Paralympialaisten ratsastus alkaa huomenna ja pinssivaihtokauppa käy kuumana – ”Ihan kuin satumaahan menisi, kun pääsee areenalle"

Pariisin paralympialaisten kouluratsastus alkaa huomenna Versaillesissa, kun kokenut Katja Karjalainen ja Kameo kilpailevat ryhmässä I. Keskiviikkona ovat vuorossa paralympialaisten ensikertalaiset Laura Kangasniemi Goldprinsillä (ryhmä IV) ja Jonna Aaltonen Laxton for U:lla (ryhmä V).Kisojen avajaisissa Suomen lipunkantajana yhdessä ratakelaaja Leo-Pekka Tähden kanssa toiminut Kangasniemi nauttii kisojen tunnelmasta.”On hyvät fiilikset! Aurinko paistaa, hevonen vaikuttaa tyytyväiseltä niin mikäs sen parempaa”, Kangasniemi kertoo.Viimeistely paralympialaisiin tapahtui Saksassa valmentautuen Reitsport McLeanin Carolina McLeanin luona. Valmentaja on myös mukana Pariisissa etänä.”Se oli täysin oikea ratkaisu lähteä sinne. Carolinan kanssa meillä on treenit mennyt tosi hyvin, ja olen oppinut paljon.”Versaillesin kilpailuareena saa Kangasniemeltä kehuja.”Ihan kuin satumaahan menisi, kun pääsee areenalle. Se on niin upea. Tuntuu uskomattomalta olla täällä. Joka päivä herään, että joo, olen täällä vieläkin. Tämä ei ole unta”, Kangasniemi naurahtaa.Ratsukot ovat tutustuneet kisa-areenaan, ja Kangasniemen Goldprinsille iso areena ei ole aiheuttanut jännitystä. Tilanne voi kisatilanteessa muuttua, kun areenalle jäädään yksin ja katsomoissa on yleisöä.”Se on ottanut areenan tosi hyvin vastaan, varsinkin kun nyt ei ole yleisöä. Katsotaan mitä miltä se tuntuu sen mielestä keskiviikkona. Ekana päivänä sitä jännitti verkka-alueilla, mutta areenalla se on onneksi ollut tyytyväinen.”Kilpailussa Kangasniemi tavoittelee omaa parasta suoritustaan.”Ei ole mitään menetettävää, kun en ole koskaan ollut näin isoissa kisoissa. Mennään tekemään parastamme ja katsotaan, mihin sillä pääsee. Kaikki laitetaan peliin ja nautitaan, kun tänne ollaan päästy. Hevonen on kuitenkin hyvässä kunnossa ja vireessä, niin on hyvä fiilis mennä kilpailemaan”, Kangasniemi kertoo..Jonna Aaltonen puolestaan kuvailee tunnelmaa kisojen alla ”so far so good”.”Hevonen on tuntunut tosi hyvältä ratsastaa ja viihtynyt areenalla hyvin. Totta kai siellä on nyt oltu muiden hevosten kanssa ilman yleisöä, se sitten tuo oman sähköisyyden siihen lisää. Vaikea sanoa, miten hevonen reagoi siihen, ei olla kilpailtu niin ison yleisön edessä koskaan”, Aaltonen sanoo.Valmistelut sujuivat suunnitelmien mukaan. Henkilökohtaiseen finaaliin olisi upea päästä, mutta tavoite on realistinen eli tehdä suoritus omalla tasolla, tai jopa vähän paremmin.”Se riittää sitten mihin se riittää. Siellä on tosi kova taso, mikä tietysti näissä kilpailuissa on suotavaakin. On hienoa olla itse mukana ja hyvällä fiiliksellä ja innoissani lähden kisaamaan.”Laxton for U nauttii kilpailuissa saamastaan huomiosta.”Se kävelee paljon ja saa paljon huomiota hevosenhoitajaltaan. Se on siellä kuninkaana paikalla. Se todella rakastaa olla kisoissa, koska saa olla kaiken huomion keskipisteenä. Kotona on vähän tylsää, kun on vain yksi muiden joukossa. Nyt se ottaa ilon irti.”Paralympialaisissa kilpailtaessa on paljon enemmän muutakin ohjelmaa kuin tavallisissa kansainvälisissä kilpailuissa. Vaikuttaako se ratsastajan keskittymiseen?”En koe, että se vaikuttaa sinänsä mun keskittymiseen muuten, mutta totta kai mun sairaus tekee sen, että mä väsyn niin paljon helpommin. Joudun sen kautta miettimään asioita ihan eri tavalla. Täällä on tosi kiva kisakylä, ja olen joka päivä päässyt ottamaan päiväunet, niin kuin teen kotonakin.”Ennen keskiviikon kisasuoritusta Aaltonen tekee vielä mentaaliharjoituksia.”Mietin rataa ja niitä kohtia, missä täytyy ja missä on myös aikaa korjata hevosta. Ratsastaa asia ja askel kerrallaan sitä ohjelmaa.”Vaikka Aaltonen on kokenut kilparatsastaja, tilanne on uusi: Keho on uusi eikä se aina toimi niin kuin haluaisi. Huolehtimalla levosta ja palautumisesta voidaan edesauttaa kehon optimaalista toimivuutta kisassa, mutta sekään ei aina riitä.”Ongelma on keskushermostossa. Väsyminen on yksi, mikä tekee sen, ettei se toimi, mutta lisäksi mun kroppa ja lihakset eivät palaudu vaan ne kramppaa. Se on välillä vähän herran haltuun.”Myös ympäröivä hälinä, kuten ruokailuissa ja bussimatkoilla lisää kuormitusta, ja siitä suojautuminen on vaatii opettelua.”Mulla on paljon ollut vastamelukuulokkeet päässä, että pystyn sulkemaan vähän sitä meteliä pois, mikä myös rauhoittaa hermostoa ja aivoja, ettei tule ärsykkeitä niin paljon.”Useiden lajien edustajista koostuvaa paralympiajoukkuetta hän kuvailee isoksi perheeksi.”Meillä on tosi hyvä henki. Olen tutustunut tosi mukaviin ihmisiin ja on hillitöntä pinssivaihtokauppaa.”Olympialaisten aikaan nousi otsikoihin eri maiden urheilijoiden tapa kerätä ja vaihtaa keskenään pinssejä. Se siis jatkuu myös paralympialaisissa?”Meillä pinssit vain on jo loppu! Meillä on nyt vähän kinkkinen tilanne”, Aaltonen nauraa. .Paralympialaisten parakouluratsastus 3.-7.9., Château de Versailles, RanskaHenkilökohtainen kilpailu, henkilökohtaiset mitalit (myös karsinta henkilökohtaiseen finaaliin)3.9. klo 14.45 Ryhmä I, Katja Karjalainen ja Kameo 4.9. klo 11.00 Ryhmä IV, Laura Kangasniemi ja Goldprins 4.9. klo 13.55 Ryhmä V, Jonna Aaltonen ja Laxton For U6.9. Joukkuekilpailu, joukkuemitalitklo 10.30 Ryhmä IV (Kangasniemi)klo 12.10 Ryhmä V (Aaltonen)klo 14.10 Ryhmä I (Karjalainen)7.9. Henkilökohtainen vapaaohjelma, henkilökohtaiset mitalit (jokaisen ryhmän 8 parasta)."Sehän tässä harmittaa, etten ole tajunnut tätä aiemmin!" .Jonna Aaltonen paralympialaisten kynnyksellä: "Karsastan negatiivisesti ajattelevia ihmisiä entistä enemmän".Pararatsastaja Laura Kangasniemi:"Osalla on vamma, osalla ei. Me kaikki ollaan vain ihmisiä"

Paralympialaisten ratsastus alkaa huomenna ja pinssivaihtokauppa käy kuumana – ”Ihan kuin satumaahan menisi, kun pääsee areenalle"

Aiheeseen liittyvää