Warringtonin museossa ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että 1700-luvulla syntynyt ja 1800-luvulla 62-vuotiaana kuollut Old Billy todellakin eli niin vanhaksi, kuin väitetään. Moni ei tiedä, että Old Billyn jäänteet ovat tallessa ja näytteillä. Eikä sitä, että tällä hetkellä Old Billy on samaan aikaan kahdessa eri museossa: sen pääkallo on manchesterilaisessa museossa upeasti neonvaloin esille pantuna, ja täytetty pää vähän matkan päässä Warringtonin kaupungin museossa. Kysymykseen, oliko maailman vanhimman hevosen titteliä hallussaan pitävä Old Billy kuollessaan todellakin 62-vuotias, Warringtonin museon konservaattori Craig Sherwood vastaa: "Kyllä. Meidän käsityksemme mukaan se oli."Hän toteaa ykskantaan, että syytä epäillä hevosen ikää ei ole, sillä väitettä tukevia dokumentteja on epätavallisen paljon. Old Billy kiinnosti aikalaisia valtavasti. "Sanotaan niin, että mikään ei ainakaan todista päinvastaista", hän täsmentää. Old Billy palasi kotiinTällä hetkellä lasikaapissa näytteillä oleva Old Billyn täytetty pää on Warringtonissa lainassa. Sen saaminen Warringtoniin viime kesänä käynnisti suoranaisen kansanliikkeen paikallisten joukossa. Sherwoodin toiveissa on, että se voisi jäädäkin. Warrington on nimittäin hevosen kotikunnas. Toiveita on. Old Billy piti alunperin palauttaa tämän vuoden loppuun mennessä Manchesteriin, mutta warringtonilaiset saivat pitkitettyä laina-aikaa toukokuulle 2025. "Sen jälkeen jää nähtäväksi, mitä tapahtuu. Toivomme parasta. Toivoisin myös, että kallo ja täytetty pää saataisiin jossakin vaiheessa vierekkäin", Sherwood kertoo. Sherwood myöntää Old Billyn olevan museon ehdoton vetonaula. "Etenkin lapset ovat siitä aivan lumoutuneita. Siitä on tehty t-paitoja ja sen ympärillä on järjestetty jos jonkinlaista tapahtumaa."Syitä, miksi hevonen ei päässyt näytteille kotiseutunsa museoon alunperin, silloin kaksi sataa vuotta sitten, on kaksi: Vaikka pääkallo museoitiin melko nopeasti, täytetty pää oli pitkään yksityisomistuksessa ja löysi tiensä julkisuuteen vasta paljon myöhemmin. Warringtonissa ei joka tapauksessa tuolloin ollut sopivaa museota, joten paikka oli senkin takia haettava muualta.Alla: Warringtonin kulttuuritoimen somesivuilla esitellään Old Billyn täytettyä päätä ja riemuitaan sen kotiinpaluusta. . Ikä62 vuotta on niin kova ikä hevoselle, että sitä ei ole ihan helppo uskoa. Miten voidaan olla varmoja siitä, että hevonen oli niin vanha, kuin väitettiin? Kuten Sherwood toteaa, asia on harvinaisen hyvin dokumentoitu. Hevonen oli myös yhden ja saman suvun omistuksessa koko elämänsä. Vaikka rodultaan tuntematon Old Billy vuonna 1760 syntyikin Wild Grave -farmilla herra Edward Robinsonille Woolstonissa, se myytiin jo kaksivuotiaana työhevoseksi kanaaleja rakentavalle ja hyödyntävälle Mersey and Irwell Navigation -yritykselle. Old Billy pyöritti väkipyörää ja myöhemmässä vaiheessa ilmeisesti hinasi veneitä, vaikka tämä jakso onkin hieman epäselvä. Sen väitettiin olleen työhevosena peräti 59 vuotta, jonka jälkeen yksi firman omistajajohtajista, jaarli William Everton otti se eläkepäiville maatilalleen Latchfordiin, lähellä Warringtonia. Hevosella oli edessään muutama helpompi vuosi, kunnes se marraskuussa vuonna 1822 kuoli. Hevosen kuolinsyyksi William Evertonin poika Charles on kertonut omille pojilleen laihtumisen. Hevosen hampaat olivat kylläkin vielä paikoillaan, mutta siinä kunnossa, ettei niillä juuri pystynyt enää syömään. Jos näytteillä oleva pääkallo on sen, syömisen on täytynyt olla hyvin vaikeaa. Hevosen kerrotaan muuttuneen aggressiiviseksi 50 ikävuoden tienoilla sekä työssään veneitä hinaamassa, että muutenkin. Sen kerrottiin hyökkineen päin ihmisiä ja koiria ja raivanneen niin halutessaan tiensä talliin, vaikka kuka olisi yrittänyt estellä, tarvittaessa kavioita ja etenkin hampaita käyttämällä. Kerrotaan myös, että sen piti osallistua kuningas Yrjön juhlakulkueeseen Manchesterissa vuonna 1821, mutta se ei suostunut lähtemään tallistaan. . Museo on saanut tietonsa eri lähteistä. Valokuvia ei tuohon aikaan vielä otettu, mutta useampi, joiden joukossa etenkin kaksi, 1800-luvun alkupuolen taidemaalaria, Charles Towne ja William Bradley, ovat ikuistaneet hevosen kokovartalokuvan Earlen suvun pyynnöstä, hevosen ollessa jo kuusissakymmenissä.Bradley maalasi kuvan vuonna 1821. Towne teki omansa hevosen kuolinvuonna 1822, eläinlääkäri Robert Lucasin ja journalisti W. Johnsonin läsnäollessa. Etenkin Townen käyntiä pidetään luotettavana todisteena muun muassa siksi, että Johnson raportoi käynnin Annals of Sporting-lehdessä ja kertoi "hevosen käyttävän kaikkia jalkojaan täysin tyydyttävällä taidolla". "Tämä erikoislaatuinen eläin on terve, eikä osoita mitään merkkejä lähestyvästä kuolemasta".Maalauksissa näkyy vanha, laiha hevonen, jonka vasemmassa takajalassa on sukka, eräällä lailla samasta näkövinkkelista, sivusta kuvattuna, mutta voi olla, että se on ollut vain kyseisen ajan tapa maalata hevonen. Sanomalehdet, etenkin paikallinen lehti Manchester Guardian on kirjoittanut siitä artikkeleita. Kolmas tietolähde on Earlen perheen omat dokumentit. Neljäs todistusaineisto ovat pääkallo ja pää. Kallo siirtyi Manchesterin museoon vuonna 1824, mutta täytetty pää on ollut yksityisomistuksessa ja kulkeutunut keskemmälle Britanniaa, Bedfordin museoon vasta myöhemmin. Pää laitettiin tiettävästi esille jopa niin myöhään kuin vuonna 1932.Billyn kuolema herätti kuitenkin aikalaisissa valtavaa mielenkiintoa. Manchesterin kaupungin vanhoista asiakirjoista löytyy eräänlainen muistokirjoitus: "Old Billyn kuolema herätti paljon kiinnostusta. Billy oli hevonen, joka kuului Mersey and Irwell Navigationille, ja kun se kuoli 27. marraskuuta, se oli 62-vuotias".Henry Harrison nimettiin Old Billyn hoitajaksi ja hän on väitetysti henkilö Bradleyn maalauksessa hevosen vierellä.Maalauksesta tehtiin myös litografioita, joita on yhä jäljellä siellä, täällä museoissa. Joidenkin takana lukee teksti: "Tämä kuva esittää Old Billyä, joka eli hämmästyttävään ikään. Herra Henry Harrison Manchesterista on myös teettänyt itsestään potretin täytettyään 76 vuotta. Hän kertoo tunteneensa kyseisen hevosen 59 vuoden ajan ja opettaneensa sen aikoinaan kyntöauran eteen, jolloin se oli arviolta kaksivuotias. Old Billy on tällä hetkellä maatilalla Latchfordissa. Sen silmät ja hampaat ovat yhä erittäin hyvät, vaikkakin viimeksi mainituissa näkyy selvästi äärimmäisen korkean iän merkkejä".
Warringtonin museossa ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että 1700-luvulla syntynyt ja 1800-luvulla 62-vuotiaana kuollut Old Billy todellakin eli niin vanhaksi, kuin väitetään. Moni ei tiedä, että Old Billyn jäänteet ovat tallessa ja näytteillä. Eikä sitä, että tällä hetkellä Old Billy on samaan aikaan kahdessa eri museossa: sen pääkallo on manchesterilaisessa museossa upeasti neonvaloin esille pantuna, ja täytetty pää vähän matkan päässä Warringtonin kaupungin museossa. Kysymykseen, oliko maailman vanhimman hevosen titteliä hallussaan pitävä Old Billy kuollessaan todellakin 62-vuotias, Warringtonin museon konservaattori Craig Sherwood vastaa: "Kyllä. Meidän käsityksemme mukaan se oli."Hän toteaa ykskantaan, että syytä epäillä hevosen ikää ei ole, sillä väitettä tukevia dokumentteja on epätavallisen paljon. Old Billy kiinnosti aikalaisia valtavasti. "Sanotaan niin, että mikään ei ainakaan todista päinvastaista", hän täsmentää. Old Billy palasi kotiinTällä hetkellä lasikaapissa näytteillä oleva Old Billyn täytetty pää on Warringtonissa lainassa. Sen saaminen Warringtoniin viime kesänä käynnisti suoranaisen kansanliikkeen paikallisten joukossa. Sherwoodin toiveissa on, että se voisi jäädäkin. Warrington on nimittäin hevosen kotikunnas. Toiveita on. Old Billy piti alunperin palauttaa tämän vuoden loppuun mennessä Manchesteriin, mutta warringtonilaiset saivat pitkitettyä laina-aikaa toukokuulle 2025. "Sen jälkeen jää nähtäväksi, mitä tapahtuu. Toivomme parasta. Toivoisin myös, että kallo ja täytetty pää saataisiin jossakin vaiheessa vierekkäin", Sherwood kertoo. Sherwood myöntää Old Billyn olevan museon ehdoton vetonaula. "Etenkin lapset ovat siitä aivan lumoutuneita. Siitä on tehty t-paitoja ja sen ympärillä on järjestetty jos jonkinlaista tapahtumaa."Syitä, miksi hevonen ei päässyt näytteille kotiseutunsa museoon alunperin, silloin kaksi sataa vuotta sitten, on kaksi: Vaikka pääkallo museoitiin melko nopeasti, täytetty pää oli pitkään yksityisomistuksessa ja löysi tiensä julkisuuteen vasta paljon myöhemmin. Warringtonissa ei joka tapauksessa tuolloin ollut sopivaa museota, joten paikka oli senkin takia haettava muualta.Alla: Warringtonin kulttuuritoimen somesivuilla esitellään Old Billyn täytettyä päätä ja riemuitaan sen kotiinpaluusta. . Ikä62 vuotta on niin kova ikä hevoselle, että sitä ei ole ihan helppo uskoa. Miten voidaan olla varmoja siitä, että hevonen oli niin vanha, kuin väitettiin? Kuten Sherwood toteaa, asia on harvinaisen hyvin dokumentoitu. Hevonen oli myös yhden ja saman suvun omistuksessa koko elämänsä. Vaikka rodultaan tuntematon Old Billy vuonna 1760 syntyikin Wild Grave -farmilla herra Edward Robinsonille Woolstonissa, se myytiin jo kaksivuotiaana työhevoseksi kanaaleja rakentavalle ja hyödyntävälle Mersey and Irwell Navigation -yritykselle. Old Billy pyöritti väkipyörää ja myöhemmässä vaiheessa ilmeisesti hinasi veneitä, vaikka tämä jakso onkin hieman epäselvä. Sen väitettiin olleen työhevosena peräti 59 vuotta, jonka jälkeen yksi firman omistajajohtajista, jaarli William Everton otti se eläkepäiville maatilalleen Latchfordiin, lähellä Warringtonia. Hevosella oli edessään muutama helpompi vuosi, kunnes se marraskuussa vuonna 1822 kuoli. Hevosen kuolinsyyksi William Evertonin poika Charles on kertonut omille pojilleen laihtumisen. Hevosen hampaat olivat kylläkin vielä paikoillaan, mutta siinä kunnossa, ettei niillä juuri pystynyt enää syömään. Jos näytteillä oleva pääkallo on sen, syömisen on täytynyt olla hyvin vaikeaa. Hevosen kerrotaan muuttuneen aggressiiviseksi 50 ikävuoden tienoilla sekä työssään veneitä hinaamassa, että muutenkin. Sen kerrottiin hyökkineen päin ihmisiä ja koiria ja raivanneen niin halutessaan tiensä talliin, vaikka kuka olisi yrittänyt estellä, tarvittaessa kavioita ja etenkin hampaita käyttämällä. Kerrotaan myös, että sen piti osallistua kuningas Yrjön juhlakulkueeseen Manchesterissa vuonna 1821, mutta se ei suostunut lähtemään tallistaan. . Museo on saanut tietonsa eri lähteistä. Valokuvia ei tuohon aikaan vielä otettu, mutta useampi, joiden joukossa etenkin kaksi, 1800-luvun alkupuolen taidemaalaria, Charles Towne ja William Bradley, ovat ikuistaneet hevosen kokovartalokuvan Earlen suvun pyynnöstä, hevosen ollessa jo kuusissakymmenissä.Bradley maalasi kuvan vuonna 1821. Towne teki omansa hevosen kuolinvuonna 1822, eläinlääkäri Robert Lucasin ja journalisti W. Johnsonin läsnäollessa. Etenkin Townen käyntiä pidetään luotettavana todisteena muun muassa siksi, että Johnson raportoi käynnin Annals of Sporting-lehdessä ja kertoi "hevosen käyttävän kaikkia jalkojaan täysin tyydyttävällä taidolla". "Tämä erikoislaatuinen eläin on terve, eikä osoita mitään merkkejä lähestyvästä kuolemasta".Maalauksissa näkyy vanha, laiha hevonen, jonka vasemmassa takajalassa on sukka, eräällä lailla samasta näkövinkkelista, sivusta kuvattuna, mutta voi olla, että se on ollut vain kyseisen ajan tapa maalata hevonen. Sanomalehdet, etenkin paikallinen lehti Manchester Guardian on kirjoittanut siitä artikkeleita. Kolmas tietolähde on Earlen perheen omat dokumentit. Neljäs todistusaineisto ovat pääkallo ja pää. Kallo siirtyi Manchesterin museoon vuonna 1824, mutta täytetty pää on ollut yksityisomistuksessa ja kulkeutunut keskemmälle Britanniaa, Bedfordin museoon vasta myöhemmin. Pää laitettiin tiettävästi esille jopa niin myöhään kuin vuonna 1932.Billyn kuolema herätti kuitenkin aikalaisissa valtavaa mielenkiintoa. Manchesterin kaupungin vanhoista asiakirjoista löytyy eräänlainen muistokirjoitus: "Old Billyn kuolema herätti paljon kiinnostusta. Billy oli hevonen, joka kuului Mersey and Irwell Navigationille, ja kun se kuoli 27. marraskuuta, se oli 62-vuotias".Henry Harrison nimettiin Old Billyn hoitajaksi ja hän on väitetysti henkilö Bradleyn maalauksessa hevosen vierellä.Maalauksesta tehtiin myös litografioita, joita on yhä jäljellä siellä, täällä museoissa. Joidenkin takana lukee teksti: "Tämä kuva esittää Old Billyä, joka eli hämmästyttävään ikään. Herra Henry Harrison Manchesterista on myös teettänyt itsestään potretin täytettyään 76 vuotta. Hän kertoo tunteneensa kyseisen hevosen 59 vuoden ajan ja opettaneensa sen aikoinaan kyntöauran eteen, jolloin se oli arviolta kaksivuotias. Old Billy on tällä hetkellä maatilalla Latchfordissa. Sen silmät ja hampaat ovat yhä erittäin hyvät, vaikkakin viimeksi mainituissa näkyy selvästi äärimmäisen korkean iän merkkejä".