Olympiakuume kouluratsastuksessa nousee, mutta myös PM:t ovat nyt oikeat kansainväliset arvokisat

Kun olympiavuosi 2024 alkoi, alkoi myös niiden tulosten ratsastaminen, joiden perusteella ratsukot valitaan olympiajoukkueeseen. Aikaa on kesäkuun loppuun. 24.6. on viimeinen päivämäärä MER-tuloksille ja siihen asti kaikista paikoista ratsastetaan, eli ei ole korvamerkittyjä paikkoja. FEI:n vaatimukset ovat olympiavuonna 67 prosenttia kisasta, jossa on oikeanlainen tuomarikokoonpano, mutta, kuten SRL:n urheilujohtaja Jutta Koivula totesi, "sehän ei riitä vielä mihinkään". 70 prosenttia on lähtökohtaisesti alin sellainen tulos, jota tavoitellaan. Ongelmaksi nousee, että prosentit eivät ole aina samat. "On vaikea verrata tuloksia jotka on tehty Pärnussa tai Hagenissa. Eri tilanne, eri paineet", Koivula jatkoi. FEI:ssä on lista kisoista joissa näitä tuloksia voi ratsastaa.SRL:n valintakomiteassa on neljä nimeä liiton sivuilla valintaperusteet -kohdasta. Listaan on Koivulan mukaan tulossa täydennystä.Olympialaisiin valitaan niin, että SRL esittää ratsukoita olympia- ja paralympiakomitealle. Esittelijä on lajiliiton urheilujohtaja ja päätökset tekee HUJO ja hallitus. Olympiakomitean linjaama yleisperiaate lähettämiseen on mahdollisuus 16 parhaan joukkoon, ja joukkueena 8 parhaan joukkoon. PM-kisojen uusi statusUutena tulee, että NBCH- eli PM-kisat ovat vuoden alusta FEI:n viralliset mestaruuskisat, kun ne tähän asti eivät ole sit olleet. Tämä tarkoittaa, että mysö kisaformaatti muuttuun samanlaiseksi kuin vaikkapa EM-kisoissa. Muutos näkyy etenkin niin, että ratsastetaan GP special. GPS on kuitenkin luokka, jota Suomessa ei perinteisesti juurikaan pysty kisoissa ratsastamaan, sillä sitä ei järjestetä.Nyt GPS on lisätty Ypäjän kansainvälisten kisojen ohjelmaan, ja myös hyvinkääläisseura DTT yrittää ottaa sen ohjelmaansa. Kotimaan kisatKotimaassakin tapahtuu, kun meillä on kolme kansainvälistä koulukisaa, jos HIHS otetaan lukuun. CDI3* ja CPEDI3* Ypäjällä 14.-17.3. ja 13.-16.6. ja Helsinki International Horse Show CDI3* 24.-27.10."Horse Showhun olisi kiva saada parhaita suomalaisia kansainvälisiä ratsastajia, mutta samaan aikaan on Tanskassa world cup", huomautti maajoukkueen kapteeni Tanja Takkula. Pohjola-sarjakilpailu ja sen eri tason luokista koottu viiden HIHS-finaali on ollut onnistunut. "Jatkossa sitä kehitetään selittämällä enemmän katsojille auki, miten vaikka suomenhevosta arvostellaan verrattuna lämminveriratsuun. "”Tuomarinkylässä oli tosi kiva, kun oli yleisöä, samoin viime viikonloppuna Novassa”, todettiin yleisöstä. ”Kun taas Ypäjällä ja Woikoskella ei ole ketään.”Suomessa on koulutuomaripula."Mitä pitäisi tehdä, jotta saataisiin lisää tuomareita?", kysyi Koivula. Pitää muistaa, että ei ole kouluratsastusta ilman tuomareita. Tuomaroinnin haasteetNykyaika on tuomarille kova aiempiin vuosiin verrattuna. "1980-luvulla tuomareita piti katsoa ylöspäin, mutta niin ei todellakaan enää ole. Työn pitäisi kuitenkin olla heille miellyttävää."Myös tuomareiden omassa keskuudessa on ollut asennetta, että "ei tosta ainakaan mitään GP-tuomaria tule".Tuomari Irmeli Summanen kysyi ollaanko koearvosteluissa mahdollisesti liian tiukkoina. "Ei saa edes mahdollisuutta. Ja sama jatkuu, kun noustaan ylöspäin. Minun mielestäni turhaan jarrutetaan sinne kansainvälisiin menemistä. Karsinta kyllä tapahtuu aikanaan, ja sieltä joutuu pois, jos ei pärjää", hän näkee. Videoerotuomari VAR:in tyyppistä korjausjärjestelmää ei koettu tarvittavan, eli vaikka jos tuomaroinnissa on tapahtunut selkeä virhe, joka näkyisi jälkikäteen videolla, virhettä ei voi korjata. Arvokilpailuissa sellainen JSP:n (judge supervising panel) muodossa eräällä lailla on, mutta muihin kisoihin systeemi katsotaan liian raskaaksi. Jos tuomari tekee virheen, ratsastajan on nieltävä se.Arvostelulajissa ei voi myöskään valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan.Koulutuomarin sihteerinä istuminen kehittää omaa ratsastamista, sillä vasta siinä huomaa mistä kaikesta tuomaroiminen koostuu. "Ja että tuomarit eivät ole ratsastajia vastaan", kuten Koivula huomautti. TillanderDTT-seuran Tillander-konseptia kiiteltiin. ”Jotain tapahtuu talvella, lämpimässä! Venla voitti viime vuonna ja sen jälkeen käytiin jalokivikaupassa!”, kiitteli äiti Marika Lahtinen. Kevyempi kisakauden aloitus on toiveissa. Suoraan kansallisiin meneminen helmikuussa on kynnyksen takana monella.Tillander-kisat järjestetään seurakisatasolla. Siinä on helpot, vaativat ja vaikeat luokat. 62 prosenttia on raja, että saa ruusukkeen ja palautteen ratsastuksesta. Aikaa radalla on 10 minuuttia. Ensin ratsastetaan ohjelma, sen jälkeen jutellaan tuomarin kanssa ratsastuksesta. Usein on mahdollista ratsastaa jokin asia uudelleen. Viiden parhaan suorituksen yhteispisteistä pääsee finaaliin, jossa 1000 euron ykköspalkinto.Ratsastetaan kisavaatteet päällä ja hevonen letitettynä, jotta saadaan kisakokemusta.Perusratsastamista voi harjoitella Suomessakin. Hyvä esimerkki on vaikkapa Emma Kanerva, jonka ura alkoi Suomessa.SRL:n hallituksen kouluratsastusvastaava Osmo Metsälä avasi etäyhteydellä viime vuotta kisastarttien valossa. Kansallisia kisoja oli viisi vähemmän kuin edellisvuonna ja startit ovat tulleet alas noin 500 kappaletta vuoteen 2022 verrattuna. Myös aluestartteja oli vähemmän. Sen sijaan seurakisoissa on nousua sekä kisojen että starttien määrässä..SarjakilpailutSRL:n hallituksen 8.2. kokouksessa vahvistetaan sarjakilpailut kalenteriin. Pohjola-sarjassa on neljä osakilpailua (Kangasala 4.-5-5-, 24.-26.5. Myrkky, 13.-14.7. Husö, ja 23.-25.8. Ypäjä). Finaalin järjestäjä on edelleen auki. Kaksi ensimmäistä luokkaa korkeimmalla tasolla ovat intermediaire A, kaksi viimeistä intermediaire B ja finaali on GP kür.SM-kisat on 9.-11.8 Woikoskella, joukkueSM 23.-25.8 Ypäjällä Hallimestaruus 19.-21.4. Ypäjällä.. KannuksetKannukset eivät ole enää pakolliset ja niihin on tullut muitakin sääntömuutoksia."Jännä nähdä miten tämä lähtee menemään", Metsälä kommentoi. Tuomareiden jääviyspykäliä on täsmennetty ja niitä suositellaan noudatettavaksi kaiken tasoisissa kisoissa. Kouluratsastaja Mia Kainulainen esitti, voisiko yhdessä luokassa startata eri vaikeustasoja, jotta niitä pääsisi starttaamaan, vaikkapa intermediaire A tai B ja GP."Jotta pääsisi harjoittelemaan. Sillä on hyvä, jos tietyllä tasolla on yksi kisa kuussa. Eikä kaikilla ole kotona myöskään 60 metrin hallia."Hänen esityksensä sai myös kannatusta. Sekaluokka-päätöksiä ei ole tehty, sillä osallistujia on riittänyt molempiin luokkiin, Metsälä näkee. Hän kokee luokkien yhdistämisen tuomarina myös haastavana. "En ymmärrä myöskään missä se haaste on, jos HIHS:sissäkin meni suokit ja inter samassa luokassa."Juttua päivitetään .Päivitys: 27.1. klo 21 korjattu Summasen lausumaa. Hän tarkoitti kysyä, ollaanko koearvosteluissa liian ankaria, ei väittää niin.

Olympiakuume kouluratsastuksessa nousee, mutta myös PM:t ovat nyt oikeat kansainväliset arvokisat

Aiheeseen liittyvää