Naisten laji: "On kaikkinensa tärkeää, että lajissa on jatkossakin kaikkia sukupuolia, eri-ikäisiä, eri puolilta maata ja eri taustoista"

Ratsastus on hyvin naisvaltainen urheilulaji. Ratsastajainliiton jäseniä oli viime vuonna 39 264, ja yli 18-vuotiaista miehiä on 6 prosenttia, ja alle 18-vuotiaista vain 3 prosenttia..Liiton toiminnanjohtaja on 90-luvulta lähtien ollut mies, tällä hetkellä Jukka Koivisto. Hallituksen puheenjohtajana on nyt toista kertaa nainen, Marjukka Manninen.Muista merkittävistä liiton toimiston tehtävistä voidaan mainita Jutta Koivula, joka on toiminut urheilujohtajana muutaman vuoden ajan. Ratsastajainliitolla on 8 eri maantieteellistä aluetta, ja tällä hetkellä niiden kaikkien johdossa on nainen..Hevosurheilun haastattelujen perusteella sukupuoli ei ole ratsastuksessa ollut mikään kysymys aikoihin. Lajissa on kilpailtu tasaveroisesti vuosikymmenet. Se on jopa hieman yllättävää, sillä alun perin laji on voimakkaasti armeijataustainen, ja esimerkiksi olympialaisissa saivat alussa kilpailla vain upseerit..Puheenjohtaja Marjukka Manninen toteaa, että hän ei ajattele hallituksen tai komiteoiden koostumusta lainkaan sukupuolikysymyksenä, vaan tavoitteena pitää olla mahdollisimman monipuolinen ja ammattimainen hallitus tai komitea..”On tietysti kaikkinensa tärkeää, että lajissa on jatkossakin kaikkia sukupuolia, eri-ikäisiä, eri puolilta maata ja eri taustoista”, hän paaluttaa..Tällä hetkellä SRL:n hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kolme naista ja kolme miestä. Vuonna 2016 juristi Antti Linna oli hallituksen ainoa mies. Hän itse ei kiinnittänyt asiaan niin paljoa huomiota, että olisi edes muistanut tämän yksityiskohdan..”On hyviä ja huonoja naisia ja miehiä hoitamaan asioita. Ehkä jotkut asiat ovat miehille luontaisempia ottaa huomioon ja jotkut asiat naisille, mutta on vaarallista tehdä yleistyksiä. Pitäisin kuitenkin terveellisenä päätöksenteossa, että mukana on sekä että”, hän sanoo..Hän toteaa, että tärkeää niin osakeyhtiöiden kuin yhdistysten hallituksissa on se, että mukana olevat ihmiset tuovat rohkeasti näkemyksensä esiin..”Helposti se menee molemmilla sukupuolilla siihen kahvinjuontiin ja piirakansyöntiin”, hän moittii..Hän itse haluaisi mukaan myös eri ikäluokkia, kaksikymppisiä myöden..”Ja tiettyä jatkuvuutta pitää olla, mutta ei samoja setiä ja tätejä vuodesta toiseen.”.Entä onko hän miehenä kokenut häirintää naisvaltaisissa piireissä?.”En riittävästi”, hän sanoo ja ottaa huomioon senkin, että joku voi tällaisesta vastauksesta pahoittaa mielensä..”Jokainen vastaa kysymyksiin tavallaan”, hän kuittaa..Merikoski ensimmäisenäEnsimmäinen nainen Ratsastajainliiton toiminnanjohtajana oli Anneli Merikoski vuodesta 1972 alkaen. Hän jatkoi paikalla kymmenisen vuotta..”Ei kai siinä naiseudesta haittaa ollut”, hän toteaa..Hänen pitkäaikainen seuraajansa oli Kaija Borup, joka tänä vuonna Urheilugaalassa palkittiin ratsastuksen taustavaikuttajana. Borup oli myös ensimmäinen nainen Ratsastajainliiton hallituksessa. Hän aloitti 70-luvun alussa..”Ei siinä mitään. Herrasmiehiä ne olivat kaikki”, hän sanoo..Ja paitsi herrasmiehiä, myös kenraaleja, vuorineuvoksia ja toimitusjohtajia..Eli Borup ei joutunut kahvinkeittäjän rooliin?.”No, ne kokouksethan pidettiin Palace-hotellissa ja Seurahuoneella, ei siellä kenenkään tarvinnut kahvia keittää”, hän naurahtaa..Vahvojen naisten malliBorup miettii, että tasa-arvoisuus ratsastuksen päätöksentekoon on peräisin ehkä alan johtavasta yhteisöstä, Helsingin Ruskeasuolta, missä sijaitsee muun muassa olympialaisia varten rakennettu maneesi. Keskustallia johti pitkään Maire Andersson-Blondyx, jota Borup luonnehtiii vaikuttavaksi tirehtööriksi..Siellä vaikutti vahvasti myös Hertta Upari, vanhemmaksi konstaapeliksi edennyt ratsastaja, joka nimitettiin 1940-luvulla Pohjoismaiden ensimmäiseksi ratsupoliisiksi. Näiden vahvojen naisten malli auttoi myös muita naisia tulemaan kohdatuksi tasavertaisina ratsastuksen piireissä..Borup toteaa, että häntä ei ole koskaan työssään häiritty tai vähätelty..”Ei millään tavalla. Tai jos on, ainakaan en sitä ole ymmärtänyt”, hän sanoo.."Uutta verta valtaa pitäviin"Vuoden 2000 lopussa Ratsastajainliiton puheenjohtajavaalissa mukana oli politiikasta tuttu Sole Molander, jonka vastaehdokas Martti Perho äänestettiin lopulta suhteellisen selvin luvuin johtaman liittoa Tom Gordinin jälkeen. Perusteluina mainittiin, että kun pääsihteeri Fred Sundwall ei ole lajin syväosaaja, tulee puheenjohtajan tuntea laji hyvin..Sen aikaisen Hevosurheilun mukaan Molanderin kannattajat halusivat ”uutta verta valtaa pitävään äijäporukkaan” ja toivat esiin, että ”on aika saada nainen johtamaan naisia”..Vaalissa SRL sai oman tekstiviestikohunsa, kun Gordin esitteli viestin, jossa Molander halusi tyttärelleen ratsastajapaikan Horse Show’hun sponsorointia vastaan ja mahdollisesti kävi kauppaa myös puheenjohtajaehdokkuudesta..Tämän jälkeen liittoa johti monta miestä, jotka valittiin ainoana hakijana tehtävään. Myös vuonna 2015 ensimmäiseksi naispuoliseksi valittu Laura Airaksinen ei saanut vastaehdokkaita. Myöhemmin hänestä tuli Hevosopisto oy:n ensimmäinen naispuolinen hallituksen puheenjohtaja..Yksityisen terveydenhuollon johtotehtävissä toimiva Airaksinen kertoo, että hän ei ole ikinä pitänyt sukupuolta merkittävänä päätöksenteossa..”Itse myös koen, että sukupuoli ei ole koskaan sulkenut eikä avannut minulle mitään ovia. Enkä ole koskaan urheilussa tai muussa toiminnassa kohdannut väheksyntää, vaan kokemukseni ja näkemykseni on otettu huomioon yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti”, hän sanoo..Ratsastukseen hän tuli seura- ja aluetoiminnan kautta. Hän painottaa, että ratsastuksessa on ollut mukana lukuisia huikeita ja merkittäviä naisia..”Vuosien saatossa olen kyllä häkeltynyt, kuinka miesvaltaista muun urheilun päätöksenteko on ollut”, hän sanoo..Hän toivoo, että jatkossakin vain se vaikuttaa, kuka on innokas, sopiva, pätevä ja halukas..”Hommia tehdään yhdessä, hevonen ja laji keskiössä.” .Nainen on raviurheilun päätöksenteossa vielä harvinaisuus: "Kyllähän tämä patriarkaatti on aika vahvasti sisäänrakennettu alalla".Pääkirjoitus: Lasikatot rikki

Naisten laji: "On kaikkinensa tärkeää, että lajissa on jatkossakin kaikkia sukupuolia, eri-ikäisiä, eri puolilta maata ja eri taustoista"

Aiheeseen liittyvää