Paneelikeskustelussa pohdittiin, onko suomalaisella ratsastajalla ympärillään riittävän osaavat ihmiset: "Oikeat ihmiset oikeille paikoille"

Suomen Ratsastajainliitto esitteli Horse Show´ssa "Suomalaisen ratsastusurheilun menestystekijät" -selvityksen. Entisen SM- ja EM -tason pikajuoksija Johanna Mannisen johdolla aiheesta keskustelivat Ypäjän valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd, kenttävalmentaja Petri Tolmunen sekä esteratsastuksen ikäluokkaratsastajien maajoukkuekapteeni Noora Pentti, joka oli paneelissa mukana vain alkuosan, sillä samaan aikaan alkoi lauantain GP-luokka, jonka hän halusi seurata.Pähkinäkuoressa tässä Johanna Mannisen tekemässä selvityksessä nousi esiin kysymys siitä, onko suomalaisella ratsastajalla ympärillään riittävän osaavia ihmisiä. Kuten Tolmunen totesi: "On tärkeä löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille."Selvityksessä nousi erityisesti esille se, että urheilijat eivät koe saavansa tukea seuraltaan tai Ratsastajainliitolta. Yksikään ratsastaja ei kokenut liiton tuen olleen riittävä huipulle tähtäävässä vaiheessa. Urheilijat toivovat lajiliitolta neuvontaa ja selkeää viestintää. Selvityksessä käy ilmi, että kun virallinen kanava ei toimi, viestintä hoidetaan epäsuorilla kontaktoinneilla.Kyselyyn vastanneiden toive on, että johto on läpinäkyvää ja systeemi selkeä ja aukoton. Urheilijan täytyy tietää asetettu tavoite sekä looginen ohjelma, miten sinne edetään.Valmentajien rooli nousi esille. Ratsastajainliiton kotisivuilta löytyvällä listalla on 312 koulutettua ratsastusvalmentajaa, enemmän kuin missään muussa olympialajissa. Lisäksi on iso joukko ratsastuksenopettajia.Selvityksessä todetaan, että jotta valmentaja voisi valmentaa uskottavasti kansainväliseen menestykseen tähdäten, hänen tulee tuntea lajin maailman huipun taso. Lajin vaatimusten lisäksi valmentajan täytyy tietää, mitkä ovat maailman kärkiurheilijoiden ominaisuudet, mitä he tekevät omissa valmentautumisprosesseissaan ja millä tasolla oma urheilija on realistisesti maailman huippuihin nähden. Valmentajalla tulee olla myös kyky kommunikoida tämä urheilijalle ja vaatia sen tason mukaista toimintaa urheilijalta.Kun hän kysyi Herdiltä ja Tolmuselta, että onko suomalaisvalmentajien ymmärrys ja osaaminen riittävää tähdätessä kansainväliseen urheiluun, mielipiteet vaihtelivat. Tolmusen mielestä osaamisessa on kehitettävää.”On panostettava koulutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön”, sanoi Tolmunen.Hän myös huomautti, että kouluratsastuksella on parempi asema Kyra Kyrklundin vuosikymmeniä kestäneen vaikutuksen vuoksi.”Esteratsastuksessa ei ole ollut olympiaedustusta yli 50 vuoteen. Kannattaisi miettiä, että mitä tulisi tehdä”, Tolmunen jatkoi.Herdin mielestä kotimainen valmentajakoulutus antaa hyvät valmiudet.”Meidän ammattivalmentajien määrä on huikea, mutta kansainvälisillä areenoilla toimivien määrä romahtaa. Kuinka moni valmentaja pystyy sitoutumaan pitkäaikaisesti kuten Petri?” Herd näki ongelmana. Mitä valmentajuus tarkoittaa? Onko se yksittäisten valmennustuntien pitämistä vai kokonaisvaltainen systeemi?”Jonkun pitäisi johtaa koko palettia, jotta urheilija voi keskittyä urheilemiseen”, totesi Herd.Loppupuheenvuoron pitänyt HUJO:n puheenjohtaja Satu Väihkönen pohti uutta toimenkuvaa lajiliiton urheiluorganisaatioon, maajoukkueen manageria.”Meillä ei ole yhtään manageria liiton palveluksessa. Maajoukkuemanageri nykyisen organisaation lisäksi on harkitsemisen arvoista”, Väihkönen totesi..Selvitys suomalaisen ratsastusurheilun menestystekijöistäTutkimukseen oli kerätty tietoa urheilija- ja valmentajakyselyillä sekä haastatteluilla. Menetelmänä käytettiin SPLISS-mallia, jonka avulla selvitetään kansainväliseen menestykseen johtavia urheilun toimintatapoja. Sen avulla voidaan myös tunnistaa keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat urheilulliseen suorituskykyyn.

Paneelikeskustelussa pohdittiin, onko suomalaisella ratsastajalla ympärillään riittävän osaavat ihmiset: "Oikeat ihmiset oikeille paikoille"

Aiheeseen liittyvää