Suomen kokeneimpiin kuuluvalla kilpailunjärjestäjällä Osmo Metsälällä on helteisessä Lappeenrannassa hetki aikaa juttutuokioon. .Kilpailunjohtajan puhelin soi, kun toimihenkilöt kysyvät neuvoa.Metsälä on toiminut Lappeenrannan kouluratsastuskilpailujen järjestäjänä ja kilpailunjohtajana jo todella pitkään.”Yli 30 vuotta...”Tänä vuonna kisoissa on ennätysmäärä osanottajia, yli 500 starttia.”No itse asiassa kerran yli 10 vuotta sitten oli 600 starttia, mutta se oli kyllä liikaa, oltiin vähän ahneita. Oli neljä rataakin samaan aikaan. Mutta tämmöinen 500 menee kyllä, kolme rataa, meillä on tosi hyvä porukka, osa ollut mukana jo yli 20 vuotta.”Miten paljon toimihenkilöitä on mukana kilpailuja järjestämässä?”Tänä vuonna noin sata toimihenkilöä, 14 tuomaria ja kenttiähän meillä tuolla raviradalla on kolme.”Monet kisajärjestäjät valittavat nykyään, että toimihenkilöitä kisoihin on todella vaikea saada. Lappeenrannassa ei näytä olevan tätä ongelmaa.”Ei ole ollut koskaan vaikeuksia saada toimihenkilöitä. Tavoitteena on aina ollut, että kaikilla on kivaa. Kisojen hyvä ilmapiiri rakentuu kuitenkin aika yksinkertaisista asioista, pitää olla yhdessä tekemisen henki, kaikkia pitää arvostaa, syötävää ja juotavaa pitää olla tarjolla, ei saa nipottaa mistään. Sääntöjen noudattamisesta olen todella tarkka, mutta muuten ollaan rennosti. Moni toimihenkilö kyselee jo talvella, että pääseehän mukaan. Kilpailuhan on kaikille myös sosiaalinen tapahtuma. Keksin jo vuosia sitten myös toimihenkilöluokan, kun moni toimihenkilö kertoi, että olisi kiva itsekin kilpailla kotikisoissa. Meillähän iso osa toimihenkilöistä on ratsastuskoululaisia.”Kilpailujen määrä on kuitenkin haaste ja osa kilpailunjärjestäjistä jopa lopettaa. Mikä neuvoksi?”Tässä on monta puolta. Osa järjestäjistä on ehkä hinnoitellut itsensä ulos. Ja ikävä sanoa, mutta jotkut saattavat lopettaa ratsastajien huonon käytöksen vuoksi. Ratsastajien ja heidän vanhempiensa. Näin vuosikymmenten kokemuksella voin sanoa, että osa ratsastajien vanhemmista on nykyään vaikeampia kuin aiemmin. Kaksi asiaa jos menisi jakeluun: että luetaan tarkasti kilpailijatiedote ja luetaan tarkasti kilpailusäännöt.”Tuomareita on viikonloppuna 14. ”Moni on ollut jo monena vuonna ja he merkkaavat meidän kisat kalenteriinsa jo ennen kuin ehdin kysyä. Pyrin myös suosimaan oman kulmakunnan tuomareita, heille on loistava opin paikka päästä arvostelemaan kokeneiden tuomarien kanssa. Tietysti on aika palapeli huomioda kaikkien tuomarien erilaiset jääviydet, kun moni myös valmentaa.”Pohjola-sarjaa ei ole tänne jaettu. ”Ei, koska osa ratsastajista ei halua ratsastaa nurmella.”Lappeenrannan pohjasta puhutaan joka vuosi, satoi tai paistoi.”Pohja on hyvä ja joustava. Se ei ole aivan tasainen, mutta ei siinä mitään kuoppia ole. Hevoset liikkuvat sillä hyvin. Mutta sen verran sanon, että älkää laittako nurmihokkeja! Ne saavat askeleen tökkäämään. Ihan pienet talvihokit toimii parhaiten täällä.”Kilpailut järjestetään Lappeen raviradalla.”Me vuokraamme raviradan joka vuosi muutamalla tonnilla. Yhteistyö raviradan kanssa on toiminut aina hyvin. Radan ravintola tarjoaa ruokaa kilpailijoille ja katsojille, se on radalle ansaintamahdollisuus.”Kilpailuorganisaatio on Metsälän mukaan nykyään niin hioutunut ja itseohjautuva, että häntä ei tarvita joka paikassa – vaikka hänen puhelimensa soikin vähän väliä. Osmo Metsälä on paitsi Lappeenrannan kilpailunjohtaja, myös koulutuomari ja SRL:n hallituksen jäsen. Kouluratsastus on viime vuosina ollut tikun nokassa niin meillä kuin maailmalla. Mitä ajatuksia se herättää?”Meidän pitää ilman muuta pohtia, mitä pitää muuttaa. Vaikka itse olen näiden vuosikymmenien aikana nähnyt vain yhden sinisen kielen. Mutta ehkä joillain ratsastajilla on nykyään kiire päästä luokissa ylöspäin. Ja mitä hevosten laatuun tulee, melko tavallisellakin hevosella voi hyvällä ratsastuksella pärjätä ja päästä pitkällekin. Seurasin ja analysoin PM-kisojen pisteytystä. Kävi selväksi, että suomalaiset menetti eniten pisteitä alkutervehdyksessä, takaosakäännöksissä ja lopputervehdyksessä. Ja näihin mihinkään ei kyllä tarvita mitään superhevosta. Joka ainut radan kohta vain pitää ratsastaa huolellisesti ja tarkasti.”Maajoukkuevalmentajien valintakeskustelu on käynyt kuumana. Mikä on näkemyksesi asiasta?”En edes tiedä ketkä kaikki sinne ovat hakeneet. Toivottavasti päätös tehdään pian, kaikki ovat nyt roikkuneet löysässä hirressä asian suhteen. Mutta kaikki lähtee kotivalmennuksesta. Jos se ei ole kunnossa, ei maajoukkuevalmentaja silloin paljoa pysty tekemään.”Onko ratsastajilla kotivalmennus kunnossa?”Kaikilla ei. Meillä ei vain ole riittävästi hyviä valmentajia tässä maassa. Näen maajoukkuevalmentajan roolin niin, että hän on kotivalmentajan apuna ja tukena ratsastajan kilpailukalenterin ja uran suunnittelussa ja koordinoinnissa. Ja mj-leirit ovat sitten paikkoja joissa kontrolloidaan ratsukon kokonaistilanne. Tämä vaatii myös uudelleenajattelua kaikilta.”Puhetta on ollut myös ulkomaisista valmentajista.”Ei mikään vaihtoehto ole poissuljettu. Mutta liitossa joudumme huomioimaan myös valmennuksen hintalapun sekä sen, pystyykö valmentaja sitoutumaan pitkäjänteiseen työhön.”Metsälän puhelin soi taas ja hän suuntaa kohti kilpailupaikkaa. Lämpömittari näyttää +29 astetta ja vielä pitäisi jaksaa koko sunnuntai.”Olen kyllä antanut kaikille ratsastajille luvan kilpailla ilman takkia”, huikkaa Osmo Metsälä lähtiessään.
