"Me mennään näihin kisoihin hevosten koulutuksen takia" – Onko kilpaileminen muualla Euroopassa yhtä kallista kuin Suomessa?

Hollantilainen esteratsastusvalmentaja Daan Nanning huomautti pari viikkoa sitten Suomessa käydessään kalliista lähtömaksuista ratsastuskilpailuissa. Hänen mielestään korkeat maksut ovat lajissa tapa sahata omaa oksaa, ja seurauksena on todennäköisesti lähtijämäärän lasku. Nanning ei ole ainoa, jota kehitys huolestuttaa. Moni muukin seuraa huolestuneena suomalaisen esteratsastuksen kilpailukustannusten kehitystä: kulut nousevat ja lähtijämäärät laskevat.Tällä hetkellä kilpailumaksut seuratason kilpailuissa pyörivät 15–30 euron välillä per luokka. Siihen kuuluu ilmoittautumis- ja lähtömaksu.Aluetasolla maksut vaihtelevat luokkaa kohti 20–50 euron välillä. Tavallisten kansallisten luokkien maksut pyörivät 25–50 eurossa, mutta rahakkaimmissa luokissa luokan lähtömaksu voi nousta jopa yli 100 euroon.Useamman päivän kilpailuissa maksuista kertyy iso potti, kun lisäksi tulee kustannuksia hevosen, ratsastajan sekä huoltojoukkojen majoituksesta. Yhden yön karsinamaksujen hintahaarukka on 40–80 euroa, viikonlopun karsinapaikasta saa maksaa 80–180 euron välillä.Kansallinen A-kilpailulupa maksaa 150 euroa ja sillä saa osallistua kaikkien tasojen este-, koulu- ja kenttäkilpailuihin. Aluelupa maksaa 30 euroa ja seurakilpailulupa 15 euroa. Alue- ja kansallisella tasolla vaaditaan myös hevosen vuosimaksu 40 euroa. Luvat ovat voimassa kalenterivuoden.Miten Suomen hintataso pärjää verrattuna suurimpiin ratsastajamaihin, Hollantiin, Saksaan sekä Ruotsiin?.Hollannissa lähtömaksut pyörivät alle 20 eurossa.Emilia Kerimaa on pyörittänyt omaa estetalliaan Hollannissa useamman vuoden, joiden aikana kilpailumaksut ovat nousset tasaiseen tahtiin.Hän kilpailee paljon niin kutsutuissa viikkokilpailuissa, jotka käydään arkena ja ne järjestetään aina samoissa paikoisssa, joskus jopa joka viikko. Kisat ovat virallisia kilpailuja, eli niissä tulee olla Hollannissa vaadittu ratsukkokohtainen starttipassi ja niiden tulokset menevät ratsastajainliittoon. Palkinnot ovat yleensä esinepalkintoja ja lähtömaksu 12–15 euroa per rata. Viikkokilpailuissa saa hypätä kaksi rataa päivässä.”Palkinnot ovat pienet, mutta me mennään näihin kisoihin hevosten koulutuksen takia”, Kerimaa kertoo.Viikkokilpailuissa luokkien korkeudet ovat 80–135 cm välillä. Pienemmissä kilpailuissa ammattilaiset panostavat kilpailemiseen viikolla, kun viikonloppuisin on enemmän amatöörien ja ponien kilpailuja.Isommissa monen päivän kilpailuissa maksut nousevat. Kilpailujärjestelyihin panostetaan enemmän, luokkavalikoima on suurempi ja viikonlopun aikana on sekä alue- että kansallisia luokkia. Näissä kilpailuissa päivässä saa hypätä vain yhden radan.”Tämä systeemi on sen takia, että kisajärjestäjät haluavat mahdollisimman paljon ihmisiä ja hevosia kisoihin, jotta siellä on scoutattavaa.”Pari viikkoa sitten Zuidvollessa Kerimaa maksoi 110-luokassa hyppäämisestä 17 euroa, 120 cm luokassa lähtömaksu oli 25 euroa.”Näissä on jo rahapalkinnot, eikä sinnekään mennä voittamaan. Mutta 25 euroa 120-luokasta on jo paljon, näitä ei mennä viikoittain.”Hollannin ratsastajainliitto KNHS:n kilpailukalenteria selatessa lähtömaksuissa on vaihtelua, mutta hinnat pyörivät alle 20 eurossa. 140-luokan voi päästä hyppäämään jopa 12,50 eurolla, toki näissä luokissa palkintorahatkin ovat pienet: voittaja saa 20 euroa..Kerimaa muistuttaa, että Hollannissa kilpaillaan hevosten vuoksi. Niiden on tarkoitus kehittää hevosta, eikä toimia ratsastajan hauskana harrastuksena.”Kisaaminen vie hevosen myyntiin ja se on pääasia. Täällä nimenomaan ajatellaan, millä rahalla hevosia voi kouluttaa eikä niin, että revitään harrastelijoilta kaikki rahat.”Kustannuksia pitää alhaisena myös se, että hevoset harvoin yöpyvät kilpailupaikalla. Hollannissa etäisyydet ovat lyhyet, joten useamman päivän kilpailuissakin hevoset ajetaan yöksi kotiin.”Harvoin on edes karsinoita missään. Joskus harvoin tehdään kolmen päivän trippi kauemmas, mutta voin laskea ne yhden käden sormilla viimeisen vuoden aikana”, Kerimaa sanoo.Hollannissa ei hankita erillistä kilpailulupaa ratsastajalle ja hevoselle, vaan jokaisella ratsukolla tulee olla oma starttipassinsa. Sen voi hankkia vuodeksi, kuukaudeksi tai päiväksi. Vuoden lupa maksaa yhdellä hevosella kisaavalle 146 euroa, poniratsastajille 112,5 euroa. Hinnat laskevat hieman seuraavien hevosten kohdalla. Vuoden lupa on voimassa 12 kuukautta eikä kalenterivuotta kuten Suomessa.Paljon kisaaville on tarjolla universaali lisenssi, jolla voi kilpailla vuoden aikana rajattoman määrän hevosia. Hevosratsastajille hinta on 1999 euroa ja poniratsastajille 1445 euroa..Vaihtoehtojen Ruotsi.Etelä-Ruotsissa vaikuttava Petra Aittola kertoo, että myös Ruotsissa kisamaksut ovat nousseet.Luokat jaetaan 130-tasolle asti lähes aina A- ja B- osaan. A-osa on tavallinen luokka eri arvostelumenetelmin ja niissä jaetaan palkintorahaa. B-osassa puolestaan ratsastetaan vain puhdasta rataa ja ne palkitaan ruusukkein.”Aiemmin B-osa oli avoin vain nuorille hevosille, mutta se muutettiin muutama vuosi sitten, ja nyt kaikki saavat mennä myös B-osaa”, Aittola kertoo.B-osan lähtömaksu on 100 kruunua eli reilu yhdeksän euroa halvempi kuin A-osan.”Näillä yritetään välttää sitä, että ihmiset lähtevät ratsastamaan aikaa liian nuorilla hevosilla tai liian kokemattomilla ratsastajilla.”Puhtaan radan B-osat ovat suosittuja, sillä niissä on usein yhtä paljon osallistujia kuin luokan A-osassa.”Joskus kisojen alussa, esimerkiksi perjantaina, saattaa olla vain clear roundia. 90 sentistä lähtien 130 cm asti, ei ole ollenkaan aikaluokkia sinä päivänä.”.Nuorilla hevosilla pitäisi Aittolan mielestä mennä vain puhdasta rataa.”En voi ymmärtää miksi Suomessa mennään aikaa nuorilla hevosilla. En näe yhtään ainutta järkevää syytä siihen. Niiden pitäisi mennä vain clear roundia. Aikaratsastus pilaa niin paljon nuoria hevosia.”Lähtömaksut 130-luokkiin asti pyörivät 200–350 kruunun eli 18–32 euron kieppeillä, joskus voi olla enemmän, mikäli palkintorahaa on enemmän.Lisäksi 120 cm luokista alkaen tulee lisänä aina 100–150 kruunun eläinlääkärintarkastusmaksu.”Kaikki hevoset pitää näyttää eläinlääkärille. Ne katsovat suupielet ja tarkistavat kaikki ennen suoritusta. Se on tosi hyvä, mutta ehkä se pitäisi olla jo alemmissakin luokissa. Siellä on niitä, jotka eivät vielä osaa.”Ruotsissa luokissa on tähtiluokitus niiden korkeuden ja palkintorahojen mukaan. Samassa kisassa voi olla sekä kahden tähden että viiden tähden luokkia.Esimerkiksi kansallisen ATG Riders Leaguen -sarjan viiden tähden 145 cm GP:n karsinnan lähtömaksu voi olla 800 kruunua eli reilu 70 euroa, ja voittajalle on palkintorahaa 8000 kruunua eli reilu 700 euroa.Poniluokat ovat edullisempia, 150–200 kruunun (13–18 €) välillä.”Se varmaan johtuu siitä, että niissä ei ole palkintorahoja.”Karsinapaikat koko viikonlopulle maksavat 1200–2000 kruunun (110–180 €) välillä.Senioreiden kilpailulupa kaudelle maksaa 910 kruunua (83 €), junioreiden 610 kr (55 €) ja alle 12-vuotiaan lupa on 310 kr (28 €). Hevosten ja ponien vuosimaksu on 360 kr (33 €). Luvat ovat voimassa kalenterivuoden.”Vaikka kisakustannukset ovat täällä nousseet, ne eivät ole älyttömiä. Ennemminkin valmennusten hinnat ovat nousseet, se on täällä kallista”, Aittola toteaa..Saksassa liitto säännöstelee lähtömaksuja.Pohjois-Saksassa, lähellä Hampuria talliaan pyörittävä Mikko Piirala kilpailee paljon nuorilla hevosilla.”Saksassa kustannukset ovat nousseet, mutta ne ovat vielä kohtuullisesti maksettavissa”, Piirala kertoo.Saksassa kisamaksujen suuruus on määritelty ratsastajainliiton toimesta ja niitä ei saa nostaa kovinkaan paljoa.”Esimerkiksi nuorten hevosten luokka maksaa 17 euroa. Kilpailujärjestäjä ei voi päättää, että ottaa siitä vaikka 30 tai 50 euroa.”Saksan ratsastajainliiton kisakalenteria selatessa nuorten hevosten 90–100 cm luokkien lähtömaksut ovat alkaen 13 euroa. 120 cm alkaen 17 euroa, 130 cm alkaen 25 euroa ja 140 cm alkaen 36 euroa. Lisäksi osa kilpailujärjestäjistä ottaa 2–6 euron lisämaksun per lähtö.Tämä säännöstely on ajanut kisajärjestäjät keksimään tapoja pitää toimintaansa kannattavana. Tavalliset paikalliskisat ovat vähentyneet, eikä niissä usein makseta enää palkintorahoja alle 130-luokissa.”Tilalle on tullut uusi muoti-ilmiö. Tietyt paikat ovat alkaneet järjestää niin sanottuja klubikilpailuja.”Päästääkseen kilpailemaan näissä kilpailuissa, ratsastajan tulee liittyä kilpailujärjestäjän klubiin. Jäsenmaksut ovat 500 euron luokkaa ja se oikeuttaa osallistumaan 4–5 kilpailuun vuodessa. Lisäksi tulee maksaa normaalit lähtömaksut, mutta jaossa on myös rahaa.Kalliista jäsenmaksustaan huolimatta osallistujia riittää. Nuorten hevosten luokat alkavat 90 sentistä ja ison linjan luokat nousevat 145-tasolle saakka.”Nämä kilpailut, jotka klubimaksuja ottavat, ovat todella hyvin järjestettyjä. Siellä on hyviä ratsastajia, hyvät pohjat ja esteet. Myös järjestämiseen on käytetty rahaa.”Piirala kilpailee paljon nuorilla hevosilla ja käy niiden kanssa myös harjoituskilpailuissa, joissa lähtömaksut ovat 15 euroa. Lisäksi hän kilpailee Pohjos-Saksassa ammattilaisten klubiissa, johon vain ammattiratsastajat saavat osallistua. Siihen kuuluu noin 10 kilpailua vuodessa.”Mun työ on hevosten kouluttaminen, samoin täällä monen ammattilaisen. Se yritetään tehdä täällä vielä kohtuullisen edulliseksi.”Kilpailuihin on lyhyet matkat eikä Piiralan hevosten tarvitse yöpyä kisapaikoilla. Ratsastajainliiton kilpailukutsuissa karsinapaikkojen hinnat pyörivät 160–180 euron viikonlopulta.Ratsastajien kilpailulisenssien hintahaitari on laaja. Saksassa ratsastajat jaetaan kuuteen eri kategoriaan, Leistungsklasseen, tasonsa mukaan ja niillä on eri hintaise lisenssit. Parhaiden ratsastajien lisenssi maksaa 172 euroa, kun taas alimman kategorian lisenssi on 46 euroa. Jos kesken kauden vaihtaa tasoa, pitää hankkia uusi lisenssi.Myös nuoret ratsastajat ja juniorit jaetaan eri kategorioihin. Nuorilla lisenssien hinnat vaihtelevat 122 ja 38 euron välillä, junioreilla 87 ja 29 euron välillä.

"Me mennään näihin kisoihin hevosten koulutuksen takia" – Onko kilpaileminen muualla Euroopassa yhtä kallista kuin Suomessa?

Aiheeseen liittyvää