältä.”Mikä mielessä päällimmäisenä?”Poneja saisi olla enemmän, ja lapsiratsastajia samoin. Alankin etsiä potentiaalisia lahjakkuuksia, ja aluevalmentajat toivottavasti myös. Toivottavasti ratsastuskoulujen opettajatkin ottaisivat matalalla kynnyksella yhteyttä, jos heillä on koulussa joku innokas ja lahjakas lapsiratsastaja, siis alle 14-vuotias. Siinä vaiheessahan hevosen ei tarvitse vielä olla niin laadukas, kiva hyvin koulutettu helpon A:n asiat osaava hevonen riittää.”Björs kertoo, että Suomessa on paljon tosi hyviä valmentajia, ja koko kilparatsastajan polkua kehitetään edelleen. ”Ja erityisen kiitollinen pitää olla siitä, että vanhemmat satsaavat tähän kuitenkin kalliiseen lajiin. Ilman vanhempiahan tämä ei onnistuisi.””Valittujen pitää olla jo tietyllä tasolla. Vuonna 2026 tähtäin on ikäluokkien EM-kisoissa. Ainahan on niin, että hevosten laatu voisi olla vielä parempi, mutta loppupeleissä ratsastajan taito ja ahkera treenaaminen ratkaisee. Myös rutiini ja kokemus merkitsevät, yksi kv-kisa ei riitä, monilla on jo kokemusta on kymmenestäkin kv-kisasta. Kaikkein tärkeintä on järkevä ja systemaattinen valmennus, tarkka kilpailu- ja valmennussuunnitelma ja kaikki tämä pitää kirjata ylös ja myös seurata eri osa-alueiden toteutumista”, päättää Marko Björs.

Maajoukkuekatsastukset: "Eikä ollenkaan suljeta pois ratsastuskouluissa ratsastavia lahjakkaita ja kilpailuhenkisiä lapsia"

Aiheeseen liittyvää

Opintojen takia Belgiasta palannut Miisa Pulkkanen: "Suomessa on paljon asioita, joista en halua luopua"

Suomalainen Susanna Foustok ja elämän toinen grand prix: "Tykkään fiilistellä hevosen kanssa"

Hosuli aloitti Poliisissa – virkaurasta toivotaan pitkää

Håkan Wahlman: "Pyykin pesu, huuhtelu ja kuivatus ovat nyt tarpeen"