Keski-Suomi on suomenhevosaluetta. Kuvassa Hanna Parviainen ja Wivi Lönn Sulkulan pihassa 1930-1936.
Keski-Suomi on suomenhevosaluetta. Kuvassa Hanna Parviainen ja Wivi Lönn Sulkulan pihassa 1930-1936. Kuiva: Keski-Suomen museo

Hevoset valtaavat keskisuomalaiset museot vuonna 2027

Suomenhevosen kantakirja täyttää ensi vuonna 120 vuotta ja keskisuomalaiset museot juhlistavat asiaa näyttelyin.
Julkaistu

Suomenhevonen on yksi maailman monipuolisimpia yleishevosia ja ainoa täysin Suomessa kehitetty hevosrotu. Vuonna 2027 tulee kuluneeksi 120 vuotta rodun valtiollisen kantakirjan perustamisesta, ja keskisuomalaiset museot tarttuvat teemaan eri näkökulmista. Keski-Suomella on erityinen asema suomenhevosen historiassa, sillä suurin osa nykyisistä suomenhevosista polveutuu isälinjaltaan keskisuomalaisesta kantaori Jaakosta.

Heinätekoa Kukkamon talolla Keuruulla vuonna 1950.
Heinätekoa Kukkamon talolla Keuruulla vuonna 1950. Kuva: Yksityiskokoelma/Keski-Suomen museo

Mukana hevoskesää ovat rakentamassa ovat Keski-Suomen museo, Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo Jyväskylässä sekä Saarijärven museo ja Keuruun museo. Yhdessä ne muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, jossa hevonen näyttäytyy kansallisaarteena, myyttisenä symbolina, käsityöharrastuksen innoittajana sekä ihmisen pitkäaikaisena kumppanina.

Jyväskylän näyttelyt avautuvat yleisölle 8.5.2027, Saarijärven näyttely 19.5.2027 ja Keuruun näyttely 22.5.2027.

"Hevosen ja ihmisen suhteessa on jotain samalla hyvin konkreettista, mutta samalla myyttistä. Erityisesti suomenhevosen rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa on ainutlaatuinen ‒ kuinka paljon onkaan niin maataloudessa, teollisuudessa kuin liikenteessäkin rakennettu suomenhevosen vahvojen lapojen varaan. Hevonen on ihmisen luotettava kumppani, työtoveri ja uskottu. Siksi sillä on niin suuri rooli myös kuvataiteessa ja kirjallisuudessa, sekä ihmisten omakohtaisissa kertomuksissa", kertoo Jyväskylän museoiden museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta.

Rotu nimettiin Suomen kansallishevoseksi vuonna 2007, ja siihen liittyvä tietotaito hyväksyttiin Unescon elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017. EU:ssa suomenhevonen luokitellaan alkuperäisroduksi, jonka säilyminen on kulttuurisesti ja geneettisesti arvokasta.

Sisukas suomenhevonen luottokumppanina

Aalto2-museokeskuksessa avautuva Keski-Suomen museon näyttely Suomenhevonen – Kansallisaarteemme juhlistaa suomenhevosen valtiollisen kantakirjan 120-vuotisjuhlavuotta. Suomenhevonen on maailman monipuolisimpia yleishevosrotuja ja ainoa täysin Suomessa kehitetty hevosrotu.

Suomenhevosen tarina kytkeytyy tiiviisti maamme historiaan ja identiteettiin. Suomenhevosta kuvataan usein kuten suomalaisia itseään: sisukkaaksi, luotettavaksi ja ahkeraksi. Se onkin ollut suomalaisille aina paljon enemmän kuin kotieläin. Se on toiminut kulkuvälineenä, maa- ja metsätalouden voimanlähteenä, uskollisena työtoverina, aseveljenä, kilparatojen sankarina sekä ystävänä ja terapeuttina. Näyttely tarkastelee näitä moninaisia rooleja sekä ihmisen ja hevosen välisen suhteen muutosta eri aikakausina.

Näyttelyä varten museo on myös dokumentoinut laajasti alueen nykyistä hevostaloutta suomenhevoseen painottuen. Esineiden, valokuvien ja muistojen kautta Keski-Suomen hirnuva historia herää näyttelyssä eloon, ja mukana on myös toiminnallisia sisältöjä.

Näyttely on esillä Aalto2-museokeskuksessa 8.5.2027 alkaen aina 23.4.2028 asti.

Hevosnäyttely ja kantakirjatarkastus Hippoksella 1948.  Ori Ylväs.
Hevosnäyttely ja kantakirjatarkastus Hippoksella 1948. Ori Ylväs. Kuva Kauko Kippo

Myyttinen hevonen taiteen kuvastossa

Jyväskylän taidemuseon näyttely Myyttinen hevonen tarkastelee hevosta kuvataiteen kautta. Tuhansia vuosia ihmisen rinnalla kulkenut hevonen on ollut kumppani, työtoveri ja kulkuväline, mutta kuvataiteessa siitä on tullut myös jotain enemmän: voiman, vapauden, kauneuden, liikkeen ja mielikuvituksen symboli. Hevonen on hahmo, johon ihminen on kautta aikojen heijastanut omia unelmiaan, pelkojaan ja tarinoitaan.

Myyttinen hevonen tuo yhteen hevosen kuvallisia tulkintoja esihistoriallisesta ajasta tähän päivään. Näyttely ei kulje suoraviivaisesti taidehistorian aikajanalla, vaan rinnastaa eri aikakausien ja taiteilijoiden teoksia ja antaa niiden käydä keskenään visuaalista keskustelua. Tuttuun aiheeseen avautuu näin uusia näkökulmia ja yllättäviä yhteyksiä.

Näyttelyssä nähdään noin 60–70 teosta klassisista huipputeoksista nykytaiteeseen, jossa hevosta tarkastellaan myös uusien teknologioiden, äänen ja liikkuvan kuvan kautta. Mukana on muun muassa Fanni Niemi-Junkolan uusi videoteos.

Jyväskylän taidemuseon näyttely on esillä 8.5.–5.9.2027 ja jatkaa sen jälkeen matkaa Vaasan, Joensuun, Mikkelin ja Kouvolan museoihin vuosina 2027–2028.

Kepparit luovat uuden sukupolven hevossuhdetta

Suomen käsityön museon Kepparit-näyttely avaa näkymän yhteen Suomen omaleimaisimmista harrastusilmiöistä. Näyttely esittelee keppihevosharrastuksen historiaa, käsityötaitoa ja yhteisöllisyyttä.

Esillä on harrastajien valmistamia keppihevosia, talleja, esteitä ja muuta rekvisiittaa sekä audiovisuaalista aineistoa harrastuksen maailmasta. Näyttelyssä kävijät voivat myös kokeilla keppihevosia itse sekä osallistua tapahtumiin ja työpajoihin.

Museo kutsuu myös harrastajia jakamaan omia kokemuksiaan ja tarinoita keppihevosharrastuksesta osaksi näyttelyä syksyllä 2026 avautuvalla verkkosivustolla.

Suomen käsityön museon näyttely on avoinna 8.5.–29.8.2027.

Survon tilan hevonen esiteltävänä 1945-1955.
Survon tilan hevonen esiteltävänä 1945-1955. Kuva: Antti Pänkäläinen

Paikallisia tarinoita Saarijärveltä ja Keuruulta

Saarijärven museon näyttely Hevosella PÄÄ-SEE kertoo taiteen, kulttuurihistoriallisten esineiden ja kuvien voimin hevosen ja ihmisen välisestä suhteesta ja hevoseen liitetyistä ominaisuuksista. Näyttelyssä kerrotaan Suomen hevosen vaiheita ja käyttöä eri tarkoituksissa historiassa ja nykyaikana havainnollistetaan myös kuvaesityksinä. Hevosta käsitellään taiteen eri muodoissa kuten veistoksissa, maalauksissa ja grafiikassa. Näyttelyn päätaiteilijaksi on kutsuttu kuvanveistäjä Kirsi Tapper. Mukaan tulee myös ainakin Hannes Autereen, Yrjö Hakalan, Anneli Klemolan, Riitta Uusitalon ja Kain Tapperin teoksia.

Näyttely on esillä 19.5.–17.10.2027.

Keuruun museon näyttely Jaakosta Polaraan – suomenhevoshistoriaa Keurusseudulla ja Petäjävedellä puolestaan nostaa esiin alueen merkittävän roolin suomenhevosen kehityksessä. Vuonna 1864 Keuruulla syntynyt Jaakko on rodun vanhin tunnettu kantaisä ja merkittävä kantaori. Petäjävetinen Polara taas on viimeisimpiä komean uran tehneitä kylmäveriravureita alueella. Näyttely kertoo monta muutakin tarinaa alueen hevosista, joilla kynnettiin pellot, urakoitiin talvisissa tukkisavotoissa tai liikuttiin sotarintamilla. Samalla se kertoo tavoitteellisesta jalostustyöstä, vilkkaasta yhdistystoiminnasta ja vauhdikkaista paikallisraveista, jotka kokosivat kyläläisiä yhteen.

Näyttely on esillä Keuruun museossa 22.5.–15.9.2027.

Kuivaniemen isäntä Heikki Åhman ja suomenhevoset Pekka (vas.) ja Sälli (oik.) pitämässä taukoa kesken niittotöiden Jyväskylässä, 1951-52.
Kuivaniemen isäntä Heikki Åhman ja suomenhevoset Pekka (vas.) ja Sälli (oik.) pitämässä taukoa kesken niittotöiden Jyväskylässä, 1951-52.Kuva: Keski-Suomen museo

Lähde: Keski-Suomen museon tiedote

logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi