Jokainen tavoitteellinen kouluratsastaja, niin ammattilainen kuin harrastajakin, on varmasti ollut pisteytyksestään tuomarin kanssa joskus eri mieltä tai kyseenalaistanut tämän arvostelukykyä.Jokaisen kouluratsastustuomarin pohjimmainen tarkoitus on jo kilpailusääntöjen perusteella edistää hevosen asteittaista ja järjestelmällistä kehittämistä, mutta voiko tuomari todella arvostella ratsukoita aina objektiivisesti? Ovathan hekin vain ihmisiä.Hippologian professori Dr. Inga Wolframm Van Hall Larensteinin ammattikorkeakoulusta teki aiheesta tutkimuksen. Kävi ilmi, että koulutuomareiden arvosteluun vaikuttaa erilaisia ennakkoluuloja ja niin kutsuttuja vahvistusharhoja.Tutkimus oli mielenkiintoinen. Siinä käytettiin materiaalina 510 tuomaripöytäkirjaa, jotka oli kerätty viiden tähden kansainvälisiltä koulutuomareilta yhteensä seitsemästä eri GP-kouluratsastuskilpailusta toukokuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana. Näiden perusteella Wolframm nosti tietyt muuttujat tuomareihin pisteitä nostavasti vaikuttaviksi tekijöiksi. Pisteitä nostaa, jos tuomarilla on sama kansalaisuus kuin ratsastajalla, jolloin seurauksena voi olla joko, että tuomari pisteyttää oman maan ratsastajaa paremmin tai vaihtoehtoisesti antaa muunmaalaiselle huonompia pisteitä. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat sama kansalaisuus kuin jollakin toisella tuomariston jäsenellä, ratsukon startti kotimaassa, ratsukon sija FEI:n maailmanrankinglistalla ja starttinumero lähtölistalla eli oliko kyse luokan ensimmäisistä vai viimeisistä lähtöajoista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes puolet pöytäkirjojen pisteistä voidaan perustella yllä luetelluilla muuttujilla, jolloin ratsukot saivat siis muuttujien vaikutuksesta paremman tuloksen.. Tuomareilta odotetaan mahdotonta suoritustaTuomareiden on kyettävä tekemään pikaisia päätöksiä useasta eri seikasta yhtäaikaisesti. Heidän on arvioitava hevosen urheilullinen laatu, rakenne, säännösten mukainen koulutustaso, suorituksen oikeaoppisuus sekä ratsastajan ja hevosen välisen yhteistyön laatu, perustuen Training scalen pohjalta laadittuihin FEI:n kouluratsastusssääntöihin. Ja aina on pidettävä mielessä hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lisäksi tuomarin on kiinnitettävä huomiota hevosen liikkeen oikeaoppisuuteen ja tottelevaisuuteen. Kaikki tehdään tietenkin vielä muutaman sekunnin aikana.Tämä tehtävä on hyvin vaativa. Wolframm perustelee tuomareiden epäobjektiiviset pisteytykset sillä, että tuomarin on tahtomattaan tukeuduttava mielessään helpommin saatavilla oleviin tietolähteisiin, joihin voivat kuulua kansallisuus, aiemmat suoritukset, ratsukon ulkonäkö tai lähtöjärjestys. Tästä vuorostaan syntyy dominoefekti, yksi virhe aiheuttaa seuraavan ja johtaa lopulta kouluradan systemaattiseen virhearvosteluun.Wolframmin tutkimustulosten johtopäätös on, että kouluratsastuksen arviointijärjestelmän tulisi olla läpinäkyvämpää ja tosiasioihin perustuvampaa. Tutkija ehdottaa itse ratkaisuksi, että tehtävät jaettaisiin tuomareiden kesken. Tämän avulla yksittäisen henkilön kognitiivista rasittumista voitaisiin vähentää. Kouluratsastuksen tulevaisuuden arvostelukriteerit voisivat tutkijan mukaan olla seuraavanlaisia: hevosen hyvinvointi, urheilullinen suoritus, ratsastajan tehokkuus ja vaikuttaminen sekä liikkeen täsmällisyys. Tutkimuksen mukaan kaikkien arvostelukriteerien pitäisi olla myös todistettavissa ja tarkistettavissa.Professori Dr. Inga Wolframmin englanninkielinen tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä Tutkimuksesta uutisoi ensin saksalainen StGeorg. .Päivitys 5.10. klo 16.51 Korjattu tieto. Inga Wolframm on hollantilainen, ei saksalainen.
Jokainen tavoitteellinen kouluratsastaja, niin ammattilainen kuin harrastajakin, on varmasti ollut pisteytyksestään tuomarin kanssa joskus eri mieltä tai kyseenalaistanut tämän arvostelukykyä.Jokaisen kouluratsastustuomarin pohjimmainen tarkoitus on jo kilpailusääntöjen perusteella edistää hevosen asteittaista ja järjestelmällistä kehittämistä, mutta voiko tuomari todella arvostella ratsukoita aina objektiivisesti? Ovathan hekin vain ihmisiä.Hippologian professori Dr. Inga Wolframm Van Hall Larensteinin ammattikorkeakoulusta teki aiheesta tutkimuksen. Kävi ilmi, että koulutuomareiden arvosteluun vaikuttaa erilaisia ennakkoluuloja ja niin kutsuttuja vahvistusharhoja.Tutkimus oli mielenkiintoinen. Siinä käytettiin materiaalina 510 tuomaripöytäkirjaa, jotka oli kerätty viiden tähden kansainvälisiltä koulutuomareilta yhteensä seitsemästä eri GP-kouluratsastuskilpailusta toukokuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana. Näiden perusteella Wolframm nosti tietyt muuttujat tuomareihin pisteitä nostavasti vaikuttaviksi tekijöiksi. Pisteitä nostaa, jos tuomarilla on sama kansalaisuus kuin ratsastajalla, jolloin seurauksena voi olla joko, että tuomari pisteyttää oman maan ratsastajaa paremmin tai vaihtoehtoisesti antaa muunmaalaiselle huonompia pisteitä. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat sama kansalaisuus kuin jollakin toisella tuomariston jäsenellä, ratsukon startti kotimaassa, ratsukon sija FEI:n maailmanrankinglistalla ja starttinumero lähtölistalla eli oliko kyse luokan ensimmäisistä vai viimeisistä lähtöajoista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes puolet pöytäkirjojen pisteistä voidaan perustella yllä luetelluilla muuttujilla, jolloin ratsukot saivat siis muuttujien vaikutuksesta paremman tuloksen.. Tuomareilta odotetaan mahdotonta suoritustaTuomareiden on kyettävä tekemään pikaisia päätöksiä useasta eri seikasta yhtäaikaisesti. Heidän on arvioitava hevosen urheilullinen laatu, rakenne, säännösten mukainen koulutustaso, suorituksen oikeaoppisuus sekä ratsastajan ja hevosen välisen yhteistyön laatu, perustuen Training scalen pohjalta laadittuihin FEI:n kouluratsastusssääntöihin. Ja aina on pidettävä mielessä hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lisäksi tuomarin on kiinnitettävä huomiota hevosen liikkeen oikeaoppisuuteen ja tottelevaisuuteen. Kaikki tehdään tietenkin vielä muutaman sekunnin aikana.Tämä tehtävä on hyvin vaativa. Wolframm perustelee tuomareiden epäobjektiiviset pisteytykset sillä, että tuomarin on tahtomattaan tukeuduttava mielessään helpommin saatavilla oleviin tietolähteisiin, joihin voivat kuulua kansallisuus, aiemmat suoritukset, ratsukon ulkonäkö tai lähtöjärjestys. Tästä vuorostaan syntyy dominoefekti, yksi virhe aiheuttaa seuraavan ja johtaa lopulta kouluradan systemaattiseen virhearvosteluun.Wolframmin tutkimustulosten johtopäätös on, että kouluratsastuksen arviointijärjestelmän tulisi olla läpinäkyvämpää ja tosiasioihin perustuvampaa. Tutkija ehdottaa itse ratkaisuksi, että tehtävät jaettaisiin tuomareiden kesken. Tämän avulla yksittäisen henkilön kognitiivista rasittumista voitaisiin vähentää. Kouluratsastuksen tulevaisuuden arvostelukriteerit voisivat tutkijan mukaan olla seuraavanlaisia: hevosen hyvinvointi, urheilullinen suoritus, ratsastajan tehokkuus ja vaikuttaminen sekä liikkeen täsmällisyys. Tutkimuksen mukaan kaikkien arvostelukriteerien pitäisi olla myös todistettavissa ja tarkistettavissa.Professori Dr. Inga Wolframmin englanninkielinen tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä Tutkimuksesta uutisoi ensin saksalainen StGeorg. .Päivitys 5.10. klo 16.51 Korjattu tieto. Inga Wolframm on hollantilainen, ei saksalainen.
