Suomenhevosväki vetoaa päättäjiin – syntyvien varsojen määrä voi jäädä jopa alle 900:n

Perjantaina maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah saa suomenhevosväeltä asiakirjan, jota on laadittu viime tammikuusta lähtien. Suomenhevosen päivänä 6.9. luovutettava tulevaisuusasiakirja pitää sisällään kuusi toimenpidekokonaisuutta, joilla nykyinen hevoskannan pienenevä suunta on hevosalan järjestöjen, Suomenhevosliiton ja Suomen Hippoksen, mukaan mahdollista kääntää kestäväksi yhteistyössä.Asiakirja viedään aamulla ministeri Essayahille ja kello 10 on luvassa keskustelua suomenhevosesta Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Kello 11.30 helsinkiläiset saavat ihailla suomenhevosia Eduskuntatalon edustalla. Suomenhevosliiton puheenjohtaja Tuula Pihkala kertoo, että toimenpidekokonaisuudet sisältävät toimia, joita hevosala tekee ja joihin se sitoutuu, sekä toimia, joita tarvitaan päättäjiltä. Asiakirjan työstämisessä on hyödynnetty viime keväänä hevosväelle tehtyä kyselyä, johon saatiin yli 2000 vastausta.20.6.2023 julkaistun Petteri Orpon 244-sivuisen hallitusohjelman "Vahva ja välittävä Suomi" sivulta 129 löytyy lauseet "Hevostalouden toimintaedellytykset varmistetaan. Suomenhevosen asema kansallisrotuna turvataan."Hevosjärjestöt haluavat näihin kirjauksiin konkretiaa ja varmistuksen sille, että hevosalalle myönteistä tahtotilaa on. Hevosalalle suunnitellut leikkaukset eivät varmista hevostalouden toimintaedellytyksiä eivätkä turvaa suomenhevosen asemaa.Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää toteaa, että hevospopulaation koko ja syntyvien varsojen määrä on rodun säilymisessä keskeinen asia.Ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun alun syntyvien varsojen määrä voi jäädä jopa alle 900:n. Tilanne 2.9. on 860 varsaa. On mahdollista, ja jopa todennäköistä, että kriittisenä pisteenä pidetty tuhat varsaa vuodessa ei täyty jo toisena vuonna peräkkäin ja neljättä kertaa tällä vuosikymmenellä. Vuosina 2015 ja 2016 varsojen määrä jäi alle tuhannen. Mikäli suuntaus jatkuisi samanlaisena, kymmenen prosentin vuosivähennyksenä, ei ole vaikea laskea, miten nopeasti lukumäärä romahtaa niin alas, että on menetetty korjaamattomasti geeniperimää ja sukulinjoja.Suomenhevosvarsoista 70 prosenttia syntyy juoksijaksi. Niistä noin puolet päätyy jossakin elämänsä vaiheessa raviradalle. 30 prosenttia kaikista suomenhevosvarsoista syntyy ratsuvanhemmista, ja tämä määrä on nousussa. Ne 35 prosenttia, jotka eivät löydä tietään raviradoille, päätyvät erilaisiksi harrastehevosiksi. "Suomenhevosen omistamisen pitää olla mielekästä muustakin syystä kuin siitä, että rotu pitää säilyttää," Minna Mäenpää sanoo. "Tähän tarvitaan raviurheilua ja palkintorahoja."Pihkala allekirjoittaa, että suomenhevonen ei pärjää ilman raviurheilua. "Ravihevoskasvatuksesta tulee suomenhevosen kasvatukseen tarpeellista volyymiä. Jos raviurheilu hiipuu, populaatio romahtaa, sillä monipuolinenkaan muu käyttö ei pysty yksin ylläpitämään suomenhevosen kasvatusta nykyisellä tasolla. Myös rahavirtojen kierto pohjautuu raviurheilulle", hän sanoo. Toisaalta Pihkalan mukaan on myös niin, että suomalainen raviurheilu tarvitsee suomenhevosta: vetovoimaiset ja rakastetut suomenhevoset tekevät raviurheilusta monipuolisempaa, värikkäämpää ja kiinnostavampaa. Suomenhevonen hyötyisi kuitenkin uusista ihmisistä ympärillään. "Kun riittävän suuri joukko haluaa omistaa, kasvattaa tai harrastaa suomenhevosia, rotu säilyy ja pysyy elinvoimaisena", Pihkala toteaa..Suomenhevosen päiväSuomenhevosen päivää on juhlittu vuodesta 2007, jolloin suomenhevosen kantakirja täytti sata vuotta. Juhlapäivänä 6.9. Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto antavat liputussuosituksen kansallishevosen kunniaksi..Juttua muokattu 4.9. klo 9.00: Vaihdettu jutun otsikko ja artikkelikuva.

Suomenhevosväki vetoaa päättäjiin – syntyvien varsojen määrä voi jäädä jopa alle 900:n

Aiheeseen liittyvää