Naljailua nations cupin alla

Alkuviikosta Ratsastuskeskus Ainossa Mia Stellberg ja Erkki Siltala naljailevat hyväntahtoisesti siitä, että Stellberg on nations cup –kisaviikonlopun johtaja, kun taas Siltalalla ei ole mitään titteliä.

”Nimitys kylläkin tuli ihan annettuna SRL:stä, joka itse asiassa on tämän, kuten kaikkien kansainvälisten kisojen omistaja Suomessa”, Stellberg vastaa.
Hän arvelee, että aiemmat ja nykyiset luottamustehtävät huippu-urheilun johtoryhmässä ja joukkueenjohtajana vaikuttavat asiaan. ”Olen sekä liiton että Ainon rakenteissa, onhan siinä synergiaa. Täytyy Erkille vaan joku titteli keksiä”, hän toteaa iloisesti.

Nations cupit on isoimmat ulkokisat vähään aikaan. Rahaa palaa sen mukaisesti.

Kysymykseen, saako kisojen johtaja öisin lainkaan nukuttuakaan, Mia Stellberg vastaa ”kyllä, kiitos kysymästä”.
Hän voisi siteerata Sokratesta ja itseään ja sanoa ”ihminen, tunne itsesi, silloin nukutkin paremmin”.
Tästä päästään psykologiaan ja urheilupsykologiaan.
Fakta on, että jotkut ihmiset ovat psyykkisesti lahjakkaita, toiset eivät. "Lahjakas pystyy työstämään itseään ja ymmärtää, kun sanon hänelle, että oletko huomannut että kun teet virheen, et tunnusta sitä ja sen sijaan hyökkäät. Psyykkisesti vähemmän lahjakkaan kanssa menee aikaa, ennen kuin hän pääsee kosketuksiin omien motiiviensa kanssa, ja voi olla, ettei hän koskaan pääsekään."
Nimenomaan terveyskeskustausta sai Stellbergin huomaamaan, että suomalaisilla ihmisillä on paljon huolia ja haasteita. Kaikilla ihmisillä. Urheilijat mukaan luettuina.

https://youtu.be/DN-SxKRAVTc

Ainossa on alkuviikosta vielä aakeeta laakeeta, mutta isokin tila täytyy kun täytetään.  Tähän tulee terassi ja iso teltta. VIP-katsomo. Erkki Siltala huhkii kilpaa koneiden kanssa, jotta ehditään saada liput liehumaan ensi viikon perjantaina!   Nations cupia tulossa.

Tein itse ja säästin, vai?  Suomessa ovat vielä harvassa aivan itse tehdyt hevoset, jotka kilpailevat korkeimmalla tasolla.

Ratsastuskeskus Ainon nations cupissa nähdään todennäköisesti yksi, jos ja kun Ville Kulkas hyppää junioriaikaisen kilparatsunsa Aarabellen varsalla Neptonilla Suomen joukkueessa. ”Se oli iso, kulmikas ja ruma varsa”, Kulkas kuittaa.
Mutta eihän hän näyttelytähteä halunnutkaan, vaan kilpahevosen.
”Ei niistä usein ensimmäiseen viiteen vuoteen voi sanoa paljoakaan, eikä se, mikä on 3-vuotiaana lupaavin, ole välttämättä se paras kisahevonen”, Kulkas muistuttaa.

Parhaillaan ovat meneillään Tanskan PM-kisat. Yksi joukkueratsastajista on pararatsastuksen suomenmestari Sanna Koskiluhta, 31-vuotias ja 140 senttiä pitkä pieneläinklinikalla työskentelevä eläintenhoitaja. Koskiluhta kilpailee ryhmässä 3, mikä tarkoittaa vaikeampaa ravi- ja käyntiluokkaa. Viime kevääseen saakka hän ratsasti laukkaakin, mutta uusi luokitus muutti hänen ryhmäänsä.  Koskiluhta sairastaa ultraharvinaista escobarin oireyhtymää. Ulkomaanmatka Liptonan kanssa on hänen toisensa. Ensimmäisellä ulkomaanreissulla, myös Tanskaan, viime keväänä, hän opetteli ensin joukkueohjelman ja ratsasti sen, sitten hän opetteli henkilökohtaisen ohjelman ja ratsasti sen ja sokerina pohjalla hän opetteli viimeiselle päivälle uuden kürin, jonka hän sai valmiina Johanna Lindbladilta.

Perjantaina on taas vuorossa henkilökohtainen ohjelma, ja sunnuntaina kür.

On lehdessä muitakin juttuja ja vaikka kuinka.

Lue kokeeksi digilehti tekstarilla, jos lehti ei sinulle jo tule.  Perjantain lehti on luettavissa aamulla jo kukonlaulun aikaan. Mukavia lukuhetkiä.